Siirry sisältöön

Keski-Suomen hyvinvointialue

Wikipediasta
Keski-Suomen hyvinvointialue
Yleistä
Väkiluku 274 112
Alue Keski-Suomen maakunta
Keskuspaikka Jyväskylä
Kunnat 22
Yhteistyöalue Itä-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo v.t.[1]
Pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 69
Puheenjohtaja Tony Melville
Puolueet ja valtuustopaikat
Keskusta 21
SDP 16
Kokoomus 10
Vasemmistoliitto 7
Vihreät 7
Kristillisdemokraatit 4
Perussuomalaiset 4

Keski-Suomen hyvinvointialue (Hyvaks) vastaa 22 Keski-Suomen kunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista, ja sen toiminta käynnistyi 1. tammikuuta 2023. Alan tehtävät luovutettiin hyvinvointialueen vastuulle alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä.[2] Näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirrettiin kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä vähentää kuntien palkkakustannuksia. Ikääntymisestä ja sairastumisista johtuvat kustannuksetkin tulivat hyvinvointialueen kannettaviksi.[3] Toimintaa varten tarvittavat tilat ja välineet siirrettiin kunnilta hyvinvointialueen hallintaan.[4] Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen pelastuslaitos purkautuivat, ja niiden omaisuus sekä velat siirtyivät hyvinvointialueelle.[5] Koko maassa on yhteensä 21 hyvinvointialuetta.[6]

Talous ja historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Suomen Sairaala Nova toimii Keski-Suomen hyvinvointialueen keskussairaalana

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän arvion mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tulee muuttaa ikääntyneiden palvelujen raskasta rakennetta ja keskittää ympärivuorokautista asumispalvelua suurempiin yksiköihin. Aluevaltuusto on aiemmin tehnyt päätöksen, jonka mukaan alueen jokaisessa kunnassa on ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa tarjoava yksikkö. THL:n mukaan pieniin yksiköihin on vaikea saada riittävästi henkilökuntaa ja kustannukset ovat suuremmat. Henkilöstöpula on pakottanut sulkemaan pienempiä yksiköitä. Aluen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset olivat yhteensä noin 1,23 miljardia euroa ja asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset 4 491 euroa. Tämä on noin viisi prosenttia yli maan keskitason. Kalliimpia olivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalvelut ja lastensuojelu, joiden nettokäyttökustannukset ovat 23 prosenttia suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin, toisena tulevat työikäisten sosiaalipalvelut (+14 prosenttia), suun terveydenhuolto (+12 prosenttia), perusterveydenhuolto (+9 prosenttia) sekä iäkkäiden sosiaalipalvelut (+8 prosenttia). Mielenterveys- ja päihdepalvelut (-2 prosenttia), vammaispalvelut (-1 prosenttia) ja erikoissairaanhoito (-5 prosenttia) tuotetaan taas koko maan tasoa edullisemmin. Vaikka hoidon järjestämiseen käytetään enemmän rahaa, ovat jonot esimerkiksi avosairaanhoidon lääkärille usein hoitotakuuaikaa pidemmät. Myös erikoissairaanhoitoon pääsy, erityisesti kirurgian ja ihotautien ja allergian erikoisaloilla on ongelmallista. Aluehallintovirasto on antanut varoituksen uhkasakosta aluen lastensuojelun sosiaalityön puutteista koska iso osa lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneista ei valmistu lakisääteiseen määräaikaan mennessä. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalveluissa ja lastensuojelussa kustannukset ovat kasvaneet 53 prosenttia vuosina 2019–2023. Koko maassa vastaavana ajanjaksona kasvu on ollut 25 prosenttia. Iäkkäiden sosiaalipalveluissa reaaliset nettokäyttökustannukset ovat lisääntyneet 34 prosenttilla (koko maassa 25 prosenttilla) ja erikoissairaanhoidossa 15 prosenttilla (koko maassa 3 prosenttilla). Raportin mukaan asukaskohtainen alijäämä oli 415 euroa per asukas. Tämä oli maan toiseksi suurin. Alijäämä oli yhteensä 113,5 miljoonaa euroa.[7]

