Boeing 737 MAX

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Boeing 737 MAX
Boeing 737-8 MAX N8704Q rotated.jpg
Tyyppi matkustajalentokone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja Boeing
Ensilento 29. tammikuuta 2016[1]
Esitelty 22. toukokuuta 2017[2]
Status lentokiellossa, tuotanto keskeytetty
Valmistusmäärä 350 (tammikuu 2019)[3]
Valmistusvuodet 2014–[4]
Yksikköhinta Miljoonaa dollaria:[5]
MAX 7: 99,7
MAX 8: 121,6
MAX 200: 124,8
MAX 9: 128,9
MAX 10: 134,9
Kehitetty mallista Boeing 737 Next Generation

Boeing 737 MAX on yhdysvaltalaisen Boeingin kaksimoottoristen, kapearunkoisten matkustajalentokoneiden perhe. Se on Boeing 737:n neljäs sukupolvi. Suurin ero aiempiin malleihin on uusien CFM International LEAP-1B -suihkumoottorien käyttö, mutta koneen ohjaustuntumaa on myös tehostettu digitaalisten fly-by-wire-ratkaisujen avulla ja ohjaamon näyttöjen ergonomiaa parannettu. Tästä huolimatta 737 MAX säilyttää yhteisen tyyppikelpuutuksen muiden 737-mallien kanssa, joten samat miehistöt voivat lyhyen eroavuuskoulutuksen jälkeen lentää eri malleja ristiin. 737 MAX lensi ensilentonsa 29. tammikuuta 2016.[1] Boeingin mukaan MAX on viimeinen 737-sukupolvi, ja 737:n tilalle tulee uusi koneperhe viimeistään 2030-luvulla.

Tammikuuhun 2019 mennessä 737 MAX -koneita on tilattu 5 011 ja rakennettu 350 kappaletta.[3]

Koneelle sattui vajaan puolen vuoden aikana kaksi vakavaa onnettomuutta, kun Lion Airin kone putosi lokakuussa 2018 Indonesiassa ja Ethiopian Airlinesin kone maaliskuussa 2019 Etiopiassa. Edellisessä kuoli 189 ja jälkimmäisessä 157 ihmistä. Lentotunteja koneilla oli takana vain 800 ja 1 200. Kumpikin onnettomuus sattui pian nousun jälkeen.[6]

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA asetti konetyypin lentokieltoon 12. maaliskuuta 2019, ja seuraavana päivänä Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA asetti konetyypin lentokieltoon ilmatilassaan.[7] Boeing 737 MAX -koneita oli rakennettu siihen mennessä 350 kappaletta ja tammikuuhun 2019 mennessä sitä oli tilattu yli 5 000 kappaletta.[8] Mallin tuotanto keskeytetään tammikuussa 2020.[9]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen yhtiö GKN valmistaa 737 MAX -koneiden wingletit.[10]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 737 MAX 7 – 737-700:an pohjautuva versio 138 matkustajalle (kahdessa luokassa). Suunniteltu käyttöönotto vuoden 2019 toisella neljänneksellä.[11]
  • 737 MAX 8 – 737-800:an pohjautuva versio 162 matkustajalle (kahdessa luokassa).[12] Käyttöönotto toukokuussa 2017.[2]
    • 737 MAX 200 – 737 MAX 8:n muunnos, jolla rungon keskelle lisätyn ylimääräisen hätäuloskäynnin ansiosta voidaan kuljettaa jopa 200 matkustajaa.[13] Suunniteltu käyttöönotto huhtikuussa 2019.[14]
  • 737 MAX 9 – 737-900:an pohjautuva versio 180 matkustajalle (kahdessa luokassa).[12] Käyttöönotto maaliskuussa 2018.[15]
  • 737 MAX 10Airbus A321neon kilpailijaksi suunniteltu 737 MAX -perheen suurin versio, johon mahtuu korkeintaan 230 matkustajaa.[16] Suunniteltu käyttöönotto heinäkuussa 2020.[17]

