Karstula

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karstula
Karstula.vaakuna.svg Karstula.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.karstula.fi
Sijainti 62°52′40″N, 024°48′10″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Hallinnollinen keskus Karstulan kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 963,19 km²
115:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 887,06 km²
– sisävesi 76,13 km²
Väkiluku 4 113
195:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 4,64 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,1 %
– 15–64-v. 55,4 %
– yli 64-v. 30,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 20 %
234:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Hilkka Hakala
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD

13
6
4
3
1
Karstulan kirkko

Karstula on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 4 100 henkeä.[2] Karstulan naapurikunnat ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula sijaitsee 100 kilometrin päässä Jyväskylästä ja noin 370 kilometrin päässä Helsingistä.

Karstulan naapurikunnat ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini.

Karstulan Natura-kohteita ovat Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva, Kilpisuo Laihistenneva-Härkäneva-Vahvasenjoki, Ruokolahti-Laikanlahti, Ylin, Verhokangas, Kummunpuro, Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharju, Särkijärvi ja Iso Metsälampi sekä joki,- koski- ja järviosuuksista koostuva Saarijärven reitti.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula, Kiminki, Kivijärvi, Paajala, Pääjärvi, Vahanka ja Vastinki.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula muodostettiin Saarijärven kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1858. Seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan. Karstulan puukirkko rakennettiin Pääjärven rannan tuntumaan Jaakko Kuorikosken johdolla vuonna 1853. Kirkon alttaritaulun "Jeesus saarnaa veneestä" on maalannut Pekka Halonen. Venäläinen eversti Jegor Ivanovitš Vlastov voitti eversti Otto von Fieandtin johtamat joukot Karstulan kirkonkylässä Suomen sodan aikana 21. elokuuta 1808 (Karstulan taistelu). Taistelupaikalla on vuonna 1939 paljastettu muistomerkki. Kyyjärvi erotettiin Karstulasta kunnallisesti vuonna 1928 ja seurakunnallisesti vuonna 1945.[9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Hilkka Hakala.[10]

Karstula on muiden maalaiskuntien tapaan Keskustan hallitsema kunta. Karstulan kunnanvaltuustossa on nykyisin 27 jäsentä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa SDP lisäsi kannatustaan Karstulassa jopa 12 % ollen Keski-Suomen vaalipiirin paras kunta puolueelle 28 %:n äänisaaliilla. Myös Kokoomus nosti hivenen kannatustaan. Pienpuolueet menettivät kannatustaan ja Vihreiden kannatus puolittui tippuen 1 %:n.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan merkittävin teollisuuden työnantaja on hirsitalotehdas Honkarakenne Oyj. Toinen kunnan merkittävä työllistäjä on korkean teknologian metalliyritys OnSteel Oy.

Vuonna 2015 kunnassa oli 1392 työpaikkaa. Niistä 16% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64% palveluissa ja 20% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3%), palveluiden osuus vastaavasti pienempi.[11]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sähkö-, valaistus- ja tietoliikenneverkkoihin erikoistunut Voiman Oy, repputehdas Finnsavotta ja Onsteel.[12]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Karstulan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 582
1985
  
5 665
1990
  
5 610
1995
  
5 467
2000
  
5 137
2005
  
4 801
2010
  
4 507
2015
  
4 268
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Karstulassa oli 4 232 asukasta, joista 2 134 asui taajamissa, 2 087 haja-asutusalueilla ja 11 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Karstulan taajama-aste on 50,6 %.[14] Karstulan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[15]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulassa toimii kirkonkylässä Tolppilan (luokat 0-6) ja Laaksolan (luokat 7-9) kouluista koostuva Karstulan peruskoulu, kaksi kyläkoulua Rantakylässä ja Vastingissa, ja Karstulan lukio.[16] Lukioon houkutellaan oppilaita muiltakin paikkakunnilta jääkiekkolinjan avulla. Luokion vieressä on uusi jäähalli.[17]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karstulan kansainvälinen musiikkiviikko Puu Soi järjestetään vuotuisesti heinä-elokuun taitteessa.
  • Karstulan metsästys- ja ampumaseuran järjestämä kansainvälinen ampumaviikko kisaillaan vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan läpi kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13, Kangasalan ja Kärsämäen välinen kantatie 58 sekä Kyyjärven ja Siilinjärven välinen kantatie 77.

Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Karstulasta pääsee Jyväskylän lisäksi Kokkolaan ja Lapuan kautta Vaasaan. Poikittainen Joensuu–Vaasa-pikavuoro ajetaan päivittäin Karstulan pohjoisosan läpi pysähtymättä kantatietä 77 pitkin. Kunnan rajalla pysähdytään Kivijärven tienhaarassa, josta on noin kilometri matkaa Karstulan puolelle.

Karstulan itäosassa kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolta VR lopetti henkilöliikenteen 1968. Kunnassa on ollut yksi oma rautatieliikennepaikka, Sapra. Karstulan lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 55 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on matkaa noin 95 kilometriä. Lentoasemista lähin sijaitsee Jyväskylässä noin 80 kilometrin etäisyydellä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Karstula Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  8. Karstula 16.6.2010. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 12.11.2017.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 4, palsta 521. Helsinki: Otava, 1962.
  10. Lappilaistaustainen Hilkka Hakala valittiin Karstulan kunnanjohtajaksi Lapin kansa. 1.11.2016. Viitattu 23.1.2018.
  11. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  12. Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  16. Kasvatus ja koulutus Karstula. Viitattu 24.2.2018.
  17. Karstula panostaa opetukseen – kiekkolukio starttaa ensi syksynä Torstai. 2017. Viitattu 24.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]