Kesäkussa 2025 uuden aluevaltuuston aloittaessa kerrottiin, että hyvinvointialueen tilinpäätös vuonna 2025 tulee olemaan arviolta 320 miljoonaan euroa alijäämäinen. Tilanteen korjaaminen edellyttäisi vuosittain 40–50 miljoonan euron leikkauksia toimintaan. Uhka hyvinvointialueen joutumisesta valtionvarainministeriön ohjaukseen on kasvava alijäämän johdosta. Lain mukaan kahden ensimmäisen vuoden alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Keski-Suomen hyvinvointialue on ilmoittanut, että tämä ei tule onnistumaan. Keski-Suomen hyvinvointialueeen talous on koko maan heikoin.[8] Iltalehti ja YLE kertoivat 16. kesäkuuta 2025, että valtionvarainministeriö asettaa Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyn tarkoituksena on tehdä suunnitelma hyvinvointialueen alijäämän kattamisesta lain edellyttämää kahta vuotta pidempänä aikana. Hyvinvointialueille kootaan arviointiryhmät, joiden johtoon valitaan kokenut, jo eläköitynyt asiantuntija. Ryhmän jäsenet nimetään hyvinvointialueilta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä. Työryhmien työ valmistuu kesäkuun 2026 aikana. Tämän jälkeenratkaistaan mahdollinen jatko, eli aloitetaanko aluejakoselvitysten tekeminen.[9] Se voi johtaa hyvinvointialueen yhdistämiseen toiseen hyvinvointialueeseen.[10]

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 12. elokuuta 2025 lopettaa sopeuttamistoimenpiteenä asteittain vuokratyövoiman käytön hyvinvointialueella, muuttaa palvelujen myöntämisperusteita ja lomauttaa koko henkilöstön 1–8 päiväksi. Samalla karsitaan tukipalveluita ja pelastuslaitos lykkää Keuruun kärkiyksikön perustamista. Sosiaali- ja terveyspalveluista vähennetään 100 työtehtävää ja aluehallitus lakkautti jo kolme virkaa. Henkilöstövähennykissä pyritään välttämään irtisanomisia. Se päätti käynnistää myös uuden YT-menettelyn.[11] Marraskuussa 2025 päättyneissä YT-neuvotteluissa kerrotiin, että 492 tehtävää päättyy. Näistä sosiaali- ja terveyspalveluista vähenee korkeintaan 250 tehtävää ja konsernipalveluista 56. Lisäksi 98 tehtävää vähennetään talousarvion säästötoimina.[12]

Joulukuussa 2025 päätettiin aluevaltuustossa hyvinvointialueen palveluverkon supistamisesta. Tämä tulee tarkoittamaan Korpilahden, Tikkakosken ja Huhtasuon terveysasemien lakkautusta sekä Konneveden, Kuoreveden, Pihtiputaan ja Kinnulan terveysasemien muuttumista sote-palvelupisteiksi. Multian ja Luhangan palvelupisteistä päätettiin luopua. Alueelliset osastot Joutsassa, Karstulassa, Keuruulla ja Pihtiputaalla suljetaan. Myös neuvoloita suljetaan Kuorevedellä, Multialla ja Vihtavuoressa.[13] Pian tämän jälkeen Pihtiputaan kunta ilmoitti halukkuudestaan vaihtaa hyvinvointialuetta. Kunta voi tehdä tästä aloitteen valtiovarainministeriölle. Vaihtoon tulee saada valtionneuvostolta lupa.[14] Joutsan,[15] Keuruun[16] ja Multian kunnat tekevät päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen.[17]

Kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Suomen hyvinvointialue

Hyvinvointialueeseen kuuluu 22 kuntaa, joista 6 on kaupunkeja.[18]

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuulunut Jämsän kaupunki liittyi Keski-Suomen hyvinvointialueeseen 1. tammikuuta 2023.[19][5] Vuoden 2024 lopussa hyvinvointialueella asui 274 112 asukasta.[20]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialue tuottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut koko Keski-Suomen maakunnan alueelle.[21]

Sosiaalihuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalipalveluita tarjotaan mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, eri puolilla maakuntaa sijaitsevissa sosiaalitoimistoissa, terveydenhuollon yksiköissä tehtävässä sosiaalityössä, asumispalveluissa, kotouttamispalveluissa, lapsiperheiden sosiaalityössä ja tukiperhetoiminnassa.[22] Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta järjestetään koko Keski-Suomen alueella.[23] Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea mm. ateriapalveluin, turva-auttamispaveluin, kuljetuspalveluin, hygieniapalveluin, asiointipalveluin, siivouspalveluin ja vaatehuoltopalveluin. Ikääntynelle voidaan järjestää myös kuntouttava arviointijakso, kotihoitoa, etähoivaa, lääkeautomaatti ja tehostettua kotikuntoutusta. Ikäihmisille voidaan järjestää myös ikäihmisten terveystarkastuksia, muistihoitajan palveluita tai päivätoimintaa.[24] Vammaisille järjestetään mm. sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä, neuvontaa ja ensiarviointia, päivä- ja työtoimintaa, sopeutumisvalmennusta, henkilökohtaista apua, omais- ja perhehoitoa, asumispalveluita, esteettömän asumisen tukea, kuljetuspalveluita sekä kuntoutusohjausta ja -työryhmiä.[25]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äänekosken terveysaseman rakennus valmistui kesäkuussa 2014.

Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan eri puolilla Keski-Suomea sijaitsevilla terveysasemilla.[26] Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan myös.[27] Äitiys- ja lastenneuvoloita on eri puolilla maakuntaa. Lisäksi on ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloita sekä perheneuvoloita.[28][29][30][31] Hammashoitoa järjestetään kaikille hammashoitoloissa.[32] Kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto, kuraattori ja psykologipalvelut sekä nuorisovastaanotto tukevat nuoria.[33] Fysioterapiaa, toimintaterapiaa, ravitsemusterapiaa, puheterapiaa ja apuvälinepalveluita on saatavilla.[34][35][36][37]

Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään pääosin Keski-Suomen Sairaala Novassa.[38] Kotisairaala toimii tarkoituksenmukaisen matkan päässä Jyväskylästä sekä Jämsässä.[39] Laboratoriopalveluita tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[40]

Koko Keski-Suomen hyvinvointialue siirtyi toukokuussa 2025 käyttämään yhteinäistä potilastietojärjestelmää Lifecarea koko hyvinvointialueella. Viimeiseksi sen käyttäjiksi siirtyi pohjoinen Keski-Suomi.[41]

Valvira ilmoitti heinäkuussa 2023 aloittavan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn odotusaikojen valvonnan Keski-Suomessa ja 15 muulla hyvinvointialueella sekä HUS-yhtymässä. Kaikilta hyvinvointialueilta löytyy potilaita, jotka ovat odottaneet erikoissairaanhoitoon pääsyä yli terveydenhuoltolaissa säädetyn maksimiodotusajan. Sairaalapalveluiden johtaja Juha Palonevan mukaan syynä tähän on koronapandemia, hoitopalveluiden ongelmat, muutto Sairaala Novaan sekä työtaistelut. Myös kaksi kertaa vuodessa tapahtuvat lomien vuoksi tehävät toimintojen sulut lisäävät jonoja. Kiireellisen hoidon järjestämisessä ei ole ollut ongelmia. Palonevan mukaan hyvinvointialueen rahoitus ei ole riittävä, jotta jonoista päästäisiin.[42]

Pelastustoimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen pelastuspalvelut.[43] Keski-Suomessa on yhteensä 45 paloasemaa.[44]

Virkamiesjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto valitsi 14. kesäkuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi Jan-Johannes Tolletin. Tehtävä on määräaikainen ja se kestää kuusi vuotta.[45] Keski-Suomen hyvinvointialueen hallitus valitsi kokouksessaan 23. elokuuta 2022 sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi Kati Kallimon ja pelastusjohtajaksi Ville Mensalan. Virkatehtävät alkavat 1. tammikuuta 2023 ja virat ovat toistaiseksi voimassa olevia.[46] Konsernipalveluiden toimialajohtajaksi valittiin aluehallituksen 11. lokakuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Lasse Leppä.[47]

Tollet jätti eronpyynnön, joka käsiteltiin 3. marraskuuta 2025 aluehallituksen kokouksessa. Perusteluna oli aluehallituksen luottamuspula. Tehtävää hoitaa toistaiseksi Kati Kallimo.[1]

Aluevaltuusto ja -hallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskyän keskuspaloasema, josta johdetaan Keski-Suomen pelastustoimen toimintaa, on osa Keski-Suomen hyvinvointialuetta.

