Karstula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karstula
Karstula.vaakuna.svg Karstula sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°52′40″N, 024°48′10″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 226
Hallinnollinen keskus Karstulan kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 963,20 km²
116:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 887,08 km²
– sisävesi 76,12 km²
Väkiluku 3 812
200:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 4,30 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,3 %
– 15–64-v. 52,8 %
– yli 64-v. 34,9 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 21,50 %
84:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Kanervio
Hallituksen puheenjohtaja Miska Keisanen[6]
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
– puheenjohtaja Juha Laaksonen[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • KD

10
4
4
4
1
www.karstula.fi
Karstulan kirkko

Karstula on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 3 800 henkeä.[2] Karstulan naapurikunnat ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini.

Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi suunnittelivat yhdistymistä 1. tammikuuta 2022 alkaen Suomenselän kunnaksi[9][10]. Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi hyväksyivät liitosesityksen, mutta Kannonkoski ei. Kannonkosken jäätyä pois suunnitellusta yhdistymisestä myös Kivijärvi jättäytyi pois. Jäljelle jääneiden Karstulan ja Kyyjärven liitoshanke kariutui 17. toukokuuta 2021 pidetyssä Kyyjärven kunnanvaltuuston kokouksessa[11] eikä valtiovarainministeriökään esitä pakkoliitosta.[12]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula sijaitsee 100 kilometrin päässä Jyväskylästä ja noin 370 kilometrin päässä Helsingistä. Karstulan naapurikunnat ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini. Karstulan Natura-kohteita ovat Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva, Kilpisuo Laihistenneva-Härkäneva-Vahvasenjoki, Ruokolahti-Laikanlahti, Ylin, Verhokangas, Kummunpuro, Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharju, Särkijärvi ja Iso Metsälampi sekä joki,- koski- ja järviosuuksista koostuva Saarijärven reitti.[13]

Karstulassa sijaitsee noin 20 metriä korkea hirsirakenteinen Kirkkovuoren näkötorni. Näkötorni avattiin 28. kesäkuuta 2008. Näkötornin alueelle on jälkeenpäin rakennettu myös laavu ja erämaakirkko.[14]

Kirkkovuoren näkötornilla kävi vuonna 2011 matkailijoita 27 eri maasta ja 162 matkailijaa eri Suomen kunnista.[15]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiminki, Rantakylä, Vastinki, Vahanka, Oinoskylä, Kangasaho, Autio, Humppi, Aho-Vastinki, Isokylä, Syrjänmäki[16]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstula muodostettiin Saarijärven kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1858. Seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan. Karstulan puukirkko rakennettiin Pääjärven rannan tuntumaan Jaakko Kuorikosken johdolla vuonna 1853. Kirkon alttaritaulun ”Jeesus saarnaa veneestä” on maalannut Pekka Halonen. Venäläinen eversti Jegor Ivanovitš Vlastov voitti eversti Otto von Fieandtin johtamat joukot Karstulan kirkonkylässä Suomen sodan aikana 21. elokuuta 1808 (Karstulan taistelu). Taistelupaikalla on vuonna 1939 paljastettu muistomerkki. Kyyjärvi erotettiin Karstulasta kunnallisesti vuonna 1928 ja seurakunnallisesti vuonna 1945.[17]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan kunnanjohtaja on vuodesta 2019 ollut Pekka Kanervio.[18]

Karstula on muiden maaseutukuntien tapaan keskustan hallitsema kunta. Karstulan kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Juha Laaksonen.[7] Kunnanhallituksessa on seitsemän jösentä, ja sen puheenjohtaja on Miska Keisanen.[7]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Karstulassa eniten kannatusta saivat keskusta (39,1 %), perussuomalaiset (22,1 %) ja SDP (15,8 %).[19]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan merkittävin teollisuuden työnantaja on hirsitalotehdas Honkarakenne Oyj. Toinen kunnan merkittävä työllistäjä on korkean teknologian metalliyritys OnSteel Oy. Vuonna 2015 kunnassa oli 1 392 työpaikkaa. Niistä 16 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64 prosenttia palveluissa ja 20 prosenttia jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 prosenttia), palveluiden osuus vastaavasti pienempi.[20] Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sähkö-, valaistus- ja tietoliikenneverkkoihin erikoistunut Voiman Oy, repputehdas Finnsavotta ja Onsteel.[21]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Karstulan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 582
1985
  
5 665
1990
  
5 610
1995
  
5 467
2000
  
5 137
2005
  
4 801
2010
  
4 507
2015
  
4 268
2020
  
3 940
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 lopussa Karstulassa oli 3 949 asukasta, joista 1 984 asui taajamassa, 1 935 haja-asutusalueilla, ja 30:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karstulan taajama-aste on 50,6 %.[23] Kunnassa on vain yksi taajama, Karstulan kirkonkylä.[24]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karstulassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Karstulan seurakunta.[25]

