Tekninen analyysi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tekninen analyysi (engl. technical analysis) on rahoituksessa ja taloustieteessä sijoittaja-ammattilaisten käyttämä menetelmä, jolla pyritään mallintamaan sekä etsimään ennustettavissa olevia säännönmukaisuuksia eli ”kuvioita” osakekurssien vaihtelusta.[1]

Teknisessä analyysissä hyödynnetään hintasarjojen ja kaupankäyntimäärien lisäksi pörssikurssikaavioiden tulkitsemista.[2] Tekniselle analyysille omistautuneita rahoitusalan ammattilaisia kutsutaankin myös "kaavioanalyytikoiksi" (engl. chartist), sillä he usein hyödyntävät erilaisia visuaalisia kuvioita ja kaavioita päätöksentekonsa tukena.[1]

Tekninen analyysi pohjautuu pitkälti oletukseen, että markkinahintoja liikuttavat psykologiset tekijät ennen fundamentti-informaatiota. Burton G. Malkiel (2012) kuvaa kirjassaan kaavioanalyytikoita "omistautuneeksi lahkoksi", jotka uskovat rahoitusmarkkinoiden olevan "10% järkeä ja 90% psykologiaa".[2]

Keynesin sijoittamisen pilvilinnateoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykologian merkityksen osakemarkkinoilla tiedosti jo 1930-luvulla John Maynard Keynes (1936) puhuessaan sijoittamisen pilvilinnateoriastaan.[3] Keynesin (1936) mukaan fundamentti- eli perusteanalyysi on liian työläs menetelmä, eikä hänen mielestään ammattimaisen sijoittajan kannattaisikaan uhrata aikaansa arvopapereiden "todellisen" arvon määrittelemiseen.[3] Tärkeämpää onkin hänen mukaansa ennakoida milloin sijoittajat alkavat optimismin vallitessa "rakentamaan pilvilinnoja" ja ottaa "varaslähtö", eli ostaa ennen kuin suuri yleisö alkaa ostamaan.[2]

Keynes (1936) ymmärsi joukkopsykologian vaikutuksen osakemarkkinoilla, ja hänen mukaansa osakkeiden hinnat heijastavatkin sijoittajien taloudellisia odotuksia.[3] Keynesin joukkopsykologian hyväksikäyttöön pohjautuvan pilvilinnateorian taustalla piilevää ajatusmaailmaa avaa Malkiel (2012:32), joka argumentoikin kirjassaan, että menestyksekkään sijoittajan optimaalinen strategia ei olekaan valita omasta mielestään parasta osaketta, eikä sitä osaketta mikä on "keskimääräisen käsityksen" mukaisesti paras.[2]

Malkielin (2012:32) mielestä sijoittajien tulisi pyrkiä eräänlaiseen meta-tason ajatteluun ja yrittää ennakoida sitä, mikä "keskimääräinen käsitys on siitä, mikä keskimääräinen käsitys on".[2] Hänen mukaansa tällaisen joukkopsykologian osakemarkkinoilla älykkäälle sijoittajalle riittää se, että hän on ottanut "varaslähdön" ja saa myytyä sijoituksensa korkeammalla hinnalla kuin sen on itse hankkinut. Toisin sanoen, mikä tahansa ostohinta siis kelpaa, kunhan vain löytyy joku joka maksaa siitä vieläkin enemmän. Esimerkiksi 100 euron arvoisen osakesijoituksen ostaminen 200 eurolla ei ole mikään ongelma, jos vielä löytyy sijoittaja joka on halukas ostamaan sen 300 eurolla. Malkiel (2012:31) nimesikin tämän lähestymistavan osuvasti "suuremman typeryksen teoriaksi".[2] Tekninen analyysi pyrkii juuri tämäntyyppisen markkinapsykologian hyödyntämiseen ja ennakoimiseen tulkitsemalla visuaalisia kuvioita ja kaavioita.

Malkielin (2012:105) mukaan teknistä analyysiä toteuttavat "kaavioanalyytikot" näkevät sijoittamisen pelinä, jossa olennaisinta on ennustaa muiden pelaajien siirrot arvopaperin reaaliarvon määrittämisen sijaan.[2] Pelkistettynä tekninen analyysi on graafisten kuvaajien piirtämistä ja niistä ennustamista tietokoneohjelmilla.

