Suomen valtion talousarvio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Suomen valtion talousarvio eli tulo- ja menoarvio on Suomen valtiontaloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma, jossa päätetään valtionhallinnon määrärahoista ja tuloarvioista ja tarvittaessa alijäämän kattamiseksi otettavasta valtionvelasta. Valtion tulo- ja menoarvio laaditaan varainhoitovuodeksi kerrallaan. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi.[1] Valtion talousarvion tehtävänä on:

  • toimia valtion finanssipolitiikan välineenä[2]
  • mahdollistaa valtion tehtävien hoito ja vastuista huolehtiminen varainhoitovuonna määräämällä valtion hallinnonaloille niiden toiminnassaan tarvitsemat määrärahat ja tulostavoitteet.

Valtion tulo- ja menoarviosta on säädetty laissa valtion talousarviosta.[3] Laki koskee valtion keskushallintoa, ministeriöitä ja valtion virastoja ja laitoksia. Lain ensimmäisessä luvussa on säädökset talousarvion valmistelusta, sisällöstä, rakenteesta ja laadintaperiaatteista. Toisessa luvussa on säädökset valtion taloushallinto-organisaatiosta ja taloushallintotehtävien hoitamisesta. Toinen luku sisältää myös säädökset talousarvion seurannasta ja valtion kirjanpidosta.

Valtion tulo- ja menoarvio finanssipolitiikan välineenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finanssipolitiikka on osa valtion talouspolitiikkaa. Julkisen talouden suunnitelma ja valtion talousarvio ovat finanssipolitiikan keskeiset välineet. Finanssipoliittiset päätökset tarkoittavat, kuinka paljon ja millä tavoin julkinen talous kerää ja käyttää varoja. Finanssipolitiikkaan kuuluvat lisäksi verotusta, sosiaaliturvaetuuksia, eläkkeitä ja niiden rahoitusta koskevat ratkaisut.[2]

Finanssipolitiikalla hallitus pyrkii ohjaamaan kansantalouden kehitystä kokonaiskysyntään vaikuttamalla ja valtion investoinneilla. Suhdannepolitiikkaa on osa finanssipolitiikkaa. Matalasuhdanteessa taloutta elvytetään alijäämäisellä talousarviolla ja velanotolla ja korkeasuhdanteessa taloutta hillitään ylijäämäisellä talousarviolla. Valtion velkaa tuolloin yleensä myös lyhennetään.[4]

Valtion vuoden 2020 alkuperäisessä talousarviossa valtiontalouden tulot olivat 55,6 mrd. euroa ja menot 57,6 mrd. euroa. Alijäämä ja velanotto olivat 2,0 mrd. euroa.[5] Talousarvio oli elvyttävä. Valtiontalous on vuodesta 2009 alkaen ollut julkisen sektorin kestävyysvajeesta johtuen rakenteellisesti alijäämäinen myös talouden noususuhdanteissa.[6]

Menokehys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menokehys eli budjettikehys kertoo, paljonko rahaa hallitus voi käyttää minäkin vuonna. Kehys sovitaan hallituskauden alussa neljälle seuraavalle vuodelle. Vaikkei kehystä ylitetä, sen sisällä voi vaihtaa menoja toisiksi ja tehdä tarkistuksia ja inflaatiokorjauksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) valvoo, ettei kehyksiä rikota tai kierretä.[7]

Menokehyksessä on mukana 300 miljoonan euron ylimääräinen vara lisäbudjetteja varten ja 200 miljoonaa yleistä varaa. Näitä voi käyttää yllättäviin menoihin.[7]

Budjettikehysten ulkopuolella ovat suhdanneluontoiset budjettimenot, kuten työttömyysturva, toimeentulotuki ja valtion velan korot, koska ne yleensä laskevat hyvinä aikoina ja kasvavat huonoina.[7]

Professori Roope Uusitalon mukaan kehysmenettely on tärkeä väline velkaantumisen ja julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi.[8]

Poikkeaminen menokehyksistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehyksistä ei poikettu edes finanssikriisin aikana, vain Sanna Marinin hallitus on poikennut niistä. Poikkeamat vuosina 2020 ja 2021 voi laskea koronapandemian piikkiin, mutta vuoden 2022 poikkeama oli kyseenalainen vuodesta 2023 puhumattakaan, Uusitalo arvioi, koska korona kriisin arvioitiin olevan silloin jo takana. Tällä poikkeuksellisella rikkomisella voi hänen mukaansa olla huomattavia seurauksia pitkällä aikavälillä.[8]

VTV piti Marinin hallituksen suuret poikkeamat menokehyksestä rapauttavat kehysjärjestelmän uskottavuutta. Tämä voi heikentää sen kykyä hillitä menoja. Ylitarkastaja Sini Salmen mukaan "Tämä on riski sille pitkäjänteiselle ja ennakoitavalle päätöksenteon kulttuurille, johon Suomen maine luotettavana ja päätöksentekokykyisenä toimijana perustuu."[9]

Valtion tulo- ja menoarvion valmistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion talousarvioesityksen laadinta alkaa tammikuussa valtiovarainministeriössä seuraavan nelivuotiskauden valtiontalouden kehysten ja julkisen talouden suunnitelman valmistelulla. Julkisen talouden suunnitelman hallitus hyväksyy maalis-huhtikuussa. Ministeriöt kokoavat toimialansa virastojen ja laitosten esityksistä hallinnonalansa talousarvioehdotuksen, joka toimitetaan toukokuussa valtiovarainministeriölle. Hallinnonalojen talousarvioehdotukset käsitellään valtiovarainministeriössä kevään ja kesän kuluessa. Valtiovarainministeri päättää valtiovarainministeriön ehdotuksesta valtion talousarvioesityksestä heinä-elokuussa. Elokuussa hallitus käsittelee tulo- ja menoarviota budjettiriihessä. Budjettiriihessä hallitus hyväksyy eduskunnalle tehtävän esityksen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioksi. Talousarvioesitys annetaan eduskunnalle syyskuun puolivälissä. Eduskuntakäsittely kestää noin 3 kuukautta.[10]

