Kuntavaalit 2017

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuntavaalit 2017
Suomi
2012 ←
9. huhtikuuta 2017
→ 2021

8 999 paikkaa kunnanvaltuustoihin[1]
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Petteri Orpo at EPP Summit, Brussels, June 2016 (27923961326) (cropped).jpg Antti Rinne.jpg Juha Sipilä 18-4-2015.JPG
Johtaja Petteri Orpo Antti Rinne Juha Sipilä
Puolue Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta
Ääniä 531 599 498 252 450 529
Kannatus 20,7 % 19,4 % 17,5 %
Muutos Laskua 1,2 %-yks. Laskua 0,2 %-yks. Laskua 1,1 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Ville Niinistö 2009.jpg Timo Soini 2015.JPG Li Andersson 2014.jpg
Johtaja Ville Niinistö Timo Soini Li Andersson
Puolue Vihreä liitto Perussuomalaiset Vasemmistoliitto
Äänet 320 235 227 297 226 626
Kannatus 12,5 % 8,8 % 8,8 %
Muutos Nousua 3,9 %-yks. Laskua 3,5 %-yks. Nousua 0,8 %-yks.

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
  Anna-Maja Henriksson.jpg Sari Essayah Helsinki (cropped).jpg Jonna-Purojarvi-Helsinki-11-02-2017 cropped.jpg
Johtaja Anna-Maja Henriksson Sari Essayah Jonna Purojärvi
Puolue Suomen ruotsalainen kansanpuolue Suomen Kristillisdemokraatit Piraattipuolue
Ääniä 125 518 105 551 9 119
Kannatus 4,9 % 4,1 % 0,4 %
Muutos Nousua 0,2 %-yks. Nousua 0,4 %-yks. Nousua 0,1 %-yks.
Suomi Vaalit Suomessa
Äänestyslippu

Vuoden 2017 kuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017. Kuntavaaleissa valittiin kunnanvaltuusto Manner-Suomen kuntiin toimikaudelle 1.6.2017–31.5.2021. Manner-Suomen 295 kuntaan valittiin kaikkiaan 8 999 kunnanvaltuutettua.[2] Ennakkoäänestys oli kotimaassa 29.3.–4.4.2017 ja ulkomailla 29.3.–1.4.2017. (Suomalaisessa laivassa ulkomaan ennakkoäänestys voitiin aloittaa jo keskiviikkona 22.3.2017.) Ehdokasasettelu vahvistettiin 9. maaliskuuta 2017.[3]

Vaaleissa oli mukana kolme uutta, hiljattain puoluerekisteriin päässyttä puoluetta: Feministinen puolue, Liberaalipuolue ja Suomen Eläinoikeuspuolue. Piraattipuolue sai näissä vaaleissa ensimmäiset kunnanvaltuutettunsa Helsinkiin ja Jyväskylään, Liberaalipuolue Espooseen ja Parikkalaan sekä Feministinen puolue yhden valtuutetun Helsinkiin.[4]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi kuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015, ja kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin lokakuulta huhtikuulle. Vaalipäivä on jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta pääsiäisen vuoksi vaaleja aikaistetaan viikolla vuonna 2017. Myös vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi.[5]

Alkuvuodesta 2016 keskusteltiin kuntavaalien siirtämisestä lokakuuhun 2017, jolloin ne järjestettäisiin yhdessä ensimmäisten suunniteltujen maakuntavaalien kanssa.[6] Perustuslaillisten ongelmien vuoksi hallitus kuitenkin päätti, ettei vaaleja siirretä uudelleen vaan ne pidetään huhtikuussa 2017.[7]

Ongelmia sähköiseen vaaliluetteloon liittyen vaalipäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeusministeriön tietojen mukaan joissakin kunnissa käytössä olevaa sähköistä vaaliluetteloa ei saatu toimimaan vaalipäivänä 11 kunnassa eri puolilla Suomea eli melkein 10 % 120 kunnista, joissa käytetään sähköistä vaaliluetteloa.[8][9] Useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä. Tietokone väitti äänestäjien antaneen jo äänensä, vaikka niin ei ollut. Vika johtui sähköisestä vaaliluettelosta, jota on käytetty apuna jo useissa vaaleissa tällä vuosikymmenellä. Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen mukaan vian syynä olivat kenraaliharjoituksista jääneet tiedot, joita kukaan ei ollut muistanut poistaa vaaliluettelosta ennen vaalipäivää.[8]

