Honkarakenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Honkarakenne Oyj
Honkarakenne.svg
Tunnuslause Passionate about good living.
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: HONBS
Markkina-arvo Nousua 24,6 milj. € (31.12.2019) [1]
Perustettu 1958
Toimitusjohtaja Marko Saarelainen
Puheenjohtaja Arimo Ristola
Kotipaikka Karstula, Suomi
Toimiala rakennustuoteteollisuus
Tuotteet hirsitalot ja -mökit
Liikevaihto Laskua 47,5 milj. € (2019)[1]
Liikevoitto Nousua 3,4 milj. € (2019) [1]
Tilikauden tulos Nousua 3,2 milj. € (2019)[1]
Henkilöstö Nousua 155 (keskim. 2019) [1]
Tytäryhtiöt Honka Blockhaus GmbH, Honkarakenne Sarl, Honka Japan Inc., Finwood Oy
Kotisivu honka.com
honka.fi

Honkarakenne Oyj eli Honka on suomalainen hirsitalovalmistaja. Honka on myös yhtiön rekisteröimä tavaramerkki.[2]

Yhtiön tuotekehityksen kärkituote on vuonna 2008 julkistettu painumaton hirsi, joka mahdollistaa energiatehokkaan rakentamisen ja hirren monipuolisen yhdistelyn muihin rakennusmateriaaleihin.[3]

Yhtiön päämarkkina-alueita ovat Suomi, Saksa, Ranska, Venäjä ja Japani. Liikevaihdosta 49 % tulee viennistä (2016).[4] Honkarakenteen tehdas toimii Karstulassa, Keski-Suomessa. Vuoteen 2018 mennessä Honkarakenne oli toimittanut noin 85 000 hirsitaloa yli 50 eri maahan.[5]

Honkarakenne on ollut pörssiyhtiö vuodesta 1987 lähtien[5]. Sen B-osakkeet ovat nykyään Helsingin pörssin Small Cap -listalla.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1958–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkarakenteen juuret ovat vuonna 1958 toimintansa Lieksan Hattuvaarassa aloittaneesta Sahaus- ja Höyläysliike Veljekset Saarelaisesta. Kenttäsirkkeliä ja höyläkonetta hyödyntävässä yrityksessä oli aluksi mukana kolme veljestä, Viljo, Arvo ja Reino Saarelainen.[7] Heidän liikeideansa oli kehittää hirsimökkien teollista valmistusta, jota Suomessa ei siihen aikaan vielä käytännössä harjoitettu. Osa työstökoneistakin kehitettiin itse, kuten esimerkiksi pyöröhirsikone.[5]

Yhtiön ensimmäinen koneellisesti valmistettu pyöröhirsihuvila syntyi vuonna 1963, samoin kuin yrityksen ensimmäinen oma huvilamallisto. Mökit olivat tehdasvalmisteisia, mutta ne olivat muunneltavissa.[7] Vuonna 1964 myös Nestori ja Eino Saarelainen tulivat mukaan yritykseen, jonka nimeksi muutettiin Honkatuote Veljekset Saarelainen.[7]

Eino Saarelainen alkoi yrityksen myyntiedustajaksi Etelä-Suomessa ja vuonna 1965 avattiin myyntikonttori Helsinkiin Kaisaniemenkadulla. Vuonna 1966 Tuusulaan rakennettiin yhtiön ensimmäinen näyttelytalo, Eino Saarelaisen omakotitalon viereen.[7] Kun myynti kasvoi, Lieksan tehtaan tuotantokapasiteetti kävi liian pieneksi. Kasvuun tarvittavaa pääomaa hankittiin laajentamalla yrityksen omistajapohjaa. Veljesten osuus Honkatuote Oy:ssa oli kolmannes. Viljo Saarelaista seurasi toimitusjohtajana Heikki Nevalainen. Saarelaisen veljekset etsivät uusia haasteita, vain Arvo Saarelainen jatkoi Lieksassa työnjohtajana. Viljo ja Eino Saarelainen myivät Honkatuotteen valmistamia mökkejä Tuusulan näyttelyalueella ja Nestori ja Reino Saarelainen pystyttivät asiakkaiden tilaamia mökkejä.[7]

