AMD

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Advanced Micro Devices, Inc.
AMD Logo.svg
Tunnuslause Enabling today.
Inspiring tomorrow.
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: AMD
Perustettu 1969
Toimitusjohtaja Lisa Su
Avainhenkilöt Jerry Sanders, perustaja
Edwin Turney, perustaja
Kotipaikka Sunnyvale, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus
Tuotteet mikroprosessorit
Liikevaihto Nousua 6,48 mrd $ (2018)[1]
Nettotulos Nousua 337 milj $ (2018)[1]
Henkilöstö 10 100 (2018)[2]
Kotisivu www.amd.com
Yhtiön pääkonttori Sunnyvalessa, Kaliforniassa

Advanced Micro Devices, Inc. (AMD) on 1969 perustettu yhdysvaltalainen puolijohdevalmistaja.

Yhtiö valmistaa muun muassa suorittimia, RAM-muistipiirejä, grafiikkasuorittimia ja emolevyjen piirisarjoja. Yhtiö on Intelin jälkeen maailman toiseksi suurin x86- ja x86-64-arkkitehtuurien suoritinvalmistaja. Yhtiö kilpailee Nvidian kanssa grafiikkasuorittimien valmistuksessa.

Yhtiön valmistamia osia on myös Applen tietokoneissa ja lukemattomissa muissa elektroniikkalaitteissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMD:n perusti 1969 ryhmä Fairchild Semiconductorilla työskennelleitä insinöörejä. Yhtiö aloitti valmistamalla logiikkapiirejä ja RAM-piirien valmistuksen se aloitti vuonna 1975. Myöhemmin yhtiö aloitti Intel-kloonien valmistamisen, tarjoten muun muassa 286 ja 386 vastaavia suorittimia huokeampaan hintaan.

AMD on valmistanut menestyksekkäästi aritmetiikkasuorittimia kuten vuonna 1977 esitelty AM9511.[3]

AMD osti ATI Technologiesin vuonna 2006.[4]

GlobalFoundries irtaantui AMD:stä vuonna 2009, jolloin AMD jäi ilman omaa piirien valmistusta.[5] AMD on ilmoittanut vuonna 2018 valmistuttavansa tulevia piirejä TSMC:n tehtailla Samsungin ollessa vielä vaihtoehtona.[5] GlobalFoundries osti IBM:n piirivalmistuksen vuonna 2014.[5]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Am2900/Am29000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMD on valmistanut useita Am2900 ja Am29000 -sarjojen suorittimia.

AMD Accelerated Processing Unit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMD Accelerated Processing Unit (APU) on AMD:n tuotelinja, jossa samalle prosessoriytimelle yhdistetään keskussuoritin ja grafiikkaprosessori. APU-mallistosta (aiemmin myös nimellä AMD Fusion) on tarkoitettu kannettaviin ja edullisempiin pöytäkoneisiin. Mallistoa käytetään myös PlayStation 4 ja Xbox One -pelikonsoleissa.

Uudemmissa APU-malleissa sovelletaan HSA-arkkitehtuuria.

AMD64[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 esitelty AMD64 on 64-bittinen suoritinarkkitehtuuri. Siinä on lisäksi x86-arkkitehtuurin laajennus, joka tukee suoraan vanhoja x86-käskyjä ja on siten yhteensopiva myös vanhojen ohjelmistojen kanssa. Muita etuja edellseen arkkitehtuuriin nähden on kaksinkertaistettu rekisterien määrä ja SSE-käskykanta.

Käskykantaa on käytetty AMD K8 -arkkitehtuurista lähtien.

Mikroarkkitehtuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMD on käyttänyt mikroarkkitehtuurista nimiä AMD K8 ja AMD K10.

AMD:n aiemmin käyttämästä K-termistä on luovuttu: K-sarjan suorittimet (alkaen AMD K5:stä vuonna 1994) saivat nimen inspiraationa krytoniitista.[6] Uudemmissa sarjoissa käytetään perhe-numeroa, jonka perässä on kirjain h.

AMD 15h -sarjan mikroarkkitehtuuri (Bulldozer), josta julkaistiin useampia sukupolvia (Piledriver, Steamroller, Excavator).

Vähävirtaisiin kuuluvat AMD Bobcat (14h), AMD Jaguar (16h) ja AMD Puma (16h).

Uusin mikroarkkitehtuuri on AMD Zen.

Radeon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Radeon

Radeon (ent. ATI Radeon) on AMD:n grafiikkaprosessorien (GPU) nimi. Radeoniin perustuvien näytönohjainten ajurit olivat aiemman nimetty Catalyst, mutta myöhemmin nimeksi on tullut Crimson.

Graphics Core Next (GCN) on Radeon-grafiikkasuorittimissa käytetty mikroarkkitehtuuri, josta on julkaistu useampia sukupolvia. Arkkitehtuuri seuraaja on Radeon DNA.

Huhtikuussa 2017 AMD julkaisi tuoreimman RX 500 -sarjan grafiikkasuorittimet, jotka perustuvat RX 400 -sarjan Polaris mikroarkkitehtuuriin.[7]

Elokuussa 2017 julkaistu RX Vega -sarja perustuu Graphics Core Next -arkkitehtuurin viidenteen sukupolveen.[8] Sarjaan kuuluvat RX Vega 64 ja RX Vega 56 -mallit, jotka tukevat HBM2-muistiteknologiaa.[8]

Zen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: AMD Zen

AMD Zen on koodinimi AMD:n uudelle suoritinsukupolvelle, jonka ensimmäinen suoritin on nimellä Ryzen. Sarjaan kuuluu Threadripper -nimellä tunnettu mallisarja.

Epyc (ent. Naples) on Zen-arkkitehtuuriin perustuva palvelinkäyttöön suunniteltu suoritin, joka kilpailee Intelin Xeon-suorittimien kanssa.[9][10]

Infinity Fabric on HyperTransport väylän kehitysaskel.[11]

Zen-arkkitehtuurin sukupolvia ovat: Zen, Zen+ ja Zen 2.

AMD:n valmistamia prosessoreita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: AMD:n suorittimet

AMD K5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMD aloitti 90-luvulla omien suorittimien suunnittelun, jäljitellen Intel Pentium Pro -arkkitehtuuria. Ensimmäisen oman AMD K5 suorittimen tuotanto aloitettiin vuonna 1996. Prosessorilla oli paljon ongelmia ja se oli huomattavasti Intelin vastaavaa hitaampi kokonaislukunopeudessa ja liukulujen käsittelyssä, joten suoritin ei käynyt hyvin kaupaksi. AMD oli juuri rakentanut uuden Fab 25 -tehtaan Austinin Texasiin valmistamaan K5-suoritinta, joten sillä ei ollut resursseja suunnitella nopeasti uutta.

AMD K6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMD osti vuonna 1996 NexGen-nimisen yhtiön jolla sai oikeuden Nx686-suorittimeen. AMD nimesi uudelleen AMD K6:ksi ja muutti rakenteen käyttämään Intelin kanssa samaa Socket 7