Jos kunta käyttää sähköistä vaaliluetteloa, vaalivirkailija naputtelee käsin äänestäjän henkilötunnuksen tietokoneelle. Kone tarkistaa, että henkilöllä on oikeus antaa äänensä. Joissakin kunnissa on käytetty myös viivakoodinlukijoita, jotka nappaavat tiedot suoraan esimerkiksi ajokortista. Kenraaliharjoituksessa käytettiin oikeiden ihmisten henkilötunnuksia, joita naputeltiin koneelle – ihan niin kuin oikeassakin tilanteessa. Kaikissa ongelmia kohdanneissa kunnissa siirryttiin käyttämään perinteistä eli paperista vaaliluetteloa, jotta äänestystä voitiin jatkaa.[8]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalien suurin voittaja oli Vihreä liitto, Perussuomalaisten menettäessä eniten kannatustaan. Suomen ruotsalainen kansanpuolue sai parhaan tuloksensa 20 vuoteen. Kaikki hallituspuolueet menettivät kannatustaan, opposition nostaessa sitä SDP:tä lukuunottamatta.

Perussuomalaisten osalta vaalin tulos kertoi kansanedustaja Jussi Halla-ahon johtaman maahanmuuttokriittisen siiven vahvistumisesta puolueen sisällä. Helsingissä Halla-aho voitti kansanedustaja Sampo Terhon äänin 5641–3333. Molemmat olivat ennen kuntavaaleja ilmoittautuneet ehdokkaiksi Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan vaaliin Jyväskylässä kesäkuussa 2017 pidettävässä puoluekokouksessa. Porissa Halla-ahon kannattajana tunnettu kansanedustaja Laura Huhtasaari löi eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtajan Ari Jalosen äänin 2566–416, ja Turussa maahanmuuttokriittisen siiven kansanedustaja Ville Tavio voitti maltillistuneen eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan äänin 2077–817.[10]

m • k Kuntavaalien 2017 tulokset
Puolue Ääniä % +/– Valtuutetut +/–
Kokoomus 531 599 20,7 –1,2 1 490 –245
Sosiaalidemokraatit 498 252 19,4 –0,2 1 697 –32
Keskusta 450 529 17,5 –1,1 2 824 –253
Vihreät 320 235 12,5 +3,9 534 +211
Perussuomalaiset 227 297 8,8 –3,5 770 –425
Vasemmistoliitto 226 626 8,8 +0,8 658 +18
Ruotsalainen kansanpuolue 125 518 4,9 +0,2 471 –9
Kristillisdemokraatit 105 551 4,1 +0,4 316 +16
Piraattipuolue 9 119 0,4 +0,1 2 +2
Kommunistinen Puolue 7 600 0,3 –0,2 2 –7
Feministinen puolue 6 856 0,3 Uusi 1 Uusi
Liberaalipuolue 4 117 0,2 Uusi 5 Uusi
Itsenäisyyspuolue 1 846 0,1 +0,0 2 +2
Eläinoikeuspuolue 1 795 0,1 Uusi 0 Uusi
Kommunistinen Työväenpuolue 702 0,0 +0,0 0
Muut 53 126 2,1 +0,4 226
Hyväksytyt äänet yhteensä 2 570 768 100 8 999 –675
Hylätyt äänet 14 442 0,6
Yhteensä 2 585 210 100
Äänestyskelpoisia/äänestysprosentti 4 391 558 58,9 +0,6
Lähde: Oikeusministeriön Vaalit.fi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen lukumäärät kunnittain (.pdf) vaalit.fi. Viitattu 22.3.2017.
  2. Uudet kunnanvaltuutetut valitaan tänään, anna äänesi ennen iltakahdeksaa. Yle.fi. 9.4.2017. Viitattu 9.4.2017
  3. Aikataulut: Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2017 kuntavaaleissa Vaalit.fi. 10.10.2016. Suomen oikeusministeriö. Viitattu 13.3.2017.
  4. Kuntavaalit 2017 Oikeusministeriö. Viitattu 11.4.2017.
  5. Kuntavaalit siirretään huhtikuulle vuodesta 2017 alkaen Vaalit.fi. 7.5.2015. Suomen oikeusministeriö. Viitattu 7.5.2015.
  6. Pohjanpalo, Olli: Kuntavaalit siirretään lokakuuhun 2017 3.2.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2016.
  7. Miettinen, Ville: Kuntavaaleja ei siirretä syksylle 2017 Kuntalehti.fi. 10.3.2016. KL-Kustannus. Viitattu 3.8.2016.
  8. a b c Sähköinen vaaliluettelo petti 11 kunnassa: useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä Yle Uutiset. Viitattu 9.4.2017.
  9. [1]
  10. Lauri Nurmi: Halla-aholaiset juhlivat, Soini ei. Aamulehti 11. huhtikuuta 2017, s. A18. Alma Media Finland.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]