Veljesten ja Honkatuotteen pääomistajien väliset jatkuvat ristiriidat liittyivät yrityksen kehittämistarpeisiin. Kun yhteistyö alkoi käydä mahdottomaksi, Saarelaiset perustivat oman myyntiyhtiön, jonka nimeksi tuli Honkarakenne T. Saarelainen & Co. Ky. Nimessä T merkitsi veljesten isää Tahvoa, sillä veljesten nimiin ei uskallettu perustaa uutta yritystä. Eino Saarelaisesta tuli yrityksen toimitusjohtaja. Vuonna 1967 yhtiön emoyhtiöksi perustettiin Honkarakenne Ky, ja Reino Saarelainen muutti Ikaalisiin suunnittelemaan yhtiön omaa höylähirsituotantoa. Reino ja Nestori Saarelainen aloittivat Pohjois-Karjalan Honka Ky:n tuotannon itsenäisyyspäivänä 1967.[7] Pyöröhirren koneellinen valmistuslinja sai patentin.[8]

Vuonna 1970 Honkarakenne muutettiin osakeyhtiöksi. Saarelaisilla ei ollut määräysvaltaa Reino Saarelaisen kehittämään innovatiiviseen pyöröhirren valmistustekniikkaan. Ikaalisissa tuotettiin höylähirttä, mutta veljekset uskoivat teollisen pyöröhirren tulevaisuuteen. Taloudellinen tilanne ei antanut mahdollisuutta vallata Honkatuotetta takaisin, joten veljekset päättivät rakentaa pyöröhirsituotannon uudelleen alusta pitäen. Vuonna 1971 Honkarakenne laajensi sekä tuotantoaan että myyntiverkostoaan, pyöröhirsituotanto aloitettiin Keski-Suomessa vuonna 1972 Karstulan Honka Oy:n nimellä, pitkälti Karstulan kunnan osoittaman kiinnostuksen vuoksi. Sijainti keskellä Suomen parasta tukkimetsää oli hyvä, sillä tehdas sai tarvitsemansa materiaalin kohtuullisen suppealta alueelta.[7] Japanilainen vientiedustaja Fukuda oli Suomessa etsimässä laatutavaroiden toimittajia ja vieraili Tuusulan näyttelyalueella. Vierailua seurasi sopimus 250 talon toimituksesta Japaniin. Kauppaan liittyvällä kahden miljoonan markan ennakkomaksulla Saarelaiset ostivat takaisin Honkatuote Oy:n osake-enemmistön ja yhdistivät yritysten toiminnan.[7] Reino Saarelainen valittiin vuonna 1976 Honkarakenteen toimitusjohtajaksi.[7]

Honkarakenne listautui pörssiin vuonna 1987.[9]

Reino Saarelainen jäi eläkkeelle Honkarakenteen toimitusjohtajan paikalta vuonna 1994.[7]

Vuonna 1999 yhtiön tuotannosta meni vientiin noin 60 prosenttia ja sen suurimmat markkina-alueet olivat Saksa, Japani, Ranska ja Yhdysvallat.[8]

2000–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 Honkarakenne rakensi Sydneyn olympiakisoja varten Suomi-talon Sydneyn vanhimmalle ja arvostetuimmalle golfkentän Concordille. Yhdeksännen reiän jälkeinen levähdyspaikka oli kooltaan noin 500 neliötä ja maksoi 2–3 miljoonaa markkaa.[8]

Vuonna 2013 Honkarakenteen koko tuotanto keskitettiin Karstulaan, jossa yhtiön päätehdas oli toiminut vuodesta 1971 saakka. Tehdasta laajennettiin mittavasti vuonna 2014.[10]

