Vaasan lääni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan lääni

vaakuna

sijainti

Pääkaupunki Vaasa
Viimeinen maaherra Tom Westergård
Historialliset maakunnat Pohjanmaa, Häme
Pinta-ala ilman merialueita 27 319 km²
kolmanneksi suurin 1993
– maa 26 417 km²
– sisävesi 902 km²
Väkiluku 448 384
4:nneksi suurin 1993
Väestötiheys 17,0 as./km²

Vaasan lääni (ruots. Vasa län) oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti yksi Suomen lääneistä. Läänin pääkaupunki oli Vaasa.

Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 57 kuntaa, joista 15 oli kaupunkeja.

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Vaasan läänin tunnuskirjain oli V, aikaisemmin myös Y.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan lääni perustettiin vuonna 1776, jolloin siihen liitettiin aikaisemman Pohjanmaan läänin eteläosa, Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa sekä Ähtärin seutu Turun ja Porin läänistä. Viimeksi mainitut alueet kuuluivat Hämeen ja Satakunnan historiallisiin maakuntiin. Läänin pääkaupunki oli Vaasa. Vuonna 1960 Vaasan läänistä erotettiin Virtoja lukuun ottamatta läänin Pohjanmaahan kuulumattomat kunnat uuteen Keski-Suomen lääniin. Viimeinen muutos läänin rajoihin tapahtui vuonna 1969, jolloin Virrat siirrettiin Hämeen lääniin. Tämän jälkeen Vaasan lääni käsitti nykyiset Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. 1. syyskuuta 1997 Vaasan lääni liitettiin lääniuudistuksessa muodostettuun Länsi-Suomen lääniin, jonka pääkaupunkina toimi Turku, entisen Turun ja Porin läänin pääkaupunki.

Eduskuntavaaleissa ja tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleissa Vaasan lääni oli alun perin jaettuna kolmeksi vaalipiiriksi, eteläiseksi, pohjoiseksi ja itäiseksi. Vuonna 1960, Keski-Suomen lääniin perustamisen jälkeen, Vaasan läänin jäljelle jääneestä alueesta muodostettiin yksi vaalipiiri eli nykyinen Vaasan vaalipiiri.

Vaasan läänin aluemuutokset. Vihreällä merkitty alue erotettiin vuonna 1960 Keski-Suomen lääniin ja keltaisella merkitty alue (Virrat) vuonna 1969 Hämeen lääniin.

Maaherra Antti Pohjonen totesi 2. syyskuuta 1977 teollisuuden työpaikkojen puutteen olevan läänin suurin ongelma.[1]

Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni
Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1960: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni
Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni
Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni

Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntamuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimenmuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha nimi Uusi nimi
1921 Kristiinankaupungin mlk Tiukka
1927 Kokkolan mlk Kaarlela
1989 Pietarsaaren mlk Pedersören kunta

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta Liitoskunta
1959 Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna Seinäjoen mlk Seinäjoki
1969 Alavetelin vaakuna Alaveteli Kruunupyy
Teerijärven vaakuna Teerijärvi
Öjan vaakuna Öja Kaarlela
1973 Bergön vaakuna Bergö Maalahti
Petolahden vaakuna Petolahti
Björköbyn vaakuna Björköby Mustasaari
Koivulahden vaakuna Koivulahti
Raippaluodon vaakuna Raippaluoto
Sulvan vaakuna Sulva
Lapväärtin vaakuna Lapväärtti Kristiinankaupunki
Siipyyn vaakuna Siipyy
Tiukan vaakuna Tiukka
Pirttikylän vaakuna Pirttikylä Närpiö
Ylimarkun vaakuna Ylimarkku
1975 Jepuan vaakuna Jepua Uusikaarlepyy
Munsalan vaakuna Munsala
Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan vaakuna Uudenkaarlepyyn mlk
1977 Kaarlelan vaakuna Kaarlela Kokkola
Purmon vaakuna Purmo Pietarsaaren mlk
Ähtävän vaakuna Ähtävä
Läänin lakkauttamisen jälkeen
2005 Peräseinäjoen vaakuna Peräseinäjoki Seinäjoki
2007 Maksamaan vaakuna Maksamaa Vöyri-Maksamaa [a]
Vöyrin vaakuna (1954–2006) Vöyri
2009 Lehtimäen vaakuna Lehtimäki Alajärvi
Alahärmän vaakuna Alahärmä Kauhava
Kortesjärven vaakuna Kortesjärvi
Ylihärmän vaakuna Ylihärmä
Kälviän vaakuna Kälviä Kokkola
Lohtajan vaakuna Lohtaja
Ullavan vaakuna Ullava
Jurvan vaakuna Jurva Kurikka
Nurmon vaakuna Nurmo Seinäjoki
Ylistaron vaakuna Ylistaro
2010 Himangan vaakuna Himanka Kalajoki [b]
2011 Oravaisten vaakuna Oravainen Vöyri
2013 Töysän vaakuna Töysä Alavus
Vähänkyrön vaakuna Vähäkyrö Vaasa
2016 Jalasjärven vaakuna Jalasjärvi Kurikka

Siirrot toisiin lääneihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta Uusi lääni
1960 Jyväskylän vaakuna Jyväskylä Keski-Suomi
Jyväskylän maalaiskunnan vaakuna Jyväskylän mlk
Kannonkosken vaakuna Kannonkoski
Karstulan vaakuna Karstula
Keuruun vaakuna Keuruu
Kinnulan vaakuna Kinnula
Kivijärvi
Konginkangas
Kyyjärvi
Laukaan vaakuna Laukaa
Multia
Petäjävesi
Pihlajavesi
Pihtiputaan vaakuna Pihtipudas
Pylkönmäki
Saarijärven vaakuna Saarijärvi
Sumiainen
Suolahden vaakuna Suolahti
Toivakan vaakuna Toivakka
Uurainen
Viitasaaren vaakuna Viitasaari
Äänekosken maalaiskunnan vaakuna Äänekosken mlk
Äänekosken vaakuna (1954–2006) Äänekoski
1969 Virtain vaakuna Virrat Häme
Huomioita
  1. Maksamaa ja Vöyri yhdistyivät uudeksi Vöyri-Maksamaa-nimiseksi kunnaksi. Kunnan nimeksi vaihdettiin Vöyri vuonna 2011.
  2. Kalajoki kuului aiempaan Oulun lääniin.

Maaherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 10. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]