Teknisen analyysin suuntauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitusmarkkinoilla käytetyn teknisen analyysin suuntaukset voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: 1) tunnelmaan liittyvät indikaattorit (engl. Sentiment Indicators), 2) kassavirtoihin liittyvät indikaattorit (engl. Flow-of-Funds Indicators) sekä 3) markkinoiden rakenteeseen liittyviin indikaattoreihin (engl. Market Structure Indicators).[4] Seuraavaksi tarkempi listaus teknisen analyysin työkaluista:

Japanilaiset kynttilätikut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynttilätikut ovat rahoituksen teknisen analyysin suuntaus, joka syntyi Japanissa vuosisatoja sitten ja herätti myöhemmin kiinnostusta myös länsimaisten rahoitusalan ammattilaisten sekä Wall Street -analyytikkojenkin parissa.[4] Japanilaiset kynttilätikut tarjoavat analyytikoille enemmän visuaalista informaatiota kuin tyypilliset pylväskaaviot.[4] Tämän lisäksi niiden avulla voidaan tunnistaa hintakuvioita sekä mallintaa trendiviivoja.[4] Kynttilätikut muistuttavat erittäin läheisesti niin sanottua laatikko-jana -kuviota, mutta kyse ei ole kuitenkaan täysin samasta asiasta. Kynttilätikut muodostuvat kahdesta osasta: 1) neliskulmaisesta laatikosta tai "vartalosta" sekä 2) tämän lävistävästä janasta tai "viiksestä" (ks. kuvio 1). Laatikon pituus kuvaa osakkeen avaus- ja päätöshinnan välistä suhdetta, kun taas laatikon lävistävän janan pituus kuvaa kaupankäynnin aikana tapahtunutta ylimmän- ja alimman hinnan välistä äärimmäistä vaihtelua (ks. kuvio 1).[4] Kuvion 1 kynttilän a) valkoinen laatikko kuvaa nousevaa trendiä (kurssin päätöshinta on korkeammalla kuin avaushinta) ja kynttilän b) musta laatikko kuvaa laskevaa trendiä (kurssin päätöshinta on avaushinnan alapuolella). Japanilaisille kynttilätikuille on ominaista tiettyjen osakemarkkinoilla toistuvien ilmiöiden kuvaaminen ja eksoottisten nimien antaminen näille, kuten esimerkiksi kolme mustaa korppia (engl. three black crows, jap. Sanba Garasu).[4] Useimmille japanilaisista kynttilätikuista ei ole vakiintunut suomenkielisiä vastineita, mutta merkittävimpiä ovat muun muassa:[4]

  • Hammers and Hanging Men (jap. Takuri ja Kubitsuri)
  • Dark Cloud Cover (jap. Kabuse)
  • Piercing Line (jap. Kirikorni)
  • Engulfing Pattern (jap. Tsutsumi)
  • Stars (jap. Hoshi)
  • Upside Gap Two Crows (jap. Narabi Kuro)
  • Tweezer Tops and Bottoms (jap. Kenuki)
  • Belt-Hold Lines (jap. Yorikiri)
  • Windows (jap. Ku)
  • Harami Lines (jap. Yose)
Japanilaiset kynttilätikut ovat rahoituksessa teknisen analyysin työkalu markkinoiden hintareaktion visuaaliseen seuraamiseen. Oheisessa kuvassa on esiteltynä valikoima erilaisia yksittäisiä kynttilätikkuja. Kynttilätikut koostuvat kahdesta osasta: 1) suorakulmion muotoisesta laatikosta tai "vartalosta" ja 2) sen lävistävästä janasta tai "viiksestä". Valkoinen laatikko kuvaa nousevaa trendiä (kurssin päätöshinta on korkeammalla kuin avaushinta) ja musta laatikko kuvaa laskevaa trendiä (kurssin päätöshinta on avaushinnan alapuolella).
Kuvio 1. Valikoima erilaisia yksittäisiä kynttilätikkuja

Kuviossa 1 näemme valikoiman erilaisia japanilaisia kynttilätikkuja. Kynttilä a) kuvaa pitkää valkoista viivaa, jonka kaupankäynnin vaihteluväli on laaja, mutta avaushinta on silti suhteellisen lähellä alinta mahdollista hintaa ja päätöshinta on suhteellisen lähellä ylintä kurssin kaupankäynnin "piikkiä". Japanilaisten kynttilätikkujen teknisen analyysin mukaan tällaisella yhden päivän kurssimuutoksella on nouseva taipumus (engl. bullish tendency).[4] Kynttilä b) sen sijaan on pitkä musta viiva, jonka kaupankäynnin vaihteluväli on laaja, mutta avaushinta onkin lähellä ylintä hintaa ja päätöshinta on lähellä päivän alinta kurssinoteerausta. Tällä kynttilällä on siis laskeva taipumus (engl. bearish tendency).[4] Kynttilät c), d) ja e) kuvaavat niin sanottuja doji viivoja, joiden kurssin avaus- ja päätöshinnat ovat identtiset. Doji viivan tulkitseminen riippuu vahvasti kyseessä olevasta markkinatilanteesta ja asiayhteydestä - sekä siitä sijoittuuko doji viiva kaupankäynnin vaihteluvälin keskelle (ks. kynttilä c), yläosaan (ks. kynttilä d) vai alaosaan (ks. kynttilä e) - mutta yleisesti ottaen Martin J. Pring (2002: 259) määrittelee kirjassaan tämän tyyppisen tilanteen edustavan ostajien ja myyjien välistä tasapainoa rahoitusmarkkinoilla.[4] Kynttilät f) ja g) kuvaavat niin sanottuja sateenvarjoviivoja (engl. umbrella lines), jossa kynttilän "vartalo" on lyhyt ja se sijoittuu samaan tasoon kaupankäynnin ylimmän kurssinoteerauksen kanssa.[4] Kynttilät h) ja i) ovat nimeltään pyörivät huiput (engl. spinning tops), joiden kaupankäynnin vaihteluväli on kapea ja avaus- ja päätöshinnat ovat lähellä alinta tai ylintä hintanoteerausta.[4]

Helmaindikaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekninen analyysi ei välttämättä rajoitu pelkästään osakkeiden hintaliikkeiden seuraamiseen, sillä helmaindikaattori-menetelmää hyödyntävät analyytikot keskittyvät mittaamaan naisten hameen helman pituutta. Tämän teknisen analyysin alasuuntauksen mukaan naisten hameen helman pituudella ja pörssikursseilla on käänteinen suhde. Sen mukaan osakemarkkinoilla menee sitä paremmin mitä enemmän naisten "sääriä ja polvia näkyy".[2] Tämän näkemyksen mukaan noususuhdanteen aikana pörssikurssit ovat jyrkässä nousussa, mutta hameen helmat sen sijaan lyhenevät ja minihameet yleistyvät.[2] Laskusuhdanteessa sen sijaan naiset siirtyvät teorian mukaan pitkiin helmoihin tai capri-housuihin.[2] Helmaindikaattori, kuten useimmat muutkin teknisen analyysin eksoottisimmista sovelluksista, on tieteellisissä tutkimuksissa todettu varsin usein toimimattomaksi sijoitusstrategiaksi epänormaalien tuottojen metsästyksessä.[2]

Super Bowl -indikaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Super Bowl -indikaattori pyrkii ennustamaan pörssikurssien liikehdintää sillä perusteella, mikä joukkue voittaa amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan loppuottelun, jota kutsutaan myös nimellä: Super Bowl.[2] Mikäli loppuottelun voittanut joukkue edustaa NFC-konferenssia, niin tämän teknisen indikaattorin mukaan se ennustaa noususuhdannetta pörssiin. Mutta mikäli voittaja onkin AFC-konferenssin joukkue, niin se taas ennustaa laskusuhdannetta pörssiin.[2]

Muita esimerkkejä teknisen analyysin suuntauksista ovat:selvennä

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akateeminen tutkimus on perinteisesti suhtautunut epäillen tekniseen analyysiin. Tekninen analyysi on leimattu hintojen ennustamiseksi yksinkertaisen ekstrapoloinninselvennä kuten liukuvien keskiarvojen avulla. Lukuisten autokorrelaatiotestienselvennä on katsottu osoittaneen, että teknisellä analyysillä ei voi tehdä ylisuurta tuottoa.

Vastakritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autokorrelaatiotestien heikkous piilee niiden jäykkyydessä.kenen mukaan? Ne eivät mukaudu markkinasykliin kuten kehittyneet teknisen analyysin menetelmät tekevät. Lisäksi keskeinen osa kehittynyttä teknistä analyysiä on hintojen ennustaminen sijoittajien mielialaa kuvaavien mittarien avulla.

Järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Zvi Bodie, Alex Kane & Alan J. Marcus: Investments, s. 343. McGraw-Hill Companies, Inc., 2002. ISBN 0-07-2339160-0.
  2. a b c d e f g h i j k l m Burton G. Malkiel: Sattuman kauppaa Wall Streetillä, s. 31–33, 100–114, 137–154. Englanninkielinen alkuteos: A Random Walk Down Wall Street: the time tested strategy for successful investing. Suom. Jussi Rosti. Talentum Media Oy, 2012. ISBN 978-952-14-1878-5.
  3. a b c John Maynard Keynes: The General Theory of Employment, Interest and Money. Macmillan Cambridge University Press, for Royal Economic Society, 1936. Harcourt, Brace and Company. http://cas.umkc.edu/economics/people/facultypages/kregel/courses/econ645/winter2011/generaltheory.pdf [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  4. a b c d e f g h i j k l Martin J. Pring: Technical Analysis Explained - The Successful Investor's Guide to Spotting Investment Trends and Turning Points (4. painos), s. 257–276. McGraw-Hill Companies, Inc., 2002. ISBN 978-0-07-138193-2.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirkpatrick, Charles D. & Dahlquist, Julie R.: Technical Analysis: The Complete Resource for Financial Market Technicians
  • Pring, Martin J: Technical Analysis Explained, 4. painos
  • Pring, Martin J: Investment Psychology Explained
  • Murphy, John: Intermarket Analysis: Profiting From Global Market Relationships
  • Edwards, Robert & Magee, John: Technical Analysis of Stock Trends, 8. painos
  • Elder, Alexander: Trading for a Living: Psychology, Trading Tactics, Money Management
  • Brown, Constance M: Technical Analysis for the Trading Professional
  • Frost, A.J. and Prechter, Robert R: Elliott Wave Principle
  • Kaufman, Perry J: New Trading Systems and Methods, 4. painos
  • Aronson, David R: Evidence-Based Technical Analysis

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]