Honkarakenteen toimitusjohtajana on vuodesta 2015 alkaen toiminut perustajasukuun kuuluva Marko Saarelainen. Saarelainen siirtyi paikalle tytäryhtiö Honka Japan Inc:n toimitusjohtajan tehtävistä, joissa hän ehti toimia lähes 20 vuotta.[11]

Vuonna 2016 yhtiön kotipaikka siirrettiin Tuusulasta Karstulaan. Työntekijöitä sillä oli Karstulassa 110, pääkaupunkiseudulla noin kymmenen ja saman verran eri myyntikonttoreissa.[12] Honkarakenne teki Kiinassa yhteistyötä viranomaisten kanssa luodakseen siellä standardit hirsirakentamiseen.[13] Marraskuussa 2016 venäläinen sijoitusyhtiö Sistema Finance S.A. teki julkisen käteisostotarjouksen ostaakseen koko Honkarakenne Oyj:n osakekannan, mutta yhtiön pääomistaja Saarelainen Oy ilmoitti, ettei se hyväksy tarjousta.[14] Tammikuussa 2017 Sistema Finance ilmoitti jättävänsä ostotarjouksen toteuttamatta, koska se ei pystynyt saavuttamaan kaupan toteuttamisen ehtona ollutta osakemäärää.[4]

Alkuvuonna 2017 yhtiö kertoi toimittavansa 34 hirsipäiväkotia Pilke-päiväkodeille eri puolille Suomea. Sopimuksen arvo oli 6,9 miljoonaa euroa.[15][16] Maaliskuussa Honkarakenne järjesti suunnatun osakeannin, jonka johdosta yhtiön merkittäväksi omistajaksi nousi jyväskyläläinen AKR Invest.[17]

Vuoteen 2018 mennessä Honkarakenne oli toimittanut noin 85 000 hirsitaloa yli 50 eri maahan.[5]

Vuonna 2019 Honkarakenne kertoi tehneensä kauppasopimuksen kiinalaisen Zhangjiakou Winter-Olympic Town Tourism Developmentin kanssa. Sopimukseen kuului majoitusrakennuksia Haitou Valleyn lomakeskuksessa, joka sijaitsee Pekingissä vuonna 2022 järjestettävien talviolympialaisten läheisyydessä. Rakennettavien kuuden talon pinta-ala on kaksituhatta lattianeliötä, ja niihin suunniteltiin hotellihuonemaisia huoneistoja.[18]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimitusjohtaja on Marko Saarelainen,[19] jonka isoisä oli yhtiön perustajiin kuulunut Viljo Saarelainen.[20]

Honkarakenteen tehdas ja logistiikkakeskus sijaitsevat Karstulassa.

Suunnittelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimman veljeksen, Viljo Saarelaisen, poika Eero Saarelainen alkoi suunnittella yhtiölle hirsitaloja 1960-luvulla. Yhteensä hän suunnitteli niitä viitisenkymmentä, mutta oli mukana satojen mallien suunnittelussa, enimmäkseen arkkitehti Kari Rainion kanssa.[21]

Vuonna 2020 Honkarakenteen pääarkkitehtina toimii Anne Mäkinen.[22] Hänen lisäkseen Honkarakenteen tuotteita suunnittelee muun muassa purjelautailun olympiamitalisti, arkkitehti Tuuli Petäjä-Sirén.[23] Myös palkittu teollinen muotoilija Harri Koskinen on suunnittellut Honkarakenteelle modernin, pienten mökkien Kontti-malliston, joka oli ensiesittelyssä Porin asuntomessuilla vuonna 2018.[24]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkarakenne valmistaa hirsitaloja eli hirsiomakotitaloja, hirsimökkejä, hirsisaunoja sekä Honka Frame -puutaloja.[25] Lisäksi Honkarakenne toimittaa myös suurempia julkisia kohteita, kuten klinikoita ja päiväkoteja.[26]

Yhtiön kehittämä painumaton hirsi helpottaa asennustöitä, kun rakenteiden painumiin ei tarvitse varautua. Erityisesti julkisessa rakentamisessa kehikon tiiviys, nopea asennus ja huoltovapaus on merkittävä etu.[15] Tuotekehitykseen yhtiö käyttää vuosittain noin prosentin liikevaihdostaan.[27]

