IBM

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
International Business Machines Corporation
IBM logo.svg
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: IBM
Perustettu 16. kesäkuuta 1911[1]
Toimitusjohtaja Virginia "Ginni" Rometty
Puheenjohtaja Virginia "Ginni" Rometty
Kotipaikka Yhdysvallat Armonk, New York, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus, tietokonetekniikka, konsultointi ja tietotekniikka
Tuotteet Palvelimet, ohjelmistot
Liikevaihto Laskua 92,793 miljardia $ (2014)[2]
Liikevoitto Laskua 19,986 miljardia $ (2014)[2]
Nettotulos Laskua 12,023 miljardia $ (2014)[2]
Henkilöstö 379 592 (2014)
Kotisivu ibm.com

International Business Machines Corporation (lyhennettynä IBM) on teknologiayritys, joka on tunnettu suurtietokoneiden ja raskaiden palvelimien valmistajana ja alkuperäisen IBM PC -arkkitehtuurin kehittäjänä. 2000-luvulla IBM on vähitellen luopunut kokonaan kuluttajatietokoneiden, lähiverkkolaitteiden ja kiintolevyjen valmistuksesta. Yhtiön liikevaihto muodostuu nykyään IT- ja liiketoimintakonsultoinnista, palvelinliiketoiminnasta sekä ohjelmistoista.

IBM:n brändiarvo on vuoden 2009 tasolla 60 miljardia dollaria, jolla se on maailman toiseksi arvokkain tuotemerkki Coca-Colan jälkeen, ennen Microsoftia.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoituskoneiden huippua ennen tietokoneiden aikaa edusti IBM Selectric -pallokirjoituskone.

IBM:n edeltäjä oli Tabulating Machine Company, jonka Herman Hollerith perusti vuonna 1896 Endocittissa New Yorkin osavaltiossa.[4] Vuonna 1911 Hollerirth myi yrityksenä yritysryppäälle nimeltä Computing Tabulating Recording Corporation (CTR), josta tuli IBM vuonna 1924.[5][1] CTR:n muodostivat Computing Scale Co. of America, Tabulating Machine Co. ja The International Time Recording Co. 16. kesäkuuta 1911.[1]

Alkuvaiheessaan yhtiö valmisti etenkin mekaanisia reikäkorttikoneita mutta myös vaakoja sekä kirjoitus- ja laskukoneita. 1950-luvulla IBM:n tuoteryhmä laajeni tietokoneisiin, mistä lähtien IBM on ollut suurimpia tietotekniikka-alan yrityksiä maailmassa. Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lähtien. IBM:n Suomen pääkonttori sijaitsee Helsingin Munkkiniemessä.

SMS-piirilevy, jollaista käytettiin IBM 1401:ssä.

Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymistä elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.[6] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.[6] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille, jota käytettiin useissa IBM:n tietokoneissa.[6]

IBM:n ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokone oli IBM 650.[7] IBM 1401 oli varhainen transistoripohjainen tietokone, josta tuli huomattavan suosittu.[8] IBM S/360 oli niinsanottu kolmannen sukupolven tietokone, jossa oli saman tietokoneperheen sisällä yhteensopiva arkkitehtuuri.[9] S/360 vaikutti useisiin muihin tietokonesarjoihin ja johti IBM System z -sarjaan. IBM PC oli menestyksekäs henkilökohtainen tietokone, jonka jälkeen suuri osa pöytätietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, josta on tullut tietokonetyypin teollisuusstandardi.

Vuonna 2004 IBM myi kannettavien tietokoneidensa tuotannon kiinalaiselle Lenovolle. IBM:n PC-pöytäkoneiden viimeinen mallisto Aptiva oli lopetettu jo aiemmin. Kaupan toteutumisen edellytyksenä oli Lenovon pääkonttorin asettuminen New Yorkin osavaltioon ja Yhdysvaltain turvallisuus- ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä. Vuonna 2005 Lenovo aloitti toimintansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kaupan yhteydessä ThinkPad-tuotemerkki ja sen käyttöoikeus siirtyivät Lenovolle vuoteen 2010 saakka.

Vuonna 2007 IBM myi vaiheittain enemmistöosakkuuden tulostusjärjestelmäyksiköstään toimistolaite- ja tallennusmediavalmistaja Ricohille ja ryhtyi vähemmistöosakkaaksi (49 prosenttia) perustetussa yhtiössä nimeltä InfoPrint Solutions Company. Yritysjärjestelyssä on säädetty, että vuoteen 2010 mennessä Ricoh ostaa IBM:n osuuden kokonaisuudessaan ja että InfoPrint Solutions Companystä tulee täydellisesti Ricohin omistama tytäryhtiö.[10]

Vuonna 2019 IBM osti Red Hatin 34 miljardin dollarin hinnalla vahvistaakseen pilvipalveluiden tarjontaansa.[11]

IBM:n New Yorkin osavaltiossa (Yorktown Heights) sijaitsevan ja Thomas J. Watsonin mukaan nimetyn tutkimuskeskuksen päärakennuksen on piirtänyt Eero Saarinen.

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IBM:n palvelinperheet:

Muut laitteistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • IBM System Storage – Tallennusjärjestelmät

Ohjelmistoratkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liiketoiminnan analytiikkaan liittyvät ratkaisut (muun muassa Cognos)
  • Tietoturvaratkaisut (identiteetinhallinta, auktorisointi ja web-tietoturva)
  • Information Management (DB2-tietokanta- ja sisällönhallintaratkaisut)
  • Lotus (työryhmä-, sähköposti-, portaali- ja pikaviestintäratkaisut)
  • Rational (sovelluskehitys-, testaus- ja mallinnustuotteet)
  • Tivoli (järjestelmähallinta, kiinteistöjen ja omaisuudenhallinta sekä päätelaitehallintaratkaisut)
  • WebSphere (liiketoimintaprosessien hallinta, middleware-, web-sovelluspalvelin- ja sanomanvälitystuotteet)
  • SPSS (tilastollinen laskenta)
  • Watson (tekoäly)
  • CICS-transaktiohallintajärjestelmä[12]

Muita, jo lakkautettuja ohjelmistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • OS/2
  • Product Lifecycle Management -tuotteet, elinkaarihallinta (CAD ja CAM)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c FORM 10-K sec.gov. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  2. a b c https://www.google.com/finance?q=NYSE:IBM&fstype=ii&ei=jDT6UOj7A4WQkAXViQE
  3. Maailman brändikärki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
  4. Martin Campbell-Kelly and William Aspray, "Computer a History of the Information Machine – Second Edition", Westview Press, page 37 2004
  5. Herman Hollerith (1860-1929) immigrantentrepreneurship.org. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  6. a b c Robert Garner & Frederick Dill: The Legendary IBM 1401 Data Processing System helmikuu 2010. IEEE Solid-state Circuits Magazine. doi:10.1109/MSSC.2009.935295. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi) 
  7. Timeline of Computer History Computer History Museum. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  8. Rebuilding the IBM 1401 spectrum.ieee.org. 30.10.2009. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  9. William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi) 
  10. InfoPrint Solutions Company: InfoPrint background InfoPrint Solutions Company. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
  11. Larry Dignan: IBM closes $34 billion Red Hat acquisition: Now it's time to deliver 9.7.2019. ZDNet. Viitattu 11.7.2019.
  12. CICS Application Server Software IBM. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta IBM.