Vuoden 2022 alusta Karstulan seurakunta yhdistyy Saarijärven seurakuntaan. Samassa liitoksessa myös Kyyjärven seurakunta yhdistyy Saarijärven seurakuntaan. Laajenevan Saarijärven seurakunnan alueena ovat Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin alueet.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Karstulassa toimii Karstulan helluntaiseurakunta.[26]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karstulan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[27]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan peruskoulu toimi aiemmin keskustassa kahdessa paikassa: Tolppilan ala-aste (luokat 0-6) ja Laaksolan yläaste (luokat 7-9). Kaikki kyläkoulut ovat joko poistettu käytöstä ja myynnissä tai myyty. Keskustaan on rakenteilla (arvioitu valmistuminen elokuu 2021) uusi yhtenäiskoulu, jossa toimivat kaikki luokka-asteet esiopetuksesta lukioon asti.[28] Karstulan lukio on yksi runsaimpia etuja tarjoavista lukioista vuonna 2018[29]. Karstulan lukiossa on myös jääkiekkolinja.[30]

Karstulan kansalaisopisto on Karstulassa, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos.[31] Karstulan Evankelinen Opisto on erikoistunut kasvatusalan, hoitoalan, liikunta-alan ja kädentaitojen koulutuksiin.[32] Opisto on yleissivistävää ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa aikuiskoulutusta antava oppilaitos. Opisto järjestää myös ammatillista lisäkoulutusta ja ammattitutkintojen näyttöjä.[33]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulassa toimii useita liikunta- ja urheiluseuroja.

  • Karstulan Kiva ry toimii urheilun yleisseurana ja se on perustettu 1909. Karstulan Kiva ry omistaa Suojan talon, jossa sillä on elokuvateatteri nimeltään Suojan elokuvat, ja talolla järjestetään myös bingoa.[34][35][36]
  • Voimistelu- ja urheiluseura Karstulan Kisa-Veikot ry on perustettu vuonna 1950. Seuran toiminta hiipui pitkäksi aikaa, mutta se alkoi toimia taas vuonna 2011. Seuralla on joukkuevoimistelua, voimisteluliikuntaa sekä tanssi- ja harrasteryhmiä kouluikäisille.[37]
  • Karstulan seudun Metsästys- ja Ampumaseura KarMAS ry on perustettu 1958. Seura järjestää Karstulan kansainvälistä ampumaviikkoa seuran ulkoammuntaradalla.[38][39]
  • Karstulan Urheiluautoilijat ry:n piirissä harrastetaan autourheilua, opetellaan auton hallintataitoja ja liikennekulttuuria. Seuralla on Vallitien Vauhtirata, jossa on järjestetty muun muassa vuonna 2007 nuorten ja naisten jokamiesluokan SM-kisat ja vuonna 2014 SM-liigan kisat, vuonna 2016 viisi JM-kisaa.[40][41]
  • Karstulan Hevosystäväinseura on perustettu 1914 ja merkitty yhdistysrekisteriin 1945. Seura omistaa valaistun raviradan Hermannin hevos- ja ulkoilupuisto, jossa järjestetään kesäisin Heinäravit.[42][43][44]

Liikunta- ja urheilupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan järjestämän vapaa-aikatoiminnan ja ylläpitämien liikuntapaikkojen lisäksi paikkakunnalla on järjestötoimintaa ja yksityistä palveluntuotantoa,[45] kuten yksityiset tenniskentät Enojoen sillan kupeessa ja paloaseman vieressä[46].

Liikuntahallissa on palloilusali, tanssi- /budosali ja ilma-aserata.[47] Myös Tolppilan koulussa on liikuntasali.[47]

Yleisurheilukentällä keskustassa on juoksuratoja, nurmipintainen keskuskenttä ja frisbeegolfin harjoituskori.[46] Pesäpallokentällä on kivituhkapinnoite. Sen yhteydessä on myös beachvolleykenttä.

4,7 kilometriä pitkä kuntorata on pururata ja sijaitsee Hämeenniemessä. Ulkoilureitti, niin kutsuttu Kouheron reitti[48] on 10 km pitkä. Taukopaikkoineen se toimii kesäisin patikkareittinä ja talvella hiihtolatuna.[46]

Luistelupaikkoja on Karstula Areenan jäähallissa, koulukeskuksen yleisluistelualueella ja minikaukalossa sekä Rantakylän kyläyhdistyksen ylläpitämässä minikaukalossa[49][50] Hiihtoa voi harrastaa Karstulassa keskustan kansanhiihtoladuilla. Kyläyhdistykset ylläpitävät kansanhiihtolatuja[49]

Kunnassa on kaksi kunnan ylläpitämää virallista yleistä uimarantaa: Lossinrannan uimala ja Mustanlammen uimaranta.[51] Avantouintia järjestää Avantouintiseura Karstulan Kihaus Ry.[52] Karstulan liikuntapalvelut järjestää uimahallimatkoja.[53]

Kesällä 2012 avattu frisbeegolfrata on 9-väyläinen ja soveltuu kaikentasoisille.[54]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Musiikkiviikon Puu Soi-konserttisarja järjestetään vuotuisesti heinä-elokuun taitteessa Karstulassa.[55]
  • Ampumaviikko kisaillaan vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa. Järjestäjänä toimii Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura Ry.[56]
  • Carstunekruisinki on harrasteajoneuvo tapahtuma kesällä.
  • Heinäravit juostaan Karstulan raviradalla heinäkuussa.[57]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan läpi kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13, Kangasalan ja Kärsämäen välinen kantatie 58 sekä Kyyjärven ja Siilinjärven välinen kantatie 77.