Honkarakenne on tehnyt yhteistyötä VTT:n ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa. VTT vastaa puolueettomana laitoksena koko yhtiön hirsituotteiden laadunvalvonnasta.[8]

Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkarakenteen päämarkkina-alue on Suomi. Yhtiö on hirsirakenteisten vapaa-ajanasuntojen markkinajohtaja, mutta 2010-luvulla se on kasvattanut myös omakotitalomyyntiään.[13]

Honkarakenteella on edustajat lähes kaikissa Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan maissa. Ylivoimaisesti suurimmat hirsirakennukset Honkarakenteelta tilataan Venäjälle. Rakentajia ovat pääasiassa uusrikkaat ja varakkaat yritykset, mutta viime aikoina myös vaurastunut keskiluokka. Lisäksi Ukrainassa ja Kazakstanissa Hongalla on useita laajoja projektihankkeita. Liikevaihto entisissä IVY-maissa on merkittävää. Kaukoidässä vienti painottuu Japaniin ja Etelä-Koreaan, joiden lisäksi yhtiöllä on edustajia muun muassa Kiinassa ja Mongoliassa. Yksittäisiä hankkeita on toteutettu jopa Keniaan[28].

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Honkarakenne on ensimmäinen hirsitalotoimittaja, jonka toiminta on sertifioitu kansainvälisten ISO 9001 laatu- ja ISO 14001 -ympäristöstandardien mukaisesti.[27]
  • Vuonna 1998 Honkarakenne sai maakunnallisen yrittäjäpalkinnon Keski-Suomen yrittäjiltä [29]
  • Honkarakenne sai vuoden 1999 tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon[8]
  • Vuonna 2011 Vuoden hirsirakennukseksi valittiin Lokki-huvila, joka oli arkkitehti Kari Lappalaisen suunnittelema ja Honkarakenne Oyj:n valmistama. Lokka esiteltiin Mäntyharjun loma-asuntomessuilla.[30]
  • Vuonna 2014 Vuoden Hirsirakennus 2014 -kilpailun voitti Helsingissä sijaitseva Kahvila Birgitta Hernesaari, jonka oli suunnittellut rakennesuunnittelija Matti Haapalan ja jonka hirret oli toimittanut Honkarakenne.[31]
  • Honkarakenteen historiasta kertova dokumentti History of Honka voitti WorldFest-Houston-filmifestivaaleilla Corporate Image -sarjan vuonna 2019. Elokuvan tuotti Pohjantähti-Elokuva, ohjasi Pami Teirikari ja leikkasi Altti Sjögren, käsikirjoittaja oli Honkarakenteen brand communications manager Anne-Maarit Sepling.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hongan 50 vuosirengasta. Honkarakenteen historiaa 1958-2008 (2008)
  • Hirren hengessä - 30 v. Honkarakenne (1993)
  • Honkarakenne Oyj:n vuosikertomukset 2006-2015

