Boeing

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
The Boeing Company
The Boeing Companyn logo.svg
Tunnuslause Forever new frontiers
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake NYSE: BA
ISIN US0970231058
Perustettu 1916 (nykyinen nimi käyttöön 1917)
Toimitusjohtaja David Calhoun
Puheenjohtaja David Calhoun
Kotipaikka Chicago, Illinois, Yhdysvallat
Toiminta-alue ilmailu ja aseteollisuus
Liikevaihto 64,306 miljardia dollaria (2010)[1]
Nettotulos 3,307 mrd. USD[1]
Henkilöstö 166 000
Kotisivu boeing.com

Boeing on yhdysvaltalainen teollisuusyhtiö, jonka päätuotteita ovat siviili- ja sotilaslentokoneet sekä satelliitit ja kantoraketit. Boeing on Dow Jones Industrial Average -osakeindeksin suurin yksittäinen osake ja muodostaa siitä 10,9 prosenttia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön perusti 15. heinäkuuta 1916 Seattleen William E. Boeing, joka oli saksalaisen kaivosinsinöörin Wilhelm Böingin poika. Yhtiön pääkonttori olikin Seattlessa aina 2000-luvun alkuun, jolloin se siirrettiin Chicagoon.lähde?

Boeing aloitti lentokoneiden valmistuksen vuonna 1916 ja kehitti 1920-luvulla muun muassa lentoveneen, hävittäjäkoneita sekä ”Model 40” -postilentokoneen, johon mahtui myös kaksi matkustajaa.lähde?

Toiseen maailmansotaan Boeing vaikutti B-17 Flying Fortress- ja B-29 Superfortress -pommikoneilla.

Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö kehitti Yhdysvaltain strategisille ilmavoimille (SAC, Strategic Air Command) pitkän kantaman pommikoneita, muun muassa B-52 Stratofortressin. 1950-luvulta lähtien yhtiö on kehittänyt ydinaseita kuljettavia ohjuksia. 1960-luvulla Boeing alkoi kehittää etenkin miehitettäviä avaruusaluksia, millä oli merkittävä rooli Apollo-ohjelmassa. Se oli toinen avaruussukkuloita operoineen US Space Alliance -yhtiön omistajista.lähde?

Vuonna 1997 Boeing osti kilpailijansa McDonnell Douglasin. Siviililentokoneiden kehitys on entisissä McDonnell Douglasin tehtaissa päättynyt. Boeing ajautui B757- ja B767-koneiden kehityksen jälkeen samanlaiseen hiljaiseloon tuotesuunnittelussa kuin McDonnell Douglas aikoinaan DC-9- ja DC-10-koneiden suunnittelun jälkeen. Boeing 777 -koneen jälkeen yhtiö pohti lähes äänennopeudella lentävää Sonic Cruiser -konetta ja sittemmin suunnitteli Boeing 787 -koneen.lähde?

Boeing esitteli julkisesti 8. heinäkuuta 2007 uuden 787-konetyypin. Koneen käyttöönotto kuitenkin viivästyi kolme ja puoli vuotta suunnitellusta ja tapahtui vasta lokakuussa 2011. Muun muassa All Nippon Airways, Japan Airlines, Air New Zealand, Air Berlin ja Thomson Airways ovat tilanneet käyttöönsä uusia koneita.lähde?

Boeing on entisen McDonnellin St. Louisin (Missourissa) tehtaan omistajana siirtynyt valmistamaan enemmän sotilaskoneita, myös hävittäjäkoneita, kuten F-15:n, F/A-22:n ja F-35:n alihankinta.

Boeing on ollut maailman toiseksi suurin lentokonevalmistaja. Syyskuussa 2010 WTO tuomitsi sen, että Boeing on saanut muutaman edellisen vuoden aikana Yhdysvaltain puolustusministeriöltä ja Nasalta yli 24 miljardia dollaria subventioita (vuosimyynnin ollessa 70 miljardia dollaria).[3] Huhtikuussa 2011 WTO totesi tuomiossaan, että Boeing on saanut viime vuosina 5,3 miljardia dollaria laittomia tukia Yhdysvaltain liittovaltiolta ja että nämä tuet ovat vääristäneet kilpailua Boeingin eduksi ja Airbusin haitaksi.[4]

Vuonna 2018 Boeing ja Leonardo S.p.A. voittivat tarjouskilpailun korvata UH-1 helikoptereita MH-139 koptereilla.[5] Boeingin ja Saabin T-X harjoitushävittäjä on voittanut tarjouskilpailun T-38 Talon hävittäjien korvaamiseksi.[6] Lentotukialukselta laukaistava miehittämätön ilmatankkausalus MQ-25 on voittanut laivaston tarjouskilpailun.[7]

Vuosina 2018 ja 2019 kaksi Boeing-yhtiön Boeing 737 MAX -konetta aiheutti onnettomuuksissa yhteensä 346:n ihmisen kuolemat[8]. Turmien syyksi paljastui automaattinen turvajärjestelmä, jonka tarkoitus oli estää koneen sakkaaminen kääntämällä koneen nokkaa alas[9]. Järjestelmä käänsi nokan alas, vaikka kone oli liian alhaalla[9]. Boeing tiesi konetyypin vioista, mutta ei korjannut niitä[9]. Lentoliikenteen valvojat myöskään täyttäneet viranomaistehtäväänsä[9]. Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Boeing joutui maksamaan 2,5 miljardin dollarin korvaukset johdettuaan valvontaviranomaisia harhaan: summasta 243 miljoonaa dollaria on sakkoja ja noin 2,2 miljardia dollaria käytetään korvauksiin uhrien perheille ja lentoyhtiön asiakkaille.[8]

Toimitusjohtaja Dennis Muilenburg joutui eroamaan joulukuussa 2019 onnettomuuksista johtuen. Muilenburgin tilalla aloitti 13. tammikuuta 2020 tehtävässä David Calhoun.[10]

Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio (SEC) syytti yhtiötä ja sen entistä toimitusjohtajaa Dennis A. Muilenburgia harhaanjohtaneista lausunnoista Boeing 737 MAX -koneisiin liittyen. Kaksi 737 MAX konetta joutui onnettomuuksiin vuosina 2018 ja 2019, jotka johtivat 346 ihmisen kuolemaan. Onnettomuuksien syyksi osoitettiin koneiden MCAS-järjestelmä, josta ei kerrottu lentäjille eikä siitä löytynyt tietoja lentokoneen käsikirjasta. SEC totesi, että Boeing ja Muilenburg tiesivät MCAS:in aiheuttamasta lentoturvallisuusongelmasta, mutta lausunnoissa vakuuttivat 737 MAX:in olevan turvallinen. Boeing ja Muilenburg suostuivat sakkoihin, joista 200 miljoonaa dollaria koski Boeingia ja yksi miljoona Muilenburgia.[11]

Boeingin koneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siviilikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaskoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Performance Review The Boeing Company.
  2. https://finance.yahoo.com/news/boeing-is-the-most-important-stock-in-the-us-markets-125713258.html
  3. http://www.businessweek.com/news/2010-09-15/boeing-aircraft-aid-ruling-issued-by-wto-to-eu-u-s-.html
  4. http://www.spacenews.com/commentaries/110331-fromwires-wto-rules-boeing-subsidies-illegal.html[vanhentunut linkki] "WTO Rules Boeing Subsidies Illegal, Cites NASA Contracts [BBC News]", SpaceNew, 31.3.2011
  5. Sean Gallagher: Blackhawks beaten out by Italian-designed copter for Air Force UH-1 replacement 25.9.2018. Ars Technica. Viitattu 2.10.2018.
  6. Sean Gallagher: Boeing/Saab joint T-X design wins Air Force’s jet trainer competition 28.9.2018. Ars Technica. Viitattu 2.10.2018.
  7. Sean Gallagher: Boeing wins bid to build the Navy’s carrier-launched tanker drone 31.8.2018. Ars Technica. Viitattu 2.10.2018.
  8. a b Boeing ja Yhdysvallat sopuun 737 Max -koneiden turmatutkinnassa – lentokonevalmistaja maksaa 2,5 miljardin dollarin korvaukset Yle Uutiset. 8.1.2021. Viitattu 23.9.2022.
  9. a b c d Kahden lentoturman tutkintaraportti: Boeing-yhtiölle ja USA:n viranomaisille rajut moitteet Yle Uutiset. 16.9.2020. Viitattu 23.9.2022.
  10. Minna Pärssinen: Boeingin toimitusjohtaja erosi, taustalla onnettomuusmallin aiheuttama kriisi yle.fi, uutiset. 23.12.2019. Viitattu 23.12.2019.
  11. Boeing ja yhtiön entinen toimitusjohtaja Muilenburg maksoivat vääristä lausunnoista 201 miljoonan sakot lentoposti.fi. 23.9.2022. Viitattu 29.9.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peter Robison: Flying Blind – The 737 MAX Tragedy and the Fall of Boeing. Doubleday, 2021. ISBN 978-0385546492

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]