Toimikausi 2025–2029

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluevaltuustoon kuuluu 69 jäsentä ja se aloitti kautensa 1. kesäkuuta 2025.[48] Aluevaltuuston puheenjohtajana toimii Tony Melville (SDP). Aluehallituksen puheenjohtajana toimi Maria Kaisa Aula (Kesk.),[49] joka ilmoitti 2. marraskuuta 2025 pyytävänsä eroa aluehallituksen puheenjohtajuudesta henkilökohtaisiin syihin vedoten.[50] Aluevaltuusto myönsi Aulalle eron ja valitsi aluehallituksen puheenjohtajaksi Jani Ylälehdon (Kesk.) 4. marraskuuta 2025 järjestetyssä kokokouksessa.[51] Aluehallitukseen kuuluu kaksi varapuheenjohtajaa ja kymmenen jäsentä.[49]

Toimikausi 2022–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[52] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[53] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Keski-Suomen aluevaltuustoon valittiin 69 valtuutettua.[54] Aluevaltuuston puheenjohtajana toimi Jani Kokko (SDP).[55] Aluehallituksen puheenjohtajana toimi Marja Kaisa Aula (Kesk.). Aluehallitukseen kuului 13 jäsentä.[56]

Aluevaalien tulokset hyvinvointialueella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
202261671813117
6167183117
6947,5
3435
20257167214104
7167214104
6951,6
2742
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Matintupa, Minna: Keski-Suomen hyvinvointi­alueen johtaja Jan Tollet eroaa tehtävästään, Yle.fi uutiset 29.10.2025, viitattu 29.10.2025
  2. ↑ Tietoa hyvinvointialueesta Keski-Suomen hyvinvointialue 2023. Arkistoitu 17.12.2021. Viitattu 18.12.2021.
  3. ↑ Sote-uudistus vaikuttaa kuntiin laajasti Soteuudistus. Arkistoitu 18.12.2021. Viitattu 18.12.2021.
  4. ↑ Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien omaisuuteen Soteuudistus. Arkistoitu 6.2.2023. Viitattu 19.12.2021.
  5. ↑ a b Nieminen, Katri: Paljonko on rahaa, kuka tekee päätökset ja mikä muuttuu potilaan kannalta? Tässä jutussa kerromme, mikä on Keski-Suomen hyvinvointialue pähkinänkuoressa Keskisuomalainen. 11.1.2022. Viitattu 11.1.2022.
  6. ↑ Mikä on hyvinvointialue? Soteuudistus. Arkistoitu 1.2.2022. Viitattu 18.12.2021.
  7. ↑ Nieminen, Katri: Keski-Suomen sote-palveluihin palaa paljon rahaa – THL:n raportti on karua luettavaa Keskisuomalainen. 17.10.2024. Viitattu 19.10.2024.
  8. ↑ Mäentausta, Riina: Surkea talous voi viedä Keski-Suomelta päätösvallan terveydenhuollossa kokonaan Yle Uutiset. 10.6.2025. Viitattu 10.6.2025.
  9. ↑ Ylen tiedot: Nämä kolme hyvinvointialuetta joutuvat arviointimenettelyyn Yle Uutiset. 16.6.2025. Viitattu 16.6.2025.
  10. ↑ Kakkori, Satu: Keski-Suomen hyvinvointialue arviointimenettelyyn – "Tilanne on vakava" Keskisuomalainen. 17.6.2025. Viitattu 17.6.2025.
  11. ↑ Hyvinvointialueen toimipisteisiin ei ole tulossa sulkuja syksyksi Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 22.8.2025.
  12. ↑ Yliluoma, Sara: "Emme voi välttyä irtisanomisilta" – aluehallitus teki päätöksensä Keski-Suomen hyvinvointialueen säästöistä Keskisuomalainen. 26.11.2025. Viitattu 10.12.2025.
  13. ↑ Ässämäki, Aino: Hyvinvointialueen palveluverkko läpi tunteja kestäneen käsittelyn päätteeksi – Huhtasuon palveluja arvioidaan vielä Keskisuomalainen. 9.12.2025. Viitattu 10.12.2025.
  14. ↑ Kotilainen, Virpi: Pihtiputaan halu vaihtaa hyvinvointialuetta yllätti ministeriön – ”Kynnys on korkealla”, sanoo ylijohtaja Yle Uutiset. 23.12.2025. Viitattu 28.12.2025.
  15. ↑ Joutsa aikoo valittaa vuodeosastonsa lakkautuspäätöksestä – ”Merkittävä vaikutus perusoikeuksien toteutumiseen” Yle Uutiset. 2.1.2026. Viitattu 14.1.2026.
  16. ↑ Ketolainen, Päivi: Keuruun vuodeosaston lakkautuksesta valitus hallinto-oikeuteen – isänsä saattohoitajana ollut Elisa Aaltola: "Äiti ei olisi päässyt isän luokse mitenkään" Keskisuomalainen. 13.1.2026. Viitattu 14.1.2026.
  17. ↑ Nikander, Emma: Multia valittaa sote-palveluiden lakkauttamisesta hallinto-oikeuteen Keskisuomalainen. 13.1.2026. Viitattu 14.1.2026.
  18. ↑ 29.6.2021/616 Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta, 6-7 § 29.6.2021. Finlex. Viitattu 25.12.2021.
