Osake

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanha pankin osakekirja. Nykyisin kaikilla osakeyhtiöillä ei ole osakekirjoja.

Osake on osuus osakeyhtiössä[1] ja eräissä osuuskunnissa. Osakeyhtiön osake antaa omistajalleen oikeuden päätöksentekoon yhtiökokouksessa sekä varallisuusoikeuksia kuten oikeuden osinkoon.

Osakeyhtiöllä on Suomessa oltava vähintään yksi osake. Myös osuuskunta voi halutessaan laskea liikkeelle osakkeita. Tämä artikkeli koskee osakeyhtiöiden osakkeita, jollei muuta ole mainittu.

Osakkeella tarkoitetaan joskus asunto-osaketta (osakehuoneistoa).

Osakkeen antamat oikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiön omistus on jaettu keskenään yhtä suuriin osuuksiin eli osakkeisiin. Osakkeet antavat oikeuden äänestää yhtiökokouksessa, oikeuden osinkoon ja oikeuden jako-osuuteen yhtiötä purettaessa. Omistuksen jakautuminen osakkeisiin on osakeyhtiön keskeinen piirre.[2] Osakkeet ovat tavallisesti myös siirtokelpoisia: niitä voi esimerkiksi myydä.

Yhtiön kaikki osakkeet ovat lähtökohtaisesti samanlaisia. Jos ne eivät ole samanlaisia, yhtiöllä on useita erilaisia osakelajeja eli osakesarjoja. Erot määritellään yhtiöjärjestyksessä.[3] Erona voi olla esimerkiksi erilainen äänivalta tai erilainen oikeus osinkoon.

Osakkeen syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osake syntyy osakeannissa.

Maksullisessa osakeannissa yhtiö kerää omaa pääomaa toimintansa rahoittamiseen joko uusilta tai vanhoilta osakkeenomistajilta.

Maksuttomassa osakeannissa yhtiö antaa uusia osakkeita ilman, että se saa niistä uusia varoja.

Osakkeiden omistus ja osakekirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha teollisuusyhtiön osakekirja.

Ne, jotka omistavat osakeyhtiön osakkeet, ovat myös tuon yhtiön omistajia. Heitä kutsutaan osakkeenomistajiksi eli osakkaiksi.

Suomalaisen osakeyhtiön on pidettävä luetteloa osakkeistaan ja niiden omistajista osakasluettelon avulla.[4]

Osakekirja on paperimuotoinen todistus osakkeen tai osakkeiden omistamisesta. Suomessa osakekirjoja käytetään yleisesti asunto-osakeyhtiöissä, joissa ne ennen olivat pakollisia. Osakekirjoja voidaan käyttää myös muissa osakeyhtiöissä. Ne eivät kuitenkaan ole välttämättömiä.

Arvo-osuusjärjestelmään liittyneet yhtiöt, kuten pörssiyhtiöt, poikkeavat edellä kerrotusta. Niiden osakasluetteloa vastaavat tiedot ovat arvo-osuusjärjestelmässä. Ne eivät myöskään voi antaa osakekirjoja.[5]

Osakkeen arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakkeen arvo riippuu siitä, kuinka se määritellään. Eri tarkoituksiin käytetään erilaisia arvoja.

  • Osakekurssi tarkoittaa hintaa, jolla osaketta voi ostaa tai myydä. Pörssiosakkeiden kurssi määräytyy pörssissä osto- ja myyntitarjousten perusteella.
  • Osakkeen matemaattinen arvo tarkoittaa osuutta, joka yhtiön nettovarallisuudesta kuuluu yhdelle osakkeelle.[6] Matemaattinen arvo lasketaan omaisuuden kirjanpitoarvoilla. Käytettyjen kirjanpitokeinojen ja inflaation vuoksi kirjanpitoarvot eivät täysin ilmaise omaisuuden todellista arvoa, minkä vuoksi matemaattinen arvo voi jäädä pieneksi.[7]
  • Osakkeen substanssiarvo muistuttaa matemaattista arvoa. Substanssiarvo lasketaan nettovarallisuudesta, joka on laskettu käyttäen omaisuuden käypiä arvoja kirjanpitoarvojen sijasta.[8]
  • Osakkeen likvidaatioarvo on substanssiarvo laskettuna oletuksella, että omaisuus realisoidaan.[8]
  • Osakkeen verotusarvo tarkoittaa arvoa, joka osakkeella on verotuksessa.

