Pylväskaavio
_election_results.png)
Pylväskaavio eli pylväsdiagrammi on diagrammi, jossa kuvataan muuttujia pystysuuntaisten palkkien avulla. Se soveltuu hyvin määrien ja niiden muutosten havainnollistamiseen, etenkin silloin kun vaaka-akselin arvoilla on tasavälinen järjestysominaisuus kuten aika.[1]
Sisällysluettelo
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pylväsdiagrammi soveltuu muuttujalle, joka saa useita arvoja.[2] Pylväskaavio on usein viivakaavion vaihtoehto ja soveltuu samoihin tilanteisiin. Viivakaavioon ja parvikaavioon verrattuna pylväskaavio ei korosta riippuvuuksia yhtä voimakkaasti. Vaakapylväskaavio taas on tarkoitettu erityyppisiin tilanteisiin kuin pystypylväskaavio.[3]
Ympyrädiagrammiin verrattuna pylväskaaviossa korostuu muuttujien arvojen järjestys, sillä siinä on selvästi ensimmäinen ja viimeinen pylväs.[2] Pylväskaavio ei sovellu hahmottamaan osuuksien suhdetta kokonaismäärästä yhtä hyvin kuin ympyrädiagrammi. Myös yhdistettyjen vierekkäisten osioiden vertailuja toisiin yhdistettyihin osioihin on ympyrädiagrammista helpompi tehdä.[4] Jos muuttujien luokkia on kovin paljon, pylväskuvio on selkeämpi kuin ympyrädiagrammi.[2]
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pylväskaavio tehdään yleensä suorakulmaiseen xy-koordinaatistoon. Siinä on kaksi ulottuvuutta ja kaksi jatkuva-arvoista asteikkoa.[5] Pylväskaavion vaaka- ja pystyakselit ovat normaalisti tasavälisiä ja tasaleveitä. Vaaka-akselilla on yleensä tasavälinen järjestysominaisuus, useimmiten aika. Pystyakselille tulevat määriä kuvaavat arvot. Pystyakselin asteikko lähtee normaalisti nollasta, jotta pylväiden mittasuhteet säilyvät oikeina kuvaamiensa arvojen suhteisiin nähden.[1][6] Pylväiden väliksi suositellaan 20–50 prosenttia pylväiden leveydestä. Välien leveys ja etenkin pylväiden leveys riippuvat siitä, mikä tilanteessa näyttää parhaalta.[1][7]
Pylväskaaviossa on usein ohuet vaakasuuntaiset hilaviivat, joiden avulla pylväiden korkeuden voi hahmottaa tarkemmin. Nimiöt voivat olla kaavion alapuolella tai pylväiden päällä.[8]
Tyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- yksinkertainen pylväskaavio kuvaa yhtä muuttujaa, ja siinä on yksittäisiä pylväitä[1]
- ryhmitelty pylväskaavio kuvaa yleensä kahta tai kolmea muuttujaa samassa kaaviossa; saman sarjan pylväät ovat yleensä samanvärisiä, ryhmitellyt pylväät ovat toisissaan kiinni ja ryhmät eroteltu välein[1][9]
- ositettu pylväskaavio (eli summapylväskaavio) kuvaa määriä jakamalla pylväät osiin ja korostaa osien summia toisiinsa verrattuna[1][10]
- nettopoikkeamapylväskaavion pylväät ovat kokonaan joko perusviivan ylä- ja alapuolella; se sopii positiivisten ja negatiivisten arvojen vertailuun, kuten kauppatasevertailussa[11]
- bruttopoikkeamapylväskaavion pylväät ovat osittain perusviivan ylä- ja alapuolella; se kuvaa ilmiötä, jossa on positiivinen ja negatiivinen osa, ja jokaiseen pylvääseen on keskelle merkitty näiden erotus omalla värillään[12]
- kelluvat pylväät ovat kuin bruttopoikkeamapylväät, mutta ilman erotusosuutta ja yksiväriset[13]
- vaihteluvälipylväskaavion pylväät on piirretty pienimmän ja suurimman havainnon välille, ja pylväisiin lisätään usein keskiarvoa tai mediaania kuvaavat viivat; sitä käytetään usein jakaumien kuvaamiseen[14]
Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Yksinkertainen pylväskaavio kuvaa Argentiinan inflaatiota kuukausittain vuonna 2002.
-
Ositettu pylväskaavio kuvaa talouden sektorien osuuksia eri maiden liikepalveluiden kasvussa vuosittain.
-
Nettopoikkeama-
pylväskaavio kuvaa Ukrainan puolueiden ääniosuuksien muutoksia parlamenttivaaleissa 2007. -
Vaihteluvälipylväskaavio kuvaa pörssikurssin vaihteluja viikoittain.
.PNG)
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karjalainen, Leila; Karjalainen, Juha: Tilastojen graafinen esittäminen. Pii-Kirjat, 2009. ISBN 978-952-9776-31-3.
- Kuusela, Vesa: Tilastografiikan perusteet. Edita, 2000. ISBN 951-37-3116-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Karjalainen, s. 19.
- ↑ a b c Graafinen esitys (kuviot) Menetelmäopetuksen tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 24.3.2015.
- ↑ Kuusela, s. 108–111.
- ↑ Ian Spence, Stephan Lewandowsky: Displaying Proportions and Percentages (PDF) Applied Cognitive Psychology. 1991. ResearchGate. Viitattu 24.2.2013.
- ↑ Kuusela, s. 110.
- ↑ Kuusela, s. 108–115.
- ↑ Kuusela, s. 139–141.
- ↑ Kuusela, s. 115–116.
- ↑ Kuusela, s. 117–118.
- ↑ Kuusela, s. 119.
- ↑ Kuusela, s. 120.
- ↑ Kuusela, s. 120–121.
- ↑ Kuusela, s. 121–122.
- ↑ Kuusela, s. 122–123.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pylväskaavio Wikimedia Commonsissa- * Opas pylväskaavion tekemiseen Lazarus ohjelmankehitysypäristöllä käyttäen TAChart-komponentteja.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
