Suomen oikeusministeriö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oikeusministeriö
Justitieministeriet (OM)
Oikeusministeriö logo.png
Ministeri(t)
– Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kansliapäällikkö Tiina Astola
Budjetti 899 miljoonaa € (2015)
Osoite Kasarmikatu 25
PL 25
00023 Valtioneuvosto
www.oikeusministerio.fi

Oikeusministeriö (ruots. Justitieministeriet) (OM[1]) on yksi Suomen kahdestatoista valtioneuvoston alaisuudessa toimivasta ministeriöstä. Sen toiminta-ajatus on luoda oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjata hallinnonalaa. Oikeusministeriö on asettanut tavoitteekseen avoimen, aktiivisen ja turvallisen yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö vastaa Suomessa myös vaalien järjestämisestä.

Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa johtaa oikeusministeri. Ministeriä avustavat kansliapäällikkö sekä ministeriön johtoryhmä, johon kuuluvat ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden johtajat. Nykyinen oikeusministeri on perussuomalaisten kansanedustaja Jari Lindström.

Oikeusministeriön osastot ovat oikeushallinto-osasto (OHO), lainvalmisteluosasto (LAVO) ja kriminaali­poliittinen osasto (KPO) sekä osastoihin kuulumattomina yksikköinä demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö (DKY), hallintoyksikkö (HALY), talousyksikkö (TALY), sisäisen tarkastuksen yksikkö (STY), tietohallintoyksikkö (THY) ja viestintäyksikkö (VY) sekä johdon tuki. Oikeusministeriön kansliapäällikkönä toimii Tiina Astola.

Oikeusministeriön päärakennus sijaitsee Helsingissä Eteläesplanadi 10:ssä. Siinä toimivat oikeusministeri, kansliapäällikkö, lainvalmisteluosasto, hallintoyksikkö, talousyksikkö, viestintäyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö ja tietohallintoyksikkö. Kasarmikatu 42:n toimitalossa sijaitsevat oikeushallinto-osasto sekä demokratia- ja kieliasioiden yksikkö. Mannerheimintie 4:n toimitalossa sijaitsee kriminaalipoliittinen osasto.

Oikeusministeriön historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeusministeriö perustettiin vuonna 1918 heti Suomen itsenäistyttyä. Sen edeltäjänä toimi vuodesta 1892 senaatin talousosaston oikeustoimituskunta. Vuonna 1919 oikeusministeriöön yhdistettiin painoasiain ylihallitus ja vuonna 1922 vankeinhoitohallitus sekä lainvalmistelukunta.

Suomen oikeudellisella elämällä on vuosisataiset perinteet. Lainkäyttö- ja tuomioistuinjärjestelmä sai alkunsa Ruotsin vallan aikana (1100-luvulta vuoteen 1809) ja kehittyi edelleen Suomen ollessa Venäjään liitetty autonominen suuriruhtinaskunta (1809–1917).

Oikeushallinto-osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeushallinto-osasto vastaa osaltaan oikeusturvapolitiikan kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta.

Osaston vastuulle kuuluu tuomioistuinten, oikeusaputoimen, yleisen edunvalvonnan, kuluttajariitalautakunnan, konkurssiasiamiehen sekä Oikeusrekisterikeskuksen (ORK:n) viranomaistehtävien tulosohjaustehtävät ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen (toiminnan ja organisaatioiden rakenteet, työnantaja- ja henkilöstöhallinto, tehtäväalueen toimitilat ja vuokrasopimukset sekä virastojen henkilöstökoulutus) sekä ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä huolehtiminen sekä sen toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus.

Osasto tilaa toimialaansa koskevat toimialariippuvaiset ict-palvelut ORK:lta ja tekee vuosittain sektorikohtaiset palvelusopimukset ORK:n kanssa.

Lisäksi osasto vastaa toimialueensa säädösvalmistelusta. Osasto huolehtii tuomarinvalinta- ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan toimintaedellytyksistä sekä osallistuu toimialaansa liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön.

Kansainvälisessä oikeudenhoidossa osasto seuraa kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä koskevia sopimuksia ja säädöksiä ja hoitaa niiden perusteella ministeriölle keskusviranomaisena kuuluvat tehtävät. Kansainvälisen oikeudenhoidon yksikkö ohjaa ja kouluttaa hallinnonalan virastoja sekä tukee niitä päivittäisessä oikeusapuasiakirjojen valmistelussa.

Osasto kehittää ja yhteensovittaa hallinnonalan osallistumista siviilikriisinhallintaan.

Lainvalmisteluosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tehtävänä on edistää oikeusministeriön tavoitteiden ja toiminta-ajatuksen toteutumista lainsäädännön keinoin. Lainvalmistelu on yksi ministeriön päätehtävistä.

Lainvalmistelijat vastaavat hankkeiden koko elinkaaresta hankkeen esivalmistelusta aina uudistuksen toimeenpanovaiheeseen liittyvään koulutukseen ja seurantaan asti. Kansallisten hankkeiden lisäksi huomattavan osan osaston työpanoksesta vie Euroopan unionin piirissä tapahtuva lainsäädäntöyhteistyö samoin kuin muu kansainvälinen yhteistyö.

Ministeriön ja osaston omien hankkeiden lisäksi lainvalmisteluosasto osallistuu merkittävässä määrin muiden ministeriöiden hankkeiden valmisteluun sekä vastaa valtioneuvoston lainvalmistelun yleisestä kehittämisestä, ohjaamisesta ja neuvonnasta. Yksi tärkeä toimintamuoto on lausuntojen antaminen muiden ministeriöiden säädösehdotuksista. EU-oikeudellista neuvontaa annetaan yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksiköstä, joka myös avustaa ministeriön johtoa EU- ja kansainvälisessä toiminnassa.

Osaston laintarkastusyksikkö tarkastaa ministeriöissä valmistellut lakiehdotukset sekä muut kuin yleiseltä merkitykseltään vähäiset asetusehdotukset.


Kriminaalipoliittinen osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriminaalipoliittisen osaston tehtävänä on kriminaalipolitiikan ja rikoksentorjunnan strateginen suunnittelu ja kehittäminen mukaan lukien rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristölle kuuluvat tehtävät, uhrin aseman kehittäminen ja korruption vastainen toiminta.

Osasto vastaa rikosseuraamusjärjestelmän kehittämisestä ja siihen liittyvästä lainvalmistelusta, Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjälaitoksen toiminnan ohjauksesta, niitä koskevan lainsäädännön valmistelusta sekä lainsäädännön toimeenpanon seurannasta.

Osaston vastuulle kuuluvat myös toimialaan liittyvä kansainvälinen yhteistoiminta ja oikeuspoliittisen tutkimuksen yhteensovittaminen.

Osastoihin kuulumattomat yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö vastaa kansalaisvaikuttamisen edistämistehtävistä, vaalilain, puoluelain ja kielilain mukaan ministeriölle kuuluvista tehtävistä, huolehtii perusoikeuspolitiikan toimeenpanoon, suunnitteluun ja seurantaan liittyvistä tehtävistä sekä saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta ja saamelaisasioiden yhteensovittamisesta.

Vuoden 2015 alusta uuden yhdenvertaisuuslain mukaiset yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisen valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät mukaan luettuna tehtäviin liittyvät hankkeet sekä etnisten suhteiden neuvottelukunta siirtyivät sisäministeriöstä oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikköön.

Lisäksi oikeusministeriön hallinnonalalle ja yksikön tulosohjaukseen siirtyivät yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu.


Hallintoyksikkö huolehtii ministeriön henkilöstöhallinnosta ja muusta hallinnosta, joka ei kuulu ministeriön muille osastoille ja yksiköille tai valtioneuvoston hallintoyksikölle 1.3.2015 lukien, sekä eräistä erillistehtävistä kuten armahdusasioista, Suomen säädöskokoelmasta ja sähköisestä säädöstietopankista.


Talousyksikkö huolehtii hallinnonalan toiminnan ja talouden yleisistä ohjaus-, valmisteluja kehittämistehtävistä, joista yksi keskeisimmistä on valtion talousarvioesityksen valmistelu hallinnonalan osalta.


Tietohallintoyksikkö toimii oikeusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan johtamisen ja kehittämisen tukena sekä vastaa yhteisistä tietotekniikan palveluista.

Yksikkö huolehtii Oikeusrekisterikeskuksen tulosohjauksen koordinoinnista ja tietojärjestelmätoimintoja koskevista tulosohjaustehtävistä sekä hallinnonalan toimialariippumattomien tietoteknisten palveluiden tilaamisesta.


Viestintäyksikkö vastaa oikeusministeriön ulkoisesta viestinnästä ja sen kehittämisestä. Viestinnän tehtävänä on tukea ministeriön toimintaa sekä edistää oikeuspolitiikan tavoitteiden toteutumista.


Sisäisen tarkastuksen yksikkö tukee johtoa sisäisen valvonnan kehittämisessä ja tuottaa tarkastus- ja arviointitietoa hallinnonalan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.5.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]