Suomen kansanäänestys kieltolaista
Kansanäänestys alkoholin kieltolaista, viralliselta nimeltään ”neuvoa-antava kansanäänestys väkijuomalainsäädännön perusteiden selvittämiseksi”, oli Suomen ensimmäinen, ja toistaiseksi vain toinen, kansanäänestys ja se järjestettiin Suomessa 29.–30. joulukuuta 1931.[1][2] Äänestyksessä, johon osallistui 44,4 prosenttia äänioikeutetuista, yli 70 prosenttia kannatti vuodesta 1919 alkaen voimassa olleen kieltolain kumoamista.[3] Tuloksen seurauksena eduskunta sääti helmikuussa uuden väkijuomalain, jossa alkoholijuomien myynnistä tehtiin valtion yksinoikeus.
Kieltolain kannatus oli suurempaa naisten kuin miesten keskuudessa. Myös maaseudulla kannatettiin kieltolakia voimakkaammin kuin kaupungeissa. Enemmistö maalaisista ja naisista äänesti kuitenkin kieltolain kumoamisen puolesta. Alueellisesti kieltolain kannattajia oli eniten silloisessa Vaasan läänissä, johon kuului tuolloin myös suuri osa nykyisestä Keski-Suomesta (42 %). Kumoamista kannatettiin voimakkaimmin Uudenmaan läänissä (81 %) ja Ahvenanmaalla (98 %).[3] Alhaista äänestysaktiivisuutta on selitetty vaaliuupumuksella, koska vuonna 1930 pidettiin eduskuntavaalit ja 1931 valittiin myös presidentinvaalien valitsijamiehet.[4]
Äänestäneitä oli kaikkiaan 777 885. Äänistä hylättiin 3 476 (0,4 %). Miehet (53 %) äänestivät vilkkaammin kuin naiset (37 %). Kaupungeissa äänestysprosentti nousi korkeammaksi (54 %) kuin maaseudulla (42 %).[3]
Tulostaulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänestyslipukkeessa oli kolme vaihtoehtoa, joista kansalaisen tuli valita yksi. Vähälle kannatukselle jäänyt vaihtoehto 2 oli niin sanotun Björkenheimin komitean ehdotus. Miehet ja naiset käyttivät erivärisiä lipukkeita.[3][5]
| Vaihtoehto | Kannatus | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Äänet | Osuus | ||||
| Yhteensä | Naiset | Miehet | |||
| 1. | Onko kieltolaki pysytettävä täysikiellon pohjalla | 217 169 | 28,0 % | 33,3 % | 23,8 % |
| 2. | Onko kieltolaki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena | 10 947 | 1,4 % | 1,4 % | 1,4 % |
| 3. | Onko kieltolaki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena | 546 293 | 70,6 % | 65,3 % | 74,8 % |
| Lähde: Suomen virallinen tilasto 1932.[3] | |||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valtiollinen kansanäänestys Vaalit. Viitattu 1.6.2025.
- ↑ Niemistö. Virpi: Vain kaksi kansanäänestystä järjestetty Suomessa tähän saakka – perussuomalaiset vaatii nyt kolmatta EU:n elvytyspaketista Turun Sanomat. 3.12.2020. Viitattu 1.6.2025.
- 1 2 3 4 5 Kieltolakiäänestys vuonna 1931 (pdf) Suomen virallinen tilasto. 1932. Viitattu 1.6.2025.
- ↑ 90 vuotta sitten Suomessa äänestettiin kieltolain kumoamisesta Yle Uutiset. 29.12.2021. Viitattu 1.6.2025.
- ↑ Tuomaala, Tiina: Miehillä ja naisilla eriväriset lipukkeet kieltolakiäänestyksessä Tilastokeskus. 26.7.2018. Viitattu 1.6.2025.