Osake

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva Muurame Oy:n osakekirjasta. Nykyisin osakkeiden pörssikauppa tapahtuu sähköisesti.

Osake on yhtiön omistusosuutta kuvaava, jälkimarkkinakelpoinen rahoitusinstrumentti erityisesti osakeyhtiöissä. Laskemalla osakkeita liikkeelle osakeannissa yhtiö saa uusia omistajia, jotka sijoittavat varojaan yhtiön toimintaan. Näin yhtiö kerää sijoittajilta oman pääoman ehtoista rahoitusta. Vastineeksi ostamastaan osuudesta sijoittaja saa yhtiöltä osakkeen. Osake antaa omistajalleen eli yhtiön osakkaalle oikeuden yhtiön päätöksentekoon yhtiökokouksessa.

Osakeyhtiöllä on Suomessa oltava vähintään yksi osake. Myös osuuskunta voi halutessaan laskea liikkeelle osakkeita. Tämä artikkeli koskee osakeyhtiöiden osakkeita, jollei muuta ole mainittu.

Osake on osuus osakepääomasta. Jos yhtiö on laskenut liikkeeseen 100 osaketta, yksi osake edustaa yhtä prosenttia osakepääomasta ja 100 kappaletta on koko osakekanta eli 100 prosenttia. Suurilla yrityksillä voi olla miljardeja osakkeita; esimerkiksi Nokian osakkeiden lukumäärä on 3 744 956 052 kappaletta (19.12.2012).

Osakelajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Osakelaji

Yhtiöllä voi olla useita osakelajeja eli osakesarjoja. Sarjoilla on keskenään erilainen äänimäärä yhtiökokouksessa tai erilaiset oikeudet varojenjakoon (kuten osinkoon).

Osakkeen arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakkeen arvo riippuu siitä, kuinka se määritellään. Eri tarkoituksiin käytetään erilaisia arvoja.

  • Osakkeen nimellisarvo määrätään yhtiöjärjestyksessä. Suomessa osakkeella ei nykyään välttämättä ole nimellisarvoa. Aiemmin nimellisarvolla oli suuri merkitys, koska osinkotuotto ilmoitettiin prosenttina nimellisarvosta. Nimellisarvo on tavallisesti osakkeen muita arvoja pienempi[1]. Osakeannissa osakkeen merkintähinta ei ole saanut alittaa sen nimellisarvoa.[2]
  • Osakkeen matemaattinen arvo tarkoittaa osakkeen laskennallista osuutta yhtiön omaisuuteen. Matemaattinen lasketaan omaisuuden kirjanpitoarvoilla. Käytettyjen kirjanpitokeinojen ja inflaation vuoksi kirjanpitoarvot eivät täysin ilmaise omaisuuden todellista arvoa, minkä vuoksi matemaattinen arvo voi jäädä pieneksi.[1]
  • Myös osakkeen substanssiarvo tarkoittaa osakkeen laskennallista osuutta yhtiön omaisuuteen. Substanssiarvo lasketaan käyttäen omaisuuden todellisia (käypiä) arvoja.
  • Osakkeen pörssikurssi tarkoittaa hintaa, jolla pörssiosaketta voi ostaa tai myydä pörssissä.
  • Osakkeen verotusarvo tarkoittaa arvoa, joka osakkeella on verotuksessa.

Osakkeen tuotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakepääomalle voidaan osakeyhtiölain mukaan maksaa tuottoa (kuten osinkoa), jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja eikä tuotonmaksu vaaranna yhtiön maksukykyä. Käytännössä yhtiön tulee ensin olla tuottanut voittoa, jotta osakkeenomistajille voidaan maksaa osinkoa. Yhtiön velkojat ovat osakkeenomistajiin nähden etusijalla. Varojen jako osakkeenomistajille edellyttää, että yhtiön velkojen korot ja lyhennykset voidaan hoitaa. Konkurssitilanteessa osakkeenomistajat ovat viimeisellä sijalla, kun yhtiössä jäljellä olevia varoja jaetaan.

Osinko on tavallisin tuotonjakotapa osakkeenomistajille. Muita tuotonjakotapoja ovat pääoman palautus, yhtiön omien osakkeiden hankkiminen ja yhtiön purkaminen. Kaikki tavat, purkamista lukuun ottamatta, ovat nykyisin tavanomaisia pörssiyhtiöissä. Käytetyn jakotavan valintaan vaikuttaa mm. verotus.

Tuottoja voi saada myös osakkeen arvonnousun kautta myymällä osakkeet korkeampaan hintaan kuin niiden hankkiminen on maksanut.

Osakekirjat ja arvo-osuusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö pitää kirjaa osakkeenomistajistaan osake- ja osakasluettelon avulla. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien yhtiöiden osalta kirjanpito tehdään arvo-osuusjärjestelmässä. Suurimpien yhtiöiden osakkeet ovat Suomessa nykyisin arvo-osuusmuotoisia.

Perinteisesti osaketta kuvaamaan painettiin joskus hyvinkin viimeisteltyjä paperisia osakekirjoja. Suomessa osakekirjoja on edelleen käytössä pienemmissä yhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä tai sellaisissa suuremmissa yhtiöissä, joiden osakkeilla ei käydä aktiivisesti kauppaa. Yhtiön hallitus voi päättää, annetaanko osakkeista osakekirja vai ei. Arvo-osuusjärjestelmään liittyneissä yhtiöissä osakekirjojen antaminen ei ole sallittua.

Pörssiosakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisen osakeyhtiön (Oyj) osakkeet voivat olla kaupankäynnin kohteina arvopaperipörssissä. Tällöin osakkeita voi ostaa ja myydä arvopaperivälittäjän kautta pörssissä. Nykyisin välittäjät tarjoavat palveluitaan pääosin internetin kautta.

Osuuskuntien osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiöiden lisäksi myös osuuskunnat voivat laskea liikkeelle osakkeita. Osuuskuntien osakkeita kutsuttiin aiemmin nimellä sijoitusosuus.[3] Osuuskunnan osakkeella ei lähtökohtaisesti ole äänioikeutta. Osakkeen äänioikeudesta ja oikeudesta osuuskunnan varoihin ja ylijäämään voidaan määrätä osuuskunnan säännöissä.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Riihimäki, Antti: Piensijoittajan niksikirja. Helsinki: WSOY, 1970.
  2. Artto, Eero – Koskela, Markku – Leppiniemi, Jarmo – Pitkänen, Eero: Laskentatoimen perusteet. KY-Palvelu Oy, 1990.
  3. Rimmi, Riitta: Osuuskunta taipuu moneksi. Taloustaito, , 2015. vsk, nro 3, s. 46–50. Helsinki: Verotieto Oy.
  4. Pellervo: Osuudet, osakkeet ja osuuskunnan oma pääoma

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]