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Honkarakenne: Tilinpäätöstiedote 2019 2020. Honkarakenne. Viitattu 17.04.2020.
  2. PRH -- tavaramerkki.prh.fi. Viitattu 27.4.2020.
  3. Rakennuslehti 20.11.2008
  4. a b Honkarakenne Oyj:n tilinpäätös 2016
  5. a b c d Kekola, Antti, Miettinen, Nelli: Juuret ja syyt. Kirjakaari, 2018.
  6. Sijoittajat Honka. Viitattu 27.4.2020.
  7. a b c d e f g h i j Teollisuusneuvos Reino Saarelainen (1934–2014) kansallisbiografia.fi. Viitattu 14.4.2020.
  8. a b c d e Presidentin palkinnon saivat Nokia, Deltamarin ja Honkarakenne Helsingin Sanomat. 16.2.2000. Viitattu 17.4.2020.
  9. Honkarakenne tervehdytti sekä taseen että tuloksen Kauppalehti Blogit. 4.11.2019. Viitattu 17.4.2020.
  10. Matti Tuominen: Honkarakenne laajentaa Karstulan-tehtaallaan - käyttöön tänään KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 27.4.2020.
  11. Aikamoinen elämänmuutos: muuttaako pörssijohtaja Japanista 4300:n asukkaan suomalaiskuntaan? ksml.fi. 25.6.2015. Keskisuomalainen. Viitattu 25.6.2015.
  12. Keski-Suomeen toinen pörssiyhtiö - Honkarakenne asettuu Karstulaan ksml.fi. 15.4.2016. Keskisuomalainen. Viitattu 15.4.2016.
  13. a b Honkarakenteen tulos vielä tappiolla, mutta omakotitalokauppa on alkanut vilkastua ksml.fi. Keskisuomalainen. Viitattu 13.5.2016.
  14. Alexandra Räikkönen: Honkarakenteen pääomistaja hylkäsi Sisteman tarjouksen Talouselämä. Viitattu 2.4.2020.
  15. a b Hirsitalovalmistajalle jättipotti: yksi päiväkoti johti 34:n tilaukseen Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2020.
  16. Arvopaperi-lehden verkkosivut 16.3.2017
  17. Arvopaperi-lehden verkkosivut 6.3.2017
  18. Hannamiina Tanninen: Honkarakenne vahvistaa: Tuli miljoonakaupat – ”Kiitos myös presidentille ja valtiolle” Talouselämä. Viitattu 2.4.2020.
  19. Johto Honka. Viitattu 2.4.2020.
  20. Talouselämä: Honkarakenteen toimitusjohtajaksi yhtiön työntekijä jo kolmannessa polvessa Talouselämä. Viitattu 2.4.2020.
  21. Anu Karttunen: Hirsipuuta koko ura Talouselämä. Viitattu 2.4.2020.
  22. Uutuudet esittelyssä – löydä suosikkisi urbaanista hirsitalomallistosta www.rakentaja.fi. Viitattu 27.4.2020.
  23. Tältä näyttää nykyajan moderni hirsimökki - olympiamitalisti suunnitteli www.iltalehti.fi. Viitattu 2.4.2020.
  24. Harri Koskinen suunnitteli Honkarakenteelle modernin pienten mökkien Kontti-malliston www.meillakotona.fi. 5.7.2018. Viitattu 17.4.2020.
  25. Hyvän elämän hirsitalot ja hirsimökit - tutustu mallistoon l Honkarakenne Honka. Viitattu 17.4.2020.
  26. Keskisuomalainen Honkarakenne toimittaa laajennuksen yhteen Suomen suurimmista päiväkodeista ksml.fi. 27.4.2016. Keskisuomalainen. Viitattu 13.5.2016.
  27. a b Honkarakenne Oyj Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2018 12.4.2019. Honkarakenne Oyj. Viitattu 11.6.2019.
  28. Keniasta tilauksen saaneen Honkarakenteen osake nousussa Taloussanomat. 22.5.2015. Viitattu 18.2.2017.
  29. Palkintoja ja huomionosoituksia Yrittajat.fi. 22.10.2009. Viitattu 17.4.2020.
  30. Eija Leinonen: Honkarakenteen Lokki-huvilalle tunnustus KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.4.2020.
  31. Kahvila Birgitta Hernesaari valittiin vuoden hirsirakennukseksi Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.4.2020.
  32. Marmai: Honkarakenne-dokkarille taas kultaa M&M. Viitattu 17.4.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hongan 50 vuosirengasta. Honkarakenteen historiaa 1958-2008. 2008. ISBN 978-952-92-4277-1
  • Heikki Turunen: Hongan tarina. Kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä. WSOY 2005. ISBN 9510303577
  • L. Peltola: Hirren hengessä. 30 v. Honkarakenne. Saarijärvi 1988, laajennettu painos 1993. ISBN 9529053509
  • Antti Kekola & Nelli Miettinen: Juuret ja syyt - 2018, ISBN 9789527187388

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]