Tietosuojavaltuutettu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Dataombudsmannens byrå
Tietosuojavaltuutetun toimisto logo.png
Ministeriö oikeusministeriö
Päämaja Helsinki
Työntekijöitä 48 (2020)[1]
Vuosibudjetti 3,7 milj. euroa (2020)[1]
Johtaja Anu Talus
Aiheesta muualla
Kotisivut

Tietosuojavaltuutettu (ruots. dataombudsmannen) on suomalainen viranomainen, joka valvoo tietosuojalainsäädännön ja muiden henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön noudattamista. Tietosuojavaltuutettu voi antaa määräyksiä asioissa, jotka koskevat rekisteröidyn oikeuksia ja muita henkilötietojen käsittelyyn liittyviä epäkohtia. Tietosuojavaltuutetun ja kahden apulaistietosuojavaltuutetun muodostama seuraamuskollegio voi lisäksi määrätä hallinnollisia sakkoja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättämisestä.[2]

Tietosuojavaltuutetun toimisto toimii oikeusministeriön yhteydessä, mutta se toimii riippumattomasti hoitaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan.[3]

Virka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietosuojavaltuutetun virka perustettiin vuonna 1987.[4] Suomen pitkäaikaisena tietosuojavaltuutettuna toimi vuodesta 1997 Reijo Aarnio.[5] Hänet valittiin kolmesti uudelle viisivuotiskaudelle sekä vuonna 2017 jatkokaudelle, joka kesti lokakuun 2020 loppuun saakka.[6] Viran nykyinen hoitaja on 1.11.2020 aloittanut oikeustieteen tohtori Anu Talus.[7]

Myös Euroopan unionin tasolla on ollut oma tietosuojavaltuutettunsa vuodesta 2001.[8]

Vuonna 2018 perustettu Euroopan tietosuojaneuvosto vastaa siitä, että tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa EU-maissa. Neuvostossa ovat edustettuna kaikkien EU-maiden tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.[9]

Tietojen tarkastusoikeus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kaikki yritykset ja viranomaiset ovat velvollisia luovuttamaan rekisteröidyn pyynnöstä hänestä tallennetut tiedot hänelle itselleen tarkastettavaksi. Mikäli tiedot sisältävät virheitä, ne on korjattava. Tietyissä tilanteissa henkilö voi myös pyytää tietojensa poistamista.[10]

Tietosuojavaltuutetun apua saa, jos tarkastuspyynnöstä kieltäydytään tai rekisterinpitäjä ei korjaa virheellisiä tietoja. Jos tietojen luovutuksesta kieltäytyy, on yrityksen tai viranomaisen kerrottava lakiin perustuva syy kieltäytymiselle.[11]

Joissakin poikkeuksellissa tilanteissa, joissa rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta, kuten poliisin salaisissa rekistereissä olevien tietojen kohdalla, tietosuojavaltuutettu voi tarkastaa rekisteröidyn puolesta rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden.

Tehtävät Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietosuojavaltuutetun tehtävät on määritelty määritelty EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä kansallisessa tietosuojalaissa.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevat asiat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimisto edistää tietosuojaan liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien tunnettuutta ja antaa lausuntoja mm. valmisteilla olevaan lainsäädäntöön liittyvissä hankkeissa. Tietosuojavaltuutettu tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten kanssa sekä edustaa Suomea Euroopan tietosuojaneuvostossa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Toimintakertomus 2020 (PDF) Tietosuojavaltuutetun toimisto. Viitattu 9.10.2021.
  2. a b Tietosuojavaltuutetun toimisto 31.7.2019. Tietosuojavaltuutetun toimisto.
  3. Tietosuojavaltuutetun toimiston työjärjestys (PDF) Finlex. 25.10.2019. Tietosuojavaltuutetun toimisto. Viitattu 9.10.2021.
  4. Laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta (474/1987).
  5. Reijo Aarnion pitkä taival tietosuojavaltuutettuna jatkuu 2007. digitoday. Viitattu 3.2.2014.
  6. Reijo Aarnio jatkaa tietosuojavaltuutettuna Tietosuoja. Viitattu 28.9.2017.
  7. Anu Taluksesta uusi tietosuojavaltuutettu. Helsingin Sanomat, 28.8.2020, s. A 17. Artikkelin verkkoversio.
  8. Päätökset Euroopan tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuutetun nimittämisestä. 4.12.2014. Europa EU. Viitattu 24.3.2015.
  9. Euroopan tietosuojaneuvosto 31.7.2019. Tietosuojavaltuutetun toimisto.
  10. Tunne oikeutesi 31.7.2019. Tietosuojavaltuutetun toimisto.
  11. Kun haluat tarkastaa tietosi 31.7.2019. Tietosuojavaltuutetun toimisto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]