Nikolai Sillman
Nikolai (Niklas) Sillman (ven. Никола́й Фёдорович Си́льман, 9. toukokuuta 1858 Viapori – 6. tammikuuta 1929 Terijoki[1]) oli Venäjän keisarillisen armeijan kenraalimajuri, joka toimi Vaasan ja Mikkelin läänien kuvernöörinä vuosina 1913–1917.
Nikolai Sillmanin vanhemmat olivat eversti Claes Gustaf Fredrik Sillman ja Xenia Sokoloff. Hänet otettiin oppilaaksi Pietarin merikadettikouluun vuonna 1874. Sillman palveli siipiratasalus Hrabryillä ja hänet ylennettiin luutnantiksi vuonna 1881. Vuonna 1886 hänet määrättiin Pietarin merikadettikoulun nuoremmaksi osastopäälliköksi.[1]
Sillman ylennettiin kapteeniluutnantiksi ja määrättiin palvelukseen Siperian ekipaasiin vuonna 1892, josta hän sai vuonna 1895 siirron Itämeren laivastoon. Hän toimi torpedovene 112:n päällikkönä ja monitori Uraganin vanhimpana upseerina Itämeren rannikkopuolustuksessa. Sillman ylennettiin kapteeniksi ja hänet siirrettiin panssarifregatti Admiral Tšitšagovin vanhimmaksi upseeriksi vuonna 1898.[1]
Sillman palveli Vladivostokin satamassa vuodesta 1899 ja hänet ylennettiin everstiluutnantiksi vuonna 1904. Samana vuonna hän sai ylennyksen everstiksi ja siirron Sevastopolin satamaan. Sillman palasi Vladivostokin satamaan vuonna 1906 ja Sevastopolin puoliekipaasin päälliköksi vuonna 1909. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1911.[1]
Sillman nimitettiin Itämeren laivaston ja amiraliteetin laivaveistämöiden hallinnon jäseneksi vuonna 1913. Saman vuoden joulukuussa hänet määrättiin Vaasan läänin kuvernööriksi. Vuoden 1916 alussa Sillman siirrettiin Mikkelin läänin kuvernööriksi. Hän sai eron kuvernöörin virasta ja samalla sotapalveluksesta helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917. Viimeiset vuotensa kenraali Sillman vietti Terijoella.[1] Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle[2].
Sillmanin veli oli senaattori Teodor Sillman.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Sillman, Niklas Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Viitattu 29.7.2021.
- ↑ Kuolleita. Uusi Suomi, 11.1.1929, s. 6. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Landsmän i ryska marinen 1808-1918, s. 146; Suomen sukututkimusseuran julkaisuja XIV 1938
- Mirko Harjula: "Ryssänupseerit": Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914-1956, sivut 74 ja 197
| ||||||||||||||||
|