Linja-autojen suorilla vuoroilla Karstulasta pääsee Jyväskylään ja Kokkolaan. Koronapandemian myötä vuorotarjonta on voimakkaasti vähentynyt.

Karstulan itäosassa kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolta VR lopetti henkilöliikenteen 1968. Kunnassa on ollut oma rautatieliikennepaikka Sapra. Karstulan lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 55 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukseen on matkaa noin 95 kilometriä. Lentoasemista lähin sijaitsee Jyväskylässä noin 80 kilometrin etäisyydellä.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karstulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla jauho-perunapuuro ja piimävelli.[58]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kunnanhallitus Karstulan kunta. Viitattu 17.10.2021.
  7. a b c Kunnanvaltuusto Karstulan kunta. Viitattu 17.10.2021.
  8. a b Kuntavaalit 2021, Karstula Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
  9. Roiha, Marja: Pohjoisen Keski-Suomen uuden kunnan nimeksi Suomenselkä 4.12.2020. Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2021.
  10. Kotilainen, Virpi: Kivijärvi kysyy asukkaiden mielipidettä kuntaliitoksesta 25.1.2021. Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2021.
  11. Pöytäkirjaote
  12. Valtiovarainministeriö ei esitä Kyyjärven kunnan pakkoliitosta
  13. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  14. Reippaile luonnossa Karstula. Viitattu 4.12.2020.
  15. Kirkkovuoren näkötorni - Karstula www.kirkkovuori.fi. Viitattu 4.12.2020.
  16. Karstula pähkinänkuoressa www.karstulanseutu.fi. Viitattu 8.11.2018.
  17. Otavan iso tietosanakirja, osa 4, palsta 521. Helsinki: Otava, 1962.
  18. Pallonen, Kalle: Valtuusto vahvisti Pekka Kanervion valinnan kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 21.5.2019. Viitattu 17.10.2021.
  19. Eduskuntavaalit 2019, Karstula Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
  20. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  21. Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  23. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  24. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  25. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  26. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  27. Jyväskylän ortodoksinen seurakunta
  28. Kasvatus ja koulutus Karstula. Viitattu 24.2.2018.
  29. Yle
  30. Karstula panostaa opetukseen – kiekkolukio starttaa ensi syksynä Torstai. 2017. Viitattu 24.2.2018.
  31. Kansalaisopisto - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  32. keo keokarstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  33. Toiminta-ajatus keokarstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  34. Karstulan Kiva ry | Karstulan Kiva ry www.karstulankiva.fi. Viitattu 9.11.2018.
  35. Suojan Elokuvat suojanelokuvat.fi. Viitattu 9.11.2018.
  36. Bingo karstulankiva.fi. Viitattu 9.11.2018.
  37. Seura - Karstulan Kisa-Veikot ry www.karstulankisaveikot.fi. Viitattu 9.11.2018.
  38. KarMAS 60-vuotta 2018/KarMAS 60-years 2018 karmasry.fi. Viitattu 9.11.2018.
  39. Karstulan Kansainvälinen Ampumaviikko 30.6.-7.7.2018 Karmas ry. Viitattu 9.11.2018.
  40. Karstulan Urheiluautoilijat r.y. karstua.fi. Viitattu 9.11.2018.
  41. Rata karstua.fi. Viitattu 9.11.2018.
  42. Historia Karstulan Hevosystäväinseura. Viitattu 9.11.2018.
  43. Hermannin hevospuisto Karstulan Hevosystäväinseura. Viitattu 9.11.2018.
  44. Pia Tervoja: Paikallisravit ovat kesän kohokohta Keskisuomalainen. Viitattu 9.11.2018.
  45. Liikuntajärjestöt - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  46. a b c Kesäliikuntapaikat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  47. a b Sisäliikuntapaikat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  48. [1]
  49. a b Talviliikuntapaikat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  50. Kalenteri www.karstula-areena.fi. Viitattu 8.11.2018.
  51. Uimarannat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  52. Karstulan yhdistysluettelo: Karstulan Kihaus ry yhdistys.karstulanseutu.com. Viitattu 8.11.2018.
  53. Uimahallimatkat - Karstulan kunta www.karstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  54. Karstula Frisbeegolf - Radat Frisbeegolfradat.fi. Viitattu 9.11.2018.
  55. Karstulan 43. musiikkiviikko 21.7.-28.7.2018 | keo www.keokarstula.fi. Viitattu 8.11.2018.
  56. Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura Ry
  57. UUTISET JA TAPAHTUMAT Karstulan Hevosystäväinseura. Viitattu 9.11.2018.
  58. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 88. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]