Tulo- ja menoarvion sisältö ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion tulo- ja menoarviossa on yleisperusteluosa, numero-osa ja yksityiskohtaiset perustelut. Yleisperusteluihin sisältyvät katsaukset ja selvitykset yleisestä taloudellisesta tilanteesta, kuntataloudesta, hallituksen finanssipoliittisesta linjasta sekä yhteenvetotiedot määrärahoista ja tuloarvioista.[11]

Talousarvion numero-osassa menopuolen määrärahat on jaettu hallinnonaloittain pääluokkiin ja pääluokkien sisällä edelleen lukuihin ja momentteihin. Hallinnonalat tarkoittavat ministeriöitä. Pääluokkia ovat esim. ulkoministeriössä ulkoasiainhallinto, kriisinhallinta ja kansainvälinen kehitysyhteistyö. Luvut määrittävät määrärahojen käyttötarkoituksen. Ensisijaisesti veroista koostuvalla tulopuolella puhutaan pääluokkien sijasta osastoista. Momentti on tulo- ja menoarvion pienin alakohta.[12][13]

Valtion tulo- ja menoarvio sisältää määrärahat ja tulostavoitteet kaikille valtion virastoille ja laitoksille. Talousarvioon eivät sisälly valtion liikelaitokset, rahastot ja Kansaneläkelaitos.

Tulo- ja menoarvion toteutumisen seuranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talousarvion toteutumista seurataan valtion kirjanpidossa. Valtion kirjanpito koostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta sekä valtuusseurannasta. Keskuskirjanpitoon yhdistetään virastojen ja laitosten kirjanpidon tiedot ja laaditaan valtion tilinpäätös. Talousarviokirjanpito on kameraalista kirjanpitoa. Liikekirjanpidossa sovelletaan kirjanpitolain säännöksiä. Valtion kirjanpitoa ohjaa Valtion kirjanpidon käsikirja.[14]

Valtiontalouden tulot ja menot talousarviossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2021 talousarviossa valtiontalouden 53,4 mrd. euron tuloista pääosa eli 45 mrd. euroa (84,6 %) oli verotuloja. Muita tuloja oli 8,2 mrd. euroa (15,4 %). Valtion menot (64,2 mrd. euroa) jakaantuivat hallinnonaloittain seuraavasti:[15]

Valtion tulo- ja menoarvio mrd. euroa
Eduskunta, tasavallan presidentti, valtioneuvoston kanslia
Ulkoministeriön hallinnonala
Oikeusministeriön hallinnonala
Sisäministeriön hallinnonala
Puolustusministeriön hallinnonala
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Ympäristöministeriön hallinnonala
Valtionvelan korot
Määrärahojen kokonaismäärä
2019
0,41
1,12
0,98
1,45
3,14
17,50
6,40
2,57
2,86
2,53
15,00
0,20
1,18
55,35
2020
0,36
1,26
0,95
1,52
3,16
18,49
6,84
2,69
3,49
2,86
14,78
0,28
0,87
57,55
2021
0,37
1,29
1,01
1,57
4,87
19,47
7,01
2,63
3,49
3,83
17,60
0,30
0,76
64,20
%-osuus
0,6
2,0
1,6
2,4
7,6
30,3
10,9
4,1
5,4
6,0
27,4
0,5
1,2
100,0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Valtion budjetti 2020 – Tutki budjettia Valtiovarainministeriö.
  2. ↑ a b Finanssipolitiikka Valtiovarainministeriö.
  3. ↑ Laki valtion talousarviosta 13.5.1988/423 finlex.fi.
  4. ↑ Finanssipolitiikan linja - Sivu 18 Valtion vuoden 2020 talousarvio. Eduskunta. Viitattu 25.10.2020.
  5. ↑ Valtion vuoden 2020 talousarvio eduskunta.fi.
  6. ↑ Valtion vuoden 2020 talousarvion yleisperustelujen yhteenveto, valtionvelan kehitys sivu 5 budjetti.vm.fi.
  7. ↑ a b c Valtion menojen kasvulle on hyvä olla rajoite eli kehykset 2021. Valtiontalouden tarkastusvirasto.
  8. ↑ a b Heikki Vento: Kyseenalainen päätös (17/2021, sivu 15) Suomen Kuvalehti. 27.4.2021.
  9. ↑ Marinin hallitus saa sapiskaa menokehysten rapauttamisesta – Valtiontalouden tarkastusvirasto pelkää käytännön yleistyvän Yle Uutiset. 18.6.2021.
  10. ↑ Valtion budjetti – Budjetin valmistelu Valtiovarainministeriö.
  11. ↑ Valtion talousarvioesitys 2020 – sisällysluettelo budjetti.vm.fi.
  12. ↑ Valtion talousarvio eduskunta.fi.
  13. ↑ Valtion vuoden 2021 talousarvioesitys budjetti.vm.fi.
  14. ↑ Valtion kirjanpidon käsikirja 2020 vk-wordpress-bucket-prod.s3-eu-west-1.amazonaws.com. Arkistoitu 7.3.2021.
  15. ↑ Valtion talousarvioesitys 2021 Valtion talousarvioesitykset. Valtiovarainministeriö. Viitattu 14.5.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_valtion_talousarvio&oldid=22161520”