Osakkeen tuotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osake voi antaa osakkeenomistajalle tuottoa usealla eri tavalla.

Osake tuottaa, kun yhtiö jakaa osakkeenomistajille varoja. Osinko on tavallinen tuotonjakotapa. Osingon lisäksi voidaan Suomessa osakeyhtiöstä jakaa varoja ns. vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osakepääomaa, hankkimalla yhtiölle sen omia osakkeita (osakkeiden takaisinosto) tai purkamalla yhtiö.[10] Käytetyn jakotavan valintaan vaikuttaa mm. verotus. Varojen jakoa on kuitenkin rajoitettu siten, että yhtiö ei saa olla maksukyvytön eikä jako saa aiheuttaa maksukyvyttömyyttä.[10]

Tuottoa voi saada myös, jos osakkeen arvo nousee. Arvonnousu realisoituu, kun osakkeet myydään korkeampaan hintaan kuin millä ne on hankittu.

Osake voi antaa myös muuta kuin rahallista tuottoa. Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet tuottavat oikeuden hallita tiettyä huoneistoa tai muuta rakennuksen tai kiinteistön osaa.[11] Golf-osake tuottaa oikeuden pelata golfia yhtiön kentällä.[12]

Kaupankäynti osakkeilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osake on arvopaperi, jonka voi tavallisesti myydä tai muuten siirtää toiselle omistajalle.

Pörssiosakkeilla voi käydä kauppaa pörssissä. Pörssiosakkeita on pörssiyhtiöissä. Suomessa pörssiyhtiön on oltava julkinen osakeyhtiö (oyj).

Pörssiyhtiöt ovat listayhtiöitä. Listayhtiöitä ovat lisäksi myös sellaiset yhtiöt, joiden osakkeilla käydään kauppaa niin sanotussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (Suomessa First North).[13]

Jos osaketta ei ole listattu pörssiin eikä monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään, kyseessä on listaamaton osake. Suomessa suurinta osaa osakeyhtiöistä ei ole listattu. Niiden osakkeet ovat siten listaamattomia. Kaupankäynti listaamattomilla osakkeilla on myös mahdollista, mutta se on muita osakkeita hankalampaa.

Osuuskuntien osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa myös osuuskunnat voivat laskea liikkeelle osakkeita. Osuuskuntien osakkeita kutsuttiin aiemmin sijoitusosuuksiksi.[14]

Osuuskunnan osakkeella ei lähtökohtaisesti ole äänioikeutta. Osakkeen äänioikeudesta ja oikeudesta osuuskunnan varoihin ja ylijäämään voidaan määrätä osuuskunnan säännöissä.[15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taloustiedon taloussanasto. Taloustieto r.y., 1987.
  2. Schybergson, Per: Aktiebolagsformens genombrott i Finland, s. 9. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten, 1964.
  3. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Osakeyhtiölaki 624/2006 www.finlex.fi. Viitattu 9.2.2018.
  4. Osakeyhtiölaki 3:15 finlex.fi.
  5. Osakeyhtiölaki (21.7.2006/624) 3 luku
  6. Osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo vero.fi. Viitattu 24.10.2021.
  7. a b Riihimäki, Antti: Piensijoittajan niksikirja. Helsinki: WSOY, 1970.
  8. a b Taloustiedon taloussanasto. Hakusanat substanssiarvo, likvidaatioarvo. Taloustieto r.y., 1987.
  9. Artto, Eero – Koskela, Markku – Leppiniemi, Jarmo – Pitkänen, Eero: Laskentatoimen perusteet. KY-Palvelu Oy, 1990.
  10. a b Osakeyhtiölaki (21.7.2006/624) (13 luku) finlex.fi. Viitattu 24.10.2021.
  11. Asunto-osakeyhtiölaki (22.12.2009/1599) finlex.fi. Viitattu 24.10.2021.
  12. Harrastamisen muodot Golfpiste. Viitattu 24.10.2021.
  13. Punsar, Ville: Pörssitiedottamisen sanasto Terminfo. 1/2020. Sanastokeskus. Viitattu 25.10.2021.
  14. Rimmi, Riitta: Osuuskunta taipuu moneksi. Taloustaito, , 2015. vsk, nro 3, s. 46–50. Helsinki: Verotieto Oy.
  15. Pellervo: Osuudet, osakkeet ja osuuskunnan oma pääoma

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]