Tietosuojavaltuutettu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tietosuojavaltuutettu (ruots. dataombudsmannen) on suomalainen viranomainen, joka valvoo tietosuojalainsäädännön ja muiden henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön noudattamista. Tietosuojavaltuutettu voi antaa määräyksiä asioissa, jotka koskevat rekisteröidyn oikeuksia ja muita henkilötietojen käsittelyyn liittyviä epäkohtia. Tietosuojavaltuutetun ja kahden apulaistietosuojavaltuutetun muodostama seuraamuskollegio voi lisäksi määrätä hallinnollisia sakkoja tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättämisestä.[1]

Tietosuojavaltuutetun virka perustettiin vuonna 1987.[2] Suomen tietosuojavaltuutettuna on toiminut vuodesta 1997 Reijo Aarnio.[3] Hänet on valittu kolmesti uudelle viisivuotiskaudelle, ja vuonna 2017 hänet valittiin jatkokaudelle, joka kestää 31. lokakuuta 2020 saakka.[4]

Myös Euroopan unionin tasolla on ollut oma tietosuojavaltuutettunsa vuodesta 2001.[5]

Vuonna 2018 perustettu Euroopan tietosuojaneuvosto vastaa siitä, että tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa EU-maissa. Neuvostossa ovat edustettuna kaikkien EU-maiden tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.[6]

Tietojen tarkastusoikeus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kaikki yritykset ja viranomaiset ovat velvollisia luovuttamaan rekisteröidyn pyynnöstä hänestä tallennetut tiedot hänelle itselleen tarkastettavaksi. Mikäli tiedot sisältävät virheitä, ne on korjattava. Tietyissä tilanteissa henkilö voi myös pyytää tietojensa poistamista.[7]

Tietosuojavaltuutetun apua saa, jos tarkastuspyynnöstä kieltäydytään tai rekisterinpitäjä ei korjaa virheellisiä tietoja. Jos tietojen luovutuksesta kieltäytyy, on yrityksen tai viranomaisen kerrottava lakiin perustuva syy kieltäytymiselle.[8]

Joissakin poikkeuksissa, joissa tarkastusoikeutta ei rekisteröidyllä ole, kuten Poliisin salaisissa rekistereissä olevien tietojen kohdalla, tietosuojavaltuutettu voi tarkastaa rekisteröidyn puolesta talletettujen tietojen lainmukaisuuden.

Tehtävät Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietosuojavaltuutetun tehtävät on määritelty määritelty EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä kansallisessa tietosuojalaissa.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevat asiat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimisto edistää tietosuojaan liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien tunnettuutta ja antaa lausuntoja mm. valmisteilla olevaan lainsäädäntöön liittyvissä hankkeissa. Tietosuojavaltuutettu tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten kanssa sekä edustaa Suomea Euroopan tietosuojaneuvostossa.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Tietosuojavaltuutetun toimisto tietosuoja.fi. 31.7.2019.
  2. Laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta (474/1987).
  3. Reijo Aarnion pitkä taival tietosuojavaltuutettuna jatkuu 2007. digitoday. Viitattu 3.2.2014.
  4. Reijo Aarnio jatkaa tietosuojavaltuutettuna - Tietosuojavaltuutettu www.tietosuoja.fi. Viitattu 28.9.2017.
  5. Päätökset Euroopan tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuutetun nimittämisestä. 4.12.2014. Europa EU. Viitattu 24.3.2015.
  6. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Euroopan tietosuojaneuvosto tietosuoja.fi. 31.7.2019.
  7. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Tunne oikeutesi tietosuoja.fi. 31.7.2019.
  8. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Kun haluat tarkastaa tietosi tietosuoja.fi. 31.7.2019.
  9. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Tietosuojavaltuutetun toimisto tietosuoja.fi. 31.7.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.