Suuri koalitio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suuri koalitio on hallitusratkaisu sellaisessa monipuoluejärjestelmässä, jossa on kaksi kilpailevaa suurta puoluetta. Suuressa koalitiossa nämä suuret puolueet muodostavat hallituksen keskenään. Tähän on tyypillisesti syynä se, etteivät ne saa edes apupuolueineen riittävää tukea (enemmistöä) hallitukselleen yksinään.

Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa suuri koalitiohallitus (saks. Große Koalition) muodostettiin ensimmäisen kerran 1966 kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien välillä. Se oli ensimmäinen Saksan liittotasavallan hallitus, johon sosiaalidemokraatit ottivat osaa. Tämän hallituksen aikaa leimasivat opiskelijalevottomuudet ja perustuslain 17. lisäyksen, hätätilalakien ajaminen läpi. Liittokanslerina tässä ensimmäisessä CDU.n ja SPD:n suuressa koalitiossa vuosina 1966–1969 oli kristillisdemokraatti Kurt Georg Kiesinger.[1]

Koalitiohallitus hajosi syksyllä 1969. Sosiaalidemokraatit voittivat vaaleissa ja Willy Brandt muodosti hallituksen, tällä kertaa FDP:n kanssa.[2]

Toisen kerran suuri koalitio kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien välillä muodostettiin marraskuussa 2005 Angela Merkelin johdolla[3], ja kolmannen kerran joulukuussa 2013[4] ja neljännen kerran taas liittokansleri Angela Merkelin johdolla, kun syyskuun 2017 liittopäivävaalien ja erittäin vaikeiden hallitusneuvottelujen jälkeen saatiin lopulta maaliskuussa 2018 muodostettua taas kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien yhteishallitus.[5]

Itävalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itävallassa suuri koalitio on muodostettu kansanpuolueen ja sosiaalidemokraattisen puolueen välillä 1945–1966, 1986–2000 ja 2006–2017.[6] Toisen maailmansodan jälkeen ÖVP:n ja SPÖ:n lisäksi merkittävä kannatus oli ainoastaan kommunisteilla ja suuremmat puolueet saivat molemmat säännöllisesti noin 45 % äänistä vaaleissa. Koalitio päättyi toistaiseksi syksyyn 2017, jolloin ÖVP palasi yhteistyöhön kansallismielisen FPÖ:n kanssa, tällä kertaa ilman ulkopoliittisia vastalauseita EU:n sisällä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bundeskanzlerin | Kurt Georg Kiesinger www.bundeskanzlerin.de. Viitattu 24.2.2020.
  2. Biography Bundeskanzler Willy Brandt Stiftung. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  3. Saksalle naiskansleri Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
  4. Saksan uusi hallitus koostuu tutuista nimistä Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
  5. Saksan uudet ministerit julki – perheministeriksi nousee Berliinin ongelmallisen trendialueen pormestari, terveysministeriksi Merkel-kriitikko Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
  6. Deutsche Welle (www.dw.com): Austria establishes grand coalition alliance for another five years | DW | 12.12.2013 DW.COM. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  7. Äärioikeisto hallitusvastuuseen Itävallassa – erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma Yle Uutiset. Viitattu 27.3.2020.