Äänestäjä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Äänestäjä tarkoittaa äänioikeuttaan käyttävää toimijaa.[1] Äänestäjällä voidaan viitata myös henkilöön, jolla on äänioikeus. Tämä on yleistä erityisesti vaalien yhteydessä.[2]

Äänestäjätyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisten amerikkalaisten ja länsi-eurooppalaisten tutkimusten mukaan äänestäjän taustatekijät ovat yhteydessä äänestyspäätöksiin. Äänestäjien aktiivisuutta lisäävät myös sosiaalipsykologiset tekijät, kuten uskonnollisuus, puoluesamaistuminen, politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus ja äänestämiseen liittyvä velvollisuudentunne.[3]

Kannanmuodostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Epävarma äänestäjä: Epävarmoja äänestäjiä ovat ne äänestäjät, jotka puntaroivat erilaisten poliittisten vaihtoehtojen välillä vaalikampanjoiden aikana. Epävarmoilla äänestäjillä ei ole yhtä suosikkia ja he tekevät äänestyspäätöksensä lähellä varsinaista vaalipäivää.[4]
  • Liikkuva äänestäjä: Liikkuvat äänestäjät ovat muuttaneet äänestyskäyttäytymistään vaalien välillä joko vaihtamalla puoluetta, jättämällä äänestämättä tai äänestämällä jätettyään äänestämättä edellisissä vaaleissa.[4]

Demografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uusi äänestäjä: Juuri täysi-ikäistyneet ovat aktiivisempia äänestäjiä kuin 19–24-vuotiaat. Uusien äänestäjien aktiivisuuteen vaikuttaa erityisesti se, että suuri osa asuu vielä lapsuudenkodissa, jolle on leimallista nuoren uutta asumisympäristöä korkeampi osallistumistaso. Ensimmäisiin vaaleihin liittyy myös uutuudenviehätystä.[3]
  • Nuori äänestäjä: Nuorten äänestäjien kohdalla ikä on merkittävä äänestysvalintaa selittävä tekijä. Poliittiset orientaatiot muodostuvat erityisesti varhaisaikuisuuden aikana. Ilmiön on yhteydessä yhteydessä sosialisaatioprosessiin. Sosiaalistuminen tietyn puolueen jäseneksi oli vahvaa erityisesti joukkopuolueiden kulta-aikaan toisen maailmansodan jälkeen. Nykyisin äänestäjien puoluevaihdokset ovat lisääntyneet.[4]
  • Aikuistuva äänestäjä: Erilaisten aikuisroolien omaksuminen, kuten perheen perustaminen, vakituisen työpaikan saaminen ja kodin hankkiminen ovat yhteydessä osallistumisen lisääntymiseen.[3]
  • Keski-ikäinen äänestäjä: Keski-ikäisten kohdalla myönteisesti äänestämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kirkossa käynnin tiheys, lisääntynyt järjestöosallistuminen, vahvempi puoluekiinnittyminen ja kasvava tulotaso.[3]
  • Ikääntynyt äänestäjä: Vanhuuden myötä vaaliosallistuminen vähenee, mikä liittyy osaltaan iän tuomiin fyysisiin rajoitteisiin ja sosiaalisten suhteiden kaventumiseen esimerkiksi leskeksi jäämisen myötä.[3]

Mediaaniäänestäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mediaaniäänestäjä on keskimmäisin äänestäjistä jollakin poliittisella ulottuvuudella vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella. Duncan Blackin esittelemän mediaaniäänestäjäteoreeman mukaan mediaaniäänestäjän ensisijainen ehdokas voittaa millä tavalla tahansa hyvin toimivalla vaalijärjestelmällä.[5]

Anthony Downsin mukaan rationaaliset poliitikot lähentyvät poliittisissa kysymyksissä mediaaniäänestäjää, sillä jonkin muun ryhmän tavoittelu antaa vastapuolelle mahdollisuuden saavuttaa mediaaniäänestäjän ja siten enemmistön. Tätä hakeutumista poliittiseen keskustaan kutsutaan Downsin kilpailuksi.[5]

Äänestäjän käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänestäjän prioriteetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänestäjät kiinnostuvat usein heihin suoraan vaikuttavista asioista, kuten työstä tai lasten koulutuksesta. Äänestäjät kiinnostuvat usein vähemmän politiikkakysymyksistä, joihin heillä ei ole juurikaan valtaa. Ehdokkaiden on puhuttava äänestäjille asioista, joista he välittävät.[6]

Äänestäjien väsymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänestäjien väsymys tai passiivisuus tarkoittaa äänestäjien taipumusta olla äänestämättä ehdokkaita, joita he ei eivät tunne, tai äänestyksissä, joista he eivät välitä. Äänestäjien uupumus on yleisempää esimerkiksi äänestyksissä, jotka koskevat vähemmän tärkeinä koettuja poliittisia tehtäviä.[6]

Nukkuva äänestäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukkuva äänestäjä tarkoittaa äänioikeutettua, joka ei käytä äänioikeuttaan.[7] Vähemmän tärkeät tai matalamman profiilin vaalit keräävät usein vähemmän ääniä kuin korkeamman profiilin vaalit. Usein äänestäjät eivät ole tietoisia vaaleista, eivät tunne ehdokkaita ja tuntevat epämukavaksi äänestää ehdokkaita, joita eivät tunne.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O´Day, J. Brian: Political Campaign Planning Manual. National Democratic Institute of International Affairs. (englanniksi)
  • Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wiberg 2011, s. 638
  2. Dictionary: Voter Campbridge Dictionary. Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)
  3. a b c d e Borg, Sami: Muutosvaalit 2011 (Selvityksiä ja ohjeita 16/2012) Oikeusministeriö. 2012. Viitattu 9.12.2023.
  4. a b c Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna: Poliittisen osallistumisen eriytyminen (Eduskuntavaalitutkimus 2015) Oikeusministeriö. 2016. Viitattu 9.12.2023.
  5. a b Median voter Oxford Reference. Viitattu 9.12.2023.
  6. a b c O´Day, s. 68–69
  7. Wiberg 2011, s. 374