Tekniikka ja uudet ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusien LEAP 1B -moottoreiden lisäksi koneen uusiin ominaisuuksiin kuuluvat Rockwell Collinsin toimittama neljän 15,6 tuuman ohjaamonäytön kokonaisuus MAX Display System (MDS), joka korvaa valtaosan aiemmista mekaanisista mittareista, parannuksia moottoreiden suihkujarruihin, fly-by-wire-toimiset lentojarrut, jotka kykenevät kompensoimaan korkeusperäsimen jumiutumista (kuten Lockheed TriStarissa), uusi ONS-järjestelmä, joka valvoo koneen komponenttien kuntoa, sekä uudet siivenkärkievät. Eniten keskustelua on kuitenkin herättänyt koneen ohjaustehostusjärjestelmän MCAS-ominaisuus, jonka tarkoitus oli kompensoida uusien moottorien lento-ominaisuuksiin tuomia muutoksia: joissakin lentotiloissa moottorikehdon pyörrevirtaus saattoi aiheuttaa nostetta, jolloin koneen nokka nousee. MCAS pyrkii kompensoimaan tätä trimmaamalla eli muuttamalla korkeusvakaajan asentoa jyrkissä kaarroissa kohtauskulman ollessa korkea. Kyseessä ei siis sinänsä ole sakkauksenestojärjestelmä, vaan tarkoitus oli vähentää nokan liikeherkkyyttä sakkauksesta riippumatta. Ilmeni kuitenkin, että erityisesti vikatilanteissa järjestelmän ohittaminen oli vaikeaa, ja että tietyissä tilanteissa saattoi esiintyä aiheettomia ja mahdollisesti ohittamattomissa olevia korkeusperäsintrimmin liikkeitä. Lisäksi vikariskiä kasvatti se, että järjestelmä käytti vain yhtä kohtauskulma-anturia kerrallaan. Järjestelmää ei myöskään kuvattu koneen käsikirjoissa, mikä on tulkittu yritykseksi välttää lisäkoulutustarve lentäjien siirtyessä vanhemmista 737-malleista MAX-koneisiin.[18][19]

Huomattavaa on myös, että uusien LEAP-moottoreiden käynnistys kestää huomattavasti vanhoja malleja kauemmin, sillä digitaalinen moottorinohjausjärjestelmä kuivakäyttää moottoria joka käynnistyksen yhteydessä moottorin sisäisten lämpötilaerojen tasaamiseksi. Tämä on tarpeellista, sillä ahtimien akselit ovat huomattavasti aiempaa ohuempia ja ahtopaineet suurempia, joten ilman kuivakäyttöä moottori voisi vaurioitua. Sama piirre on myös samaa moottoria käyttävässä Airbus A320neo -koneessa, jossa ilman erityistä Airbusin kehittämää kaksoisjäähdytysratkaisua moottorin käynnistys kestää jopa kymmenen minuuttia, mikä voi toteutua kyseisen järjestelmän vikaantuessa.[20][21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johnson, Steve: Boeing takes it to the MAX. Airliner World, elokuu 2016, s. 40–48. Key Publishing. ISSN 1465-6337. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Gates, Dominic: Boeing’s 737 MAX takes wing with new engines, high hopes 29.1.2016. The Seattle Times. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  2. a b Hashim, Firdaus: Malindo operates world's first 737 Max flight 22.5.2017. Kuala Lumpur: FlightGlobal. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  3. a b 737 Model Summary Tammikuu 2019. Boeing. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  4. Production begins on 1st Boeing 737 MAX parts 13.10.2014. Boeing. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  5. Prices Boeing. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  6. Kommentti: Aivan uunituore Boeing 737 MAX putosi jälleen - edellisestä vakavasta turmasta vain kuukausia www.iltalehti.fi. Viitattu 10.3.2019.
  7. Presidentti Trump kielsi Boeing 737 Max-koneet USA:n ilmatilasta www.iltalehti.fi. Viitattu 13.3.2019.
  8. Boeing 737 Max-koneilla lentäminen kiellettiin koko Euroopassa - nämä lennot peruutusuhan alla www.iltalehti.fi. Viitattu 13.3.2019.
  9. Saara-Miira Kokkonen: Boeing keskeyttää 737 Maxin tuotannon Ylen uutiset. 17.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  10. Advanced Technology Winglet. Airliner World, helmikuu 2014, s. 24.
  11. Trimble, Stephen: Boeing confirms 737 Max 7 redesign 11.7.2016. Farnborough: Flightglobal. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  12. a b Airliner World, elokuu 2016, s. 47
  13. Boeing Launches 737 MAX 200 with Ryanair 8.9.2014. New York: Boeing. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  14. Clark, Oliver: Ryanair Max to make debut at Stansted 14.2.2019. Lontoo: FlightGlobal. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  15. Boeing delivers the first 737 MAX 9 to Lion Air Group 22.3.2018. Airliner Watch. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  16. Boeing Launches Larger Capacity 737 MAX 10 at 2017 Paris Air Show 19.6.2017. Le Bourget: Boeing. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  17. Airport Compatibility Brochure 737 MAX 10 (PDF) Tammikuu 2019. Boeing. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  18. Brady, Chris: 737 MAX - MCAS The Boeing 737 Technical Site. Viitattu 6.7.2020. (englanniksi)
  19. Brady, Chris: The Boeing 737 MAX The Boeing 737 Technical Site. Viitattu 6.7.2020. (englanniksi)
  20. Brady, Chris: Boeing 737 MAX - Differences The Boeing 737 Technical Site. Viitattu 11.7.2020. (englanniksi)
  21. A320neo dual cooling youtube.com. Viitattu 11.7.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.