Boeing 737 MAX

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Boeing 737 MAX
Boeing 737-8 MAX N8704Q rotated.jpg
Tyyppi matkustajalentokone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja Boeing
Ensilento 29. tammikuuta 2016[1]
Esitelty 22. toukokuuta 2017[2]
Tila käytössä
Valmistusmäärä 350 (tammikuu 2019)[3]
Valmistusvuodet 2014–[4]
Yksikköhinta Miljoonaa dollaria:[5]
MAX 7: 99,7
MAX 8: 121,6
MAX 200: 124,8
MAX 9: 128,9
MAX 10: 134,9
Kehitetty mallista Boeing 737 Next Generation

Boeing 737 MAX on yhdysvaltalaisen Boeingin kaksimoottoristen, kapearunkoisten matkustajalentokoneiden perhe. Se on Boeing 737:n neljäs ja ainoa tuotannossa oleva sukupolvi. Suurin ero aiempiin malleihin on uusien CFM International LEAP-1B -suihkumoottorien käyttö, mutta koneen ohjaustuntumaa on myös tehostettu digitaalisten fly-by-wire-ratkaisujen avulla ja ohjaamon näyttöjen ergonomiaa parannettu. Tästä huolimatta 737 MAX säilyttää yhteisen tyyppikelpuutuksen muiden 737-mallien kanssa, joten samat miehistöt voivat lyhyen eroavuuskoulutuksen jälkeen lentää eri malleja ristiin. 737 MAX lensi ensilentonsa 29. tammikuuta 2016.[1] Boeingin mukaan MAX on viimeinen 737-sukupolvi, ja 737:n tilalle tulee uusi koneperhe viimeistään 2030-luvulla.[6]

Heinäkuuhun 2021 mennessä 737 MAX -koneista on 4045 avointa tilausta, ja koneita on toimitettu 541 kappaletta.[3][7]

Lentokielto ja sen aikana tehty konetyypin turvallisuuden parantaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneelle sattui vajaan puolen vuoden aikana kaksi vakavaa onnettomuutta, kun Lion Airin kone putosi lokakuussa 2018 Indonesiassa ja Ethiopian Airlinesin kone maaliskuussa 2019 Etiopiassa. Edellisessä kuoli 189 ja jälkimmäisessä 157 ihmistä. Lentotunteja koneilla oli takana vain 800 ja 1 200. Kumpikin onnettomuus sattui pian nousun jälkeen.[8]

