Intel

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intel Corporation
Intelin logo (2006).svg
Tunnuslause Leap ahead
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake NASDAQ: INTC
SEHK: 4335
Perustettu 1968
Toimitusjohtaja Brian Krzanich
Avainhenkilöt Jane Shaw, hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka Yhdysvaltain lippu Santa Clara, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus
Tuotteet Mikroprosessorit ja Flash-muistit
Liikevaihto 38,3 miljardia USD (2007)
Henkilökuntaa 86 300 (2007)
Kotisivu www.intel.com

Intel on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtiö ja yksi maailman suurimpia puolijohteiden valmistajia Intelin tunnetuimpia tuotteita ovat mikroprosessorit. Yhtiö valmistaa myös tietokoneiden piirisarjoja, grafiikkasuorittimia ja muita komponentteja, sekä verkkolaitteita, mukaan lukien langattomat verkkolaitteet ja matkapuhelimet, sekä flash-muistia. Intel kehitti PC-yhteensopivien tietokoneiden suorittimien x86-käskykannan ja on maailman suurin näiden suorittimien valmistaja. Intel on sittemmin piirisarjoillaan ja teknologiamäärittelyillään vahvistanut otettaan PC-markkinoista.

Yrityksen pahin kilpailija on historiallisesti ollut AMD, jonka kanssa Intel on kamppaillut PC-suorittimien markkinoista. Viime vuosina Intelille on syntynyt useita kilpailijoita mobiililaitteiden yleistyttyä ja kilpailijoiden kehitettyä uusien suoritinteknologioita. Näitä kilpailijoita ovat muiden muassa Samsung Electronics, Qualcomm ja STMicroelectronics.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intelin pääkonttori Santa Clarassa

Intelin perustivat vuonna 1968 Gordon E. Moore ja Robert Noyce. Kolmas työntekijä oli Andrew Grove, joka johti yhtiötä pitkälle 1990-luvulle. Mukana oli myös pääomasijoittaja Arthur Rock, joka ei toiminut aktiivisesti yhtiössä. Yhtiön osakkeiden kokonaisarvo oli heinäkuussa 2006 noin 100 miljardia dollaria.

Vuonna 1991 Intel ryhtyi käyttämään 200 millimetrin piikiekkoja.[1]

Vuonna 1995 Intel sai StrongARM-suoritinsarjan DEC:ltä.[2]

Vuonna 1999 Intel ryhtyi käyttämään tuotannossa 300 millimetrin piikiekkoja.[1]

Vuonna 2003 Intel ilmoitti StrongARM-suoritinsarjan päättymisestä ja kehotti siirtymään XScale-sarjaan.[2]

Vuonna 2006 Intel myi XScale PXA ARM -pohjaisen suoritinsarjan Marvel Technology Groupille.[3]

Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä Intel osti Havok-nimisen ohjelmistoyhtiön.[4]

Vuoden 2008 toukokuussa Intel ilmoitti siirtyvänsä käyttämään 450 millimetrin piikiekkoja.[1] 450 millimetrin piikiekkoja arvioitiin ryhdyttävän käyttämään viimestään vuonna 2012. [1]

Intel haastoi Nvidian oikeuteen vuoden 2009 helmikuussa prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.[5]

Vuoden 2009 maaliskuussa Nvidia jätti Intelistä vastakanteen. [6]

Vuoden 2009 toukokuussa Intel osti 4 % ASM Internationalin osakkeista.[7]

13. toukokuuta 2009 EU langetti Intelille ennätykselliset 1,06 miljardin euron sakot.[8] Kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan yritys oli syyllistynyt yli viiden vuoden ajan kilpailurikkomuksiin, joista oli koitunut harmia sekä kuluttajille että kilpailijoille, joista merkittävimpänä AMD.[8] Kroes kertoi Intelin maksaneen toimittajille AMD:n siruilla varustettujen kokoonpanojen lanseerausten viivyttämisestä tai perumisesta sekä maksaneen laittomia piilotukia omille asiakkailleen.[8] Intelin toimitusjohtaja Paul Otellini kertoi yrityksen valittavan tuomiosta.[8]

Computex 2009 -messuilla Intel ilmoitti toimittaneensa miljardi emolevyä.[9]

Vuoden 2009 kesäkuussa Intel osti VxWorks-käyttöjärjestelmän kehittäneen Wind River Systemsin 884 miljoonan dollarin hintaan.[10]

Tammikuussa 2018 uutisoitiin Intelin suorittimissa olevan vakava suunnitteluvirhe, joka vaarantaa suorittimia käyttävien koneiden tietoturvan. Vian uskotaan vaikuttavan miljooniin tietokoneisiin, jotka on valmistettu viime vuosikymmenen aikana. Tietoturvariskin korjaamiselle välttämättömien päivitysten Linuxilla ja Windowsilla uskotaan puolestaan hidastavan suorittimien toimintaa merkittävästi.[11]

Osuus suoritinmarkkinoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intelin osuus prosessorimarkkinoilla oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 81,8 prosenttia. [12] Intel kasvatti osuuttaan prosessorimarkkinoista vuoden 2007 viimeiseen neljännekseen verrattuna 3,4 prosenttia. [12] Vuositasolla kasvua oli 1,6 prosenttia. [12] Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Intelin osuus prosessorimarkkinoista laski 79,1 prosenttiin.[13]

Logoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intelin vanhoja ja uusia logoja.

Intelin valmistamia suorittimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei-x86-suorittimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ARM[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

x86-suorittimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Intel siirtyy 450 mm:n piikiekkoihin 2008. Muropaketti.
  2. a b Intel's StrongArm makes way for XScale Computer Weekly. Viitattu 24.1.2017.
  3. Marvell buys Intel's handheld processor unit for $600 million EE Times. Viitattu 24.1.2017.
  4. Mikrobitti 11/2007 Sivu 13
  5. Intel haastoi NVIDIAn oikeuteen 2009. Muropaketti. Viitattu 19.2.2009.
  6. NVIDIAn vastaisku: haastoi Intelin oikeuteen 2009. Muropaketti. Viitattu 27.3.2009.
  7. Intel osti siivun ASM Internationalista 2009. Muropaketti.
  8. a b c d Yun Chee, Foo & Lawsky, David: EU slaps Intel with record fine Reuters. 13.5.2009. Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  9. http://plaza.fi/muropaketti/intel-miljardi-intel-emolevya-toimitettu
  10. Intel osti Wind Riverin $884 miljoonalla 2009. Muropaketti.
  11. Major flaw in millions of Intel chips revealed BBC News. BBC. Viitattu 3.1.2018. Malline:€n
  12. a b c AMD:n osuus prosessorimarkkinoilla laski, nousua odotettavissa 2009. Muropaketti. Viitattu 3.4.2009.
  13. http://plaza.fi/muropaketti/amd-haukkasi-intelin-osuutta-prosessorimarkkinoilla

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Intel.