  19. ↑ Kalliosaari, Kati: Kun sote toteutuu, Jämsä jättää Pirkanmaan ja siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle Aamulehti. 22.10.2021. Viitattu 11.1.2022.
  20. ↑ Väestökehitys Keski-Suomi ennakoi. Viitattu 2.6.2025.
  21. ↑ Etusivu Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 1.1.2023.
  22. ↑ Sosiaalipalvelut Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 1.1.2023.
  23. ↑ Ikääntyneiden keskitetty asiakas -ja palveluohjaus Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 1.1.2023.
  24. ↑ Ikääntyneiden palvelut Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  25. ↑ Vammaisten palvelut Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  26. ↑ Terveysasemat Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 1.1.2023.
  27. ↑ Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 1.1.2023.
  28. ↑ Äitiysneuvola Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  29. ↑ Lastenneuvola Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  30. ↑ Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  31. ↑ Perheneuvola Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  32. ↑ Hammashoito/suun terveydenhuolto Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  33. ↑ Nuorten palvelut Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  34. ↑ Fysioterapia Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  35. ↑ Toimintaterapia Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  36. ↑ Ravitsemusterapia Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  37. ↑ Apuvälinepalvelu Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  38. ↑ Sairaala Nova Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 1.1.2023.
  39. ↑ Kotisairaala Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 14.1.2023.
  40. ↑ Laboratorio Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 4.3.2023.
  41. ↑ Blomberg-Kantsila, Ira: Keski-Suomen hyvinvointialueella siirryttiin yhteen yhteiseen potilasjärjestelmään – ruuhkautti palveluita viikonvaihteessa Keskisuomalainen. 19.5.2025. Viitattu 21.5.2025.
  42. ↑ Perämäki, Pertti: Valvira älähti Keski-Suomen hoitojonoista – "Tämä on resurssikysymys", sanoo sairaalapalveluiden johtaja Keskisuomalainen. 24.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
  43. ↑ Pelastuspalvelut Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 1.1.2023.
  44. ↑ Etusivu Keski-Suomen pelastuslaitos. Viitattu 26.4.2024.
  45. ↑ Jan Tollet valittiin Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajaksi 14.6.2022. Keski-Suomen hyvinvointialue 2023. Viitattu 14.6.2022.
  46. ↑ Kati Kallimo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi, Ville Mensala pelastusjohtajaksi Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 23.8.2022.
  47. ↑ Lasse Leppä konsernipalvelujen toimialajohtajaksi Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 7.1.2023.
  48. ↑ Aluevaalit 2025 Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 21.5.2025.
  49. ↑ a b Tony Melvillestä aluevaltuuston puheenjohtaja, Maria Kaisa Aulasta aluehallituksen puheenjohtaja Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 10.6.2025.
  50. ↑ Silventoinen, Juho: Puheenjohtaja Maria Kaisa Aula pyytää eroa aluehallituksesta Keskisuomalainen. 2.11.2025. Viitattu 2.11.2025.
  51. ↑ Ässämäki, Aino: Aluevaltuusto kävi vilkkaan keskustelun hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmasta – Jani Ylälehdon puheenjohtajavalinnalle sinetti Keskisuomalainen. 4.11.2025. Viitattu 4.11.2025.
  52. ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 19.8.2021.
  53. ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 19.8.2021.
  54. ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 6.10.2021.
  55. ↑ Aluevaltuusto Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 3.2.2023.
  56. ↑ Aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jani Kokko ja aluehallituksen puheenjohtajaksi Maria Kaisa Aula Keski-Suomen hyvinvointialue. Viitattu 7.1.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keski-Suomen_hyvinvointialue&oldid=23787425”