Osake

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Historiallinen kuva Muurame Oy:n osakekirjasta. Nykyisin osakkeiden pörssikauppa tapahtuu sähköisesti.

Osake on osakeyhtiömuotoisen yrityksen liikkeeseenlaskema (emissio), omistusosuutta kuvaava, jälkimarkkinakelpoinen rahoitusinstrumentti. Laskemalla liikkeelle osakkeita yritys saa uusia omistajia, jotka sijoittavat varojaan yrityksen toimintaan. Näin yritys kerää sijoittajilta oman pääoman ehtoista rahoitusta. Vastineeksi ostamastaan osuudesta sijoittaja saa yhtiöltä osakkeen. Osake antaa omistajalleen oikeuden yhtiön päätöksentekoon yhtiökokouksessa.

Osake on osuus osakepääomasta. Jos yhtiö on laskenut liikkeeseen 100 osaketta, niin yksi osake edustaa yhtä prosenttia osakepääomasta ja 100 kappaletta on koko osakekanta eli 100 prosenttia. Suurilla yrityksillä voi olla miljardeja osakkeita; esimerkiksi Nokian osakkeiden lukumäärä on 3 744 956 052 kappaletta (19.12.2012).

Osakesarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiöllä voi olla useita osakesarjoja, joilla voi olla erilaiset oikeudet voitonjakoon tai päätöksentekoon. Perinteisesti eri osakesarjoilla on keskitetty yrityksen päätöksentekoa tietyille osakasryhmille (esim. tietylle yrityksen sidosryhmälle). Äänivallaltaan vähäisempi osakesarja on mahdollistanut laajemman pääoman hankinnan ilman, että ydinjoukon päätösvalta yrityksessä pienenee.

Osakkeen tuotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakepääomalle voidaan osakeyhtiölain mukaan maksaa tuottoa (kuten osinkoa), jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja eikä tuotonmaksu vaaranna yhtiön maksukykyä. Käytännössä yhtiön tulee ensin olla tuottanut voittoa, jotta osakkeenomistajille voidaan maksaa osinkoa. Yhtiön velkojat ovat osakkeenomistajiin nähden etusijalla. Varojen jako osakkeenomistajille edellyttää, että yhtiön velkojen korot ja lyhennykset voidaan hoitaa. Konkurssitilanteessa osakkeenomistajat ovat viimeisellä sijalla, kun yhtiössä jäljellä olevia varoja jaetaan.

Osinko on tavallisin tuotonjakotapa osakkeenomistajille. Muita tuotonjakotapoja ovat pääoman palautus, yhtiön omien osakkeiden hankkiminen ja yhtiön purkaminen. Kaikki tavat, purkamista lukuunottamatta, ovat nykyisin tavanomaisia pörssiyhtiöissä. Käytetyn jakotavan valintaan vaikuttaa mm. verotus.

Tuottoja voi saada myös osakkeen arvonnousun kautta myymällä osakkeet korkeampaan hintaan kuin niiden hankkiminen on maksanut. Huomattavaa on, että inflaation vaikutus pitkäaikaisiin sijoitustuottoihin on ollut (pörssi)osakkeissa ratkaisevan suuri. Sadan viime vuoden osaketuotosta peräti yli puolet on eräänlaista inflaation aiheuttamaa harhaa. Todellista reaalituottoa on pörssistä kertynyt kurssikehitys ja osingot yhteen laskien keskimäärin alle kuusi prosenttia vuodessa.lähde?

Osakekirjat ja arvo-osuusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö pitää kirjaa osakkeenomistajistaan osake- ja osakasluettelon avulla. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien yhtiöiden osalta kirjanpito tehdään arvo-osuusjärjestelmässä. Suurimpien yhtiöiden osakkeet ovat nykyisin arvo-osuusmuotoisia.

Perinteisesti osaketta kuvaamaan painettiin joskus hyvinkin viimeisteltyjä paperisia osakekirjoja. Osakekirjoja on edelleen käytössä pienemmissä yhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä tai sellaisissa suuremmissa yhtiöissä, joiden osakkeilla ei käydä aktiivisesti kauppaa. Yhtiön hallitus voi päättää, annetaanko osakkeista osakekirja vai ei. Arvo-osuusjärjestelmään liittyneissä yhtiöissä osakekirjojen antaminen ei ole sallittua.

Pörssiosakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisen osakeyhtiön (Oyj) osakkeet voivat olla kaupankäynnin kohteina arvopaperipörssissä. Tällöin osakkeita voi ostaa ja myydä arvopaperivälittäjän kautta pörssissä. Nykyisin välittäjät tarjoavat palveluitaan pääosin internetin kautta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]