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA asetti konetyypin lentokieltoon 12. maaliskuuta 2019, ja seuraavana päivänä Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA asetti konetyypin lentokieltoon ilmatilassaan.[9] Boeing 737 MAX -koneita oli rakennettu siihen mennessä 350 ja tammikuuhun 2019 mennessä sitä oli tilattu yli 5 000.[10] Mallin tuotanto keskeytettiin tammikuussa 2020,[11] mutta aloitettiin uudelleen saman vuoden toukokuussa. Mallin paluu liikenteeseen alkoi vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA antoi 18. marraskuuta 2020 MAX-lentotoiminnan sallivan lentokelpoisuusmääräyksen, joten tyyppi saattoi palata Yhdysvalloissa liikenteeseen niiden koneyksilöiden osalta, joihin on tehty edellytetyt muutokset ja joiden lentäjät ovat saaneet vaaditun lisäkoulutuksen.[12] Ongelmien korjaamiseen vaadittiin noin 375 000 työtuntia ja 1200 koelentoa.[13] Maailmanlaajuisesti ensimmäisen kaupallisen lennon päivitetyllä koneella lensi brasilialaishalpalentoyhtiö Gol Sao Paolosta Porto Alegreen 9. joulukuuta 2020 ja hieman myöhemmin Grupo Aeromexico. American Airlines lensi koneella esittelylentoja jo 2. joulukuuta 2020 – 17. joulukuuta 2020 välisenä aikana. [14][15] American Airlines lensi ensimmäisen lennon Yhdysvalloissa välillä MiamiNew York 29. joulukuuta 2020. Yhdysvaltalaislentoyhtiöt United Airlines ja Southwest Airlines jatkoivat MAX-lentotoimintaa vuonna 2021, ensin mainittu helmi- ja jälkimmäinen maaliskuussa. [16] United Airlines liikennöi ensimmäisen lennon päivitetyllä koneella 11. helmikuuta 2021 Denverin ja Houstonin välillä, ja Southwest Airlines 11.maaliskuuta 2021 Denveristä Chicagoon.[17][18]Euroopan lentoturvallisuusvirasto antoi oman lopullisen lentokelpoisuusmääräyksensä 27. tammikuuta 2021, lopettaen lentokiellon Euroopan osalta.[19] Ensimmäisen Euroopan sisäisen lennon päivitetyllä koneella lensi monikansallinen lomalentoyhtiö TUIFly 17. helmikuuta 2021 Brysselistä Malagan kautta Alicanteen.[20] Huhtikuussa 2021 eräissä koneen sähköjärjestelmän komponenteissa havaittiin maadoitusongelmia, jotka Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA on velvoittanut korjaamaan. Ongelma vaikuttaa maailmanlaajuisesti 90 koneyksilöön (noin viidesosa kaikista MAX-koneista) ja johtuu eräiden kiinnikkeiden ja pinnoitteiden, ilmeisesti maalien, toimittajan muutoksesta vuonna 2019. Muutokset näiden rakenteessa voivat vaikuttaa maadoitusreittien ja potentiaalintasauspiirien toimintaan. Alun perin ongelma havaittiin varavoiman virranjaon säätöyksikössä, mutta koskee mahdollisesti useampaa sähköjärjestelmän osaa. Boeing antoi erikseen huolto-ohjeen ongelman korjaamiseksi.[21][22][23]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen yhtiö GKN valmistaa 737 MAX -koneiden wingletit.[24]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 737 MAX 7 – 737-700:an pohjautuva versio 138 matkustajalle (kahdessa luokassa). Suunniteltu käyttöönotto vuoden 2021 aikana.[25]
  • 737 MAX 8 – 737-800:an pohjautuva versio 162 matkustajalle (kahdessa luokassa).[26] Käyttöönotto toukokuussa 2017.[2]
    • 737 MAX 200 – 737 MAX 8:n muunnos, jolla rungon keskelle lisätyn ylimääräisen hätäuloskäynnin ansiosta voidaan kuljettaa jopa 200 matkustajaa.[27] Suunniteltu käyttöönotto huhtikuussa 2019.[28]
  • 737 MAX 9 – 737-900:an pohjautuva versio 180 matkustajalle (kahdessa luokassa).[26] Käyttöönotto maaliskuussa 2018.[29]
  • 737 MAX 10Airbus A321neon kilpailijaksi suunniteltu 737 MAX -perheen suurin versio, johon mahtuu korkeintaan 230 matkustajaa.[30] Suunniteltu käyttöönotto vuoden 2023 aikana.[31]

Tekniikka ja uudet ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusien LEAP 1B -moottoreiden lisäksi koneen uusiin ominaisuuksiin kuuluvat Rockwell Collinsin toimittama neljän 15,6 tuuman ohjaamonäytön kokonaisuus MAX Display System (MDS), joka korvaa valtaosan aiemmista mekaanisista mittareista, parannuksia moottoreiden suihkujarruihin, fly-by-wire-toimiset lentojarrut, jotka kykenevät kompensoimaan korkeusperäsimen jumiutumista (kuten Lockheed TriStarissa), uusi ONS-järjestelmä (Onboard Network System), joka valvoo koneen komponenttien kuntoa ja mahdollistaa huoltotietojen käsittelyn MDS-näytöillä, sekä uudet siivenkärkievät. Toisaalta katossa oleva järjestelmäpaneeli on edelleenkin lähes muuttumaton jopa ensimmäisen sukupolven 737:aan nähden (jonka kattopaneeli puolestaan perustuu 707-koneeseen)[32]. Syynä on tarve säilyttää yhteinen tyyppikelpuutus kaikkien aiempien 737-mallien kanssa, joten 1960-luvun ohjaamosuunnittelusta voidaan poiketa vain hieman. Eniten keskustelua on kuitenkin herättänyt koneen ohjaustehostusjärjestelmän (Speed Trim System, STS) MCAS-ominaisuus, jonka tarkoitus oli kompensoida uusien moottorien lento-ominaisuuksiin tuomia muutoksia: joissakin lentotiloissa moottorikehdon pyörrevirtaus saattoi aiheuttaa nostetta, jolloin koneen nokka nousee. MCAS pyrkii kompensoimaan tätä trimmaamalla eli muuttamalla korkeusvakaajan asentoa kohtauskulman ollessa korkea. Lisäksi koelennoilla havaittiin, että matalalla ilmanopeudella koneen lento-ominaisuudet eivät vastusohjainvoiman osalta täyttäneet FAA:n kriteerejä -- kun nopeus pieneni, pieneni myös kohtauskulman kasvattamiseen (käytännössä nokan nostamiseen) tarvittava ohjainvoima, eikä päinvastoin, mitä määräykset olisivat edellyttäneet.[33] Tämän korjaamiseksi otettiin KC-46-tankkerista käyttöön MCAS-ohjelmisto, jota edelleen muunneltiin 737 MAXia varten -- siinä, missä MCAS oli alun perin suunniteltu toimimaan vain suurella nopeudella, muunneltu MCAS toimi myös hidaslentonopeusalueella laskien nokkaa, jotta pituuskallistuksen ohjausvastusvoima (nokan nostamista vastustava voima) saataisiin keinotekoisesti sitä suuremmaksi, mitä pienemmällä ilmanopeudella lennetään[13].[34] Kyseessä ei siis sinänsä ole sakkauksenestojärjestelmä, vaan tarkoitus oli vähentää nokan liikeherkkyyttä sakkauksesta riippumatta. Ilmeni kuitenkin, että erityisesti vikatilanteissa järjestelmän ohittaminen oli vaikeaa, ja että tietyissä tilanteissa saattoi esiintyä aiheettomia ja ohittamattomissa olevia korkeusperäsintrimmin liikkeitä. Tämä johtui siitä, että MCAS oli ohjelmoitu siten, että se pystyi liikuttamaan korkeusvakaajatrimmiä enemmän kuin mikä oli korkeusperäsimellä kumottavissa. Julkisuuteen vuotaneet yhtiön sisäiset sähköpostit ja muistiot osoittavat Boeingin tienneen MCAS:in puutteista jo vuonna 2016, mutta asialle ei tehty mitään suunnittelijoiden eriävistä mielipiteistä huolimatta. [35][34][36] Lisäksi vikariskiä kasvatti se, että järjestelmä käytti vain yhtä kohtauskulma-anturia kerrallaan, ja että jos kohtauskulma ei korjaantunut, järjestelmä aktivoitui aina uudelleen ja trimmasi peräsintä liian voimakkaasti alaspäin, vastustaen näin ohjausliikkeitä, minkä katsotaan aiheuttaneen Lion Airin ja Ethiopianin onnettomuudet. Järjestelmää ei myöskään kuvattu koneen käsikirjoissa, mikä on tulkittu yritykseksi välttää lisäkoulutustarve lentäjien siirtyessä vanhemmista 737-malleista MAX-koneisiin.[37][38] Jälkianalyyseissä on selvinnyt, että koneen vakaus olisi todennäköisesti ollut riittävä kaikissa tilanteissa myös ilman MCAS:ia, ja lentokelpoisuushyväksynnän olisi voinut mahdollisesti saada myös ilman sitä.[39]

Huomattavaa on myös, että uusien LEAP-moottoreiden käynnistys kestää huomattavasti vanhoja malleja kauemmin, noin 3 min (vs. NG-sarjan 1 min) sillä digitaalinen moottorinohjausjärjestelmä kuivakäyttää moottoria joka käynnistyksen yhteydessä moottorin sisäisten lämpötilaerojen tasaamiseksi ja korkeapaineahtimen akselin suoristamiseksi (nk. BRM-toiminto, Bowed Rotor Motoring). Tämä on tarpeellista, sillä ahtimien akselit ovat huomattavasti aiempaa ohuempia ja ahtopaineet suurempia, joten ilman kuivakäyttöä moottori voisi vaurioitua, sillä sammutuksen jälkeen korkeapaineahtimen akseli pyrkii taipumaan lämpötilaeron vuoksi. Sama piirre on myös samaa moottoria käyttävässä Airbus A320neo -koneessa, jossa ilman erityistä Airbusin kehittämää kaksoisjäähdytysratkaisua moottorin käynnistys kestää jopa kymmenen minuuttia, mikä voi toteutua kyseisen järjestelmän vikaantuessa. Kuivakäyttöajan laskenta perustuu kokeellisesti esilaskettuun matemaattiseen malliin ja on sitä pidempi, mitä kauemmin moottorit ovat olleet sammutettuina, sillä moottori kerää lämpöä nimen omaan ollessaan sammutettuna. Toisaalta kuivakäytön aikana korkeapaineahtimen kierrosluku (N2) näytetään ohjaamossa hetkellisesti todellista alhaisempana, jottei lentäjä avaisi polttoaineensyöttöä ennenaikaisesti, ennen kuivakäytön valmistumista -- lentäjän näkökulmasta käynnistys on tehty mahdollisimman samankaltaiseksi kuin vanhemmilla moottoreilla.[40][41][42]

Tyyppihyväksynnän uusinta ja koneeseen tehtävät muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. elokuuta 2020 Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA julkaisi lentokelpoisuusmääräysehdotelman, jossa se edellyttää koneen järjestelmiin seuraavia muutoksia:[43]

  • Lennonohjaustietokoneen ohjelmiston päivittäminen aiheettomien MCAS-aktivaatioiden estämiseksi, sekä MCAS-aktivaatioiden voimakkuutta että peräkkäisten aktivaatioiden määrää rajoitetaan. Lisäksi MCAS vertailee nyt kummankin kohtauskulma-anturin tietoja, joiden on täsmättävä alla kuvatuissa rajoissa, jotta toiminto käynnistyisi. Normaalitilanteessa käytettävä kohtauskulma-arvo valitaan kahden anturin arvoista ns. Mid Value Select-algoritmin avulla[44], joka valitsee keskimmäisen kummankin kohtauskulma-anturin lukeman sekä edellisen käytettävän arvon joukosta. Näin järjestelmä on suojattu arvon äkillisiä muutoksia vastaan. Yli 5.5 asteen poikkeama kohtauskulma-anturien lukemissa aiheuttaa hälytyksen (SPEED TRIM FAIL), jolloin MCAS ja koko STS-järjestelmä sammutetaan loppulennon ajaksi. Kone on täysin ohjattavissa myös ilman MCAS:ia.[39] Yhden kohtauskulma-anturin lakatessa antamasta tietoja MCAS jatkaa toimintaa yhden anturin varassa, mutta sekä MCAS:n trimmauskomentojen rajoitus sekä useat muut järjestelmäpäivitykset varmistavat, ettei hallinnan menetystä voi tapahtua siinäkään tilastollisesti erittäin epätodennäköisessä tapauksessa, että toinenkin anturi lakkaisi lähettämästä tietoa. MAX 10-malliin, ja jälkiasennuksena muihin malleihin, tulee lisäksi ns. synteettinen varailmanopeusjärjestelmä, joka laskee ilmanopeutta koneen muiden kuin pitot-anturin tietojen pohjalta. Vastaava järjestelmä löytyy mm. A350- ja joistakin B787-koneista.[34]
  • MDS:n ohjelmiston päivittäminen siten, että kohtauskulmatietoristiriitavaroitus (AOA DISAGREE) on jatkossa käytössä kaikissa koneyksilöissä, sekä valinnaisena, ilmaisena lisävarusteena kohtauskulmanäyttämä keinohorisonttinäytöllä (PFD)
  • Tarkennuksia välittömän toiminnan käsikirjan (QRH) eräisiin poikkeustilannetarkistuslistoihin (yht. 8 tarkistuslistaa uusittu)
  • Muutoksia korkeusvakaajan ohjausvaijereihin
  • Muutoksia koko Boeing 737-sarjan minimivarusteluetteloon, mm. lennon aloittaminen molemmat autopilotit epäkunnossa on jatkossa kiellettyä
  • MCAS-järjestelmän kuvauksen lisääminen lentokäsikirjaan (Flight Crew Operating Manual, FCOM) ja huoltokäsikirjoihin (Aircraft Maintenance Manual, AMM sekä Interactive Fault Isolation Manual, iFIM)
  • Lisäksi 737 MAX-lentäjien on käytävä läpi lisäkoulutus, jossa käsitellään MCAS:in toimintaa ja siihen liittyviä poikkeustilanteita sekä teoriassa että käytännössä simulaattorissa tai lentokoneessa. Koulutuksen kesto on vähintään 5 tuntia, josta 2 tuntia itseopiskelua ja 3 tuntia simulaattori- tai lentokoulutusta.[45]

Määräysehdotelma hyväksyttiin 18. marraskuuta 2020. On huomattava, että onnettomuuksien aiheuttaman, FAA:ta koskevan epäluottamuksen seurauksena muut ilmailuviranomaiset eivät vastaisuudessa perusta omia tyyppihyväksyntöjään FAA:n vastaaviin, joten lentokiellon purku voi Yhdysvaltain ulkopuolella tapahtua eriaikaisesti eri valtioissa ja huomattavastikin Yhdysvaltoja myöhemmin. Esimerkiksi Kiinassa lentokielto on yhä voimassa, osin poliittisiksi kuvatuista syistä. [46][47] Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA antoi vastaavan lentokelpoisuusmääräysehdotelman 24. marraskuuta 2020. Tämän kommentointiaika päättyi 22. joulukuuta 2020, ja se tuli voimaan 27. tammikuuta 2021, päättäen lentokiellon Euroopan ilmatilassa. [19]Merkittävimmät erot ja lisäykset FAA:n määräykseen nähden ovat seuraavat:

  • FAA:sta poiketen EASA:n määräys sallii aiheettoman sakkausvaroituksen (ohjaussauvan ravistin) ohittamisen avaamalla asianomaisen lämpölaukaisijan. Nämä tulee ohjaamossa merkitä värillisellä hupulla.
  • Autopilotin minimikäyttökorkeuksia nostetaan 50 jalasta (15 m) 111 jalkaan/34 metriin (737-8) tai 130 jalkaan/40 metriin (737-9), paitsi automaattilaskeutumisten yhteydessä.
  • Erityisen pientä estevaraa edellyttävät, GPS-pohjaiset ns. RNP AR-lähestymismenetelmät kielletään MAX-koneilla Euroopan ilmatilassa, sillä näiden yhteydessä yhden kohtauskulma-anturin vioittuminen voisi aiheuttaa turvallisuusriskin.
  • EASA-jäsenvaltioiden ilmatilassa kolmansien maiden liikennöitsijöiden edellytetään noudattavan joko FAA:n tai EASA:n määräystä.[48]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johnson, Steve: Boeing takes it to the MAX. Airliner World, elokuu 2016, s. 40–48. Key Publishing. ISSN 1465-6337. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Gates, Dominic: Boeing’s 737 MAX takes wing with new engines, high hopes 29.1.2016. The Seattle Times. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  2. a b Hashim, Firdaus: Malindo operates world's first 737 Max flight 22.5.2017. Kuala Lumpur: FlightGlobal. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  3. a b 737 Model Summary Tammikuu 2019. Boeing. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  4. Production begins on 1st Boeing 737 MAX parts 13.10.2014. Boeing. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  5. Prices Boeing. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  6. Chris Brady: The Boeing 737 NSA / FSA The Boeing 737 Technical Site. Viitattu 13.3.2021.
  7. Boeing: Commercial www.boeing.com. Viitattu 23.8.2021.
  8. Kommentti: Aivan uunituore Boeing 737 MAX putosi jälleen - edellisestä vakavasta turmasta vain kuukausia www.iltalehti.fi. Viitattu 10.3.2019.
  9. Presidentti Trump kielsi Boeing 737 Max-koneet USA:n ilmatilasta www.iltalehti.fi. Viitattu 13.3.2019.
  10. Boeing 737 Max-koneilla lentäminen kiellettiin koko Euroopassa - nämä lennot peruutusuhan alla www.iltalehti.fi. Viitattu 13.3.2019.
  11. Saara-Miira Kokkonen: Boeing keskeyttää 737 Maxin tuotannon Ylen uutiset. 17.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  12. FAA kumosi Boeing 737 MAX -koneiden lentokiellon - taivaalle paluu vasta uusien ehtojen täytyttyä 18.11.2020. Lentoposti. Viitattu 18.11.2020.
  13. a b ”A detailed look at MCAS on the 737 MAX”. fi-FI
  14. A. B. C. News:+Boeing's 737 Max completes 1st public flight since grounding ABC News. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
  15. Emily McNutt: This airline is flying 5 employee-only 737 MAX flights to nowhere The Points Guy. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
  16. Boeing 737 MAX -kone palasi lentoliikenteeseen Yhdysvalloissa – matkustajat saivat halutessaan vaihtaa lippunsa Yle Uutiset. Viitattu 29.12.2020.
  17. 737 MAX re-inaugural DEN-HOU youtube.com.
  18. Southwest MAX Re-Inaugural youtube.com.
  19. a b EASA declares Boeing 737 MAX safe to return to service in Europe EASA. Viitattu 27.1.2021. (englanniksi)
  20. Vuosia lentokiellossa ollut Boeing 737 MAX -turmakone nousi jälleen ilmaan Euroopassa – TUI vie turisteja Malagaan Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2021.
  21. More electrical problems found on some Boeing 737 MAX -sources Reuters. 16.4.2021. Viitattu 19.4.2021.
  22. Airlines pull some Boeing 737 MAX jets after production snag Reuters. 9.4.2021. Viitattu 19.4.2021.
  23. ”737 Electrical Bonding”. fi-FI
  24. Advanced Technology Winglet. Airliner World, helmikuu 2014, s. 24.
  25. Trimble, Stephen: Boeing confirms 737 Max 7 redesign 11.7.2016. Farnborough: Flightglobal. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  26. a b Airliner World, elokuu 2016, s. 47
  27. Boeing Launches 737 MAX 200 with Ryanair 8.9.2014. New York: Boeing. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  28. Clark, Oliver: Ryanair Max to make debut at Stansted 14.2.2019. Lontoo: FlightGlobal. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  29. Boeing delivers the first 737 MAX 9 to Lion Air Group 22.3.2018. Airliner Watch. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  30. Boeing Launches Larger Capacity 737 MAX 10 at 2017 Paris Air Show 19.6.2017. Le Bourget: Boeing. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  31. Airport Compatibility Brochure 737 MAX 10 (PDF) Tammikuu 2019. Boeing. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  32. 2017-05-12T08:45:00+01:00: FLIGHT TEST: Boeing's 737 Max – the same but different Flight Global. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  33. 14 CFR § 25.203 - Stall characteristics. LII / Legal Information Institute. Viitattu 16.2.2021. (englanniksi)
  34. a b c ”A detailed look at MCAS on the 737 MAX”. fi-FI
  35. Chris Brady/Easyjet: MCAS technical presentation youtube.com.
  36. ”The disaster aircraft: should Boeing's 737 MAX ever fly again? | Under Investigation”. fi-FI
  37. Brady, Chris: 737 MAX - MCAS The Boeing 737 Technical Site. Viitattu 6.7.2020. (englanniksi)
  38. Brady, Chris: The Boeing 737 MAX The Boeing 737 Technical Site. Viitattu 6.7.2020. (englanniksi)
  39. a b Boeing's MCAS may not have been needed on the 737 Max at all The Air Current. 10.1.2021. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  40. Brady, Chris: Boeing 737 MAX - Differences The Boeing 737 Technical Site. Viitattu 11.7.2020. (englanniksi)
  41. A320neo dual cooling youtube.com. Viitattu 11.7.2020.
  42. ”How to start the new Leap 1B engine on the Boeing 737 Max and what is Bowed Rotor Motoring?!”. fi-FI
  43. Chris Brady: 737 MAX - MCAS The Boeing 737 Technical Site. Viitattu 18.10.2020.
  44. M. D. Krstic, M. K. Stojcev, G. Lj. Djordjevic, I. D. Andrejic: A mid-value select voter. Microelectronics Reliability, 1.3.2005, nro 3, s. 733–738. doi:10.1016/j.microrel.2004.07.006. ISSN 0026-2714. Artikkelin verkkoversio. en
  45. Federal Aviation Administration: Flight Standardization Board Report faa.gov.
  46. Boeing not out of the woods yet, waiting to see when 737 Max will be allowed to fly in key markets like China, India: Analyst CNBC. 22.4.2021. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  47. China’s ban on Boeing’s 737 MAX may drag into 2022 South China Morning Post. 26.6.2021. Viitattu 7.7.2021. (englanniksi)
  48. EASA Safety Publications Tool ad.easa.europa.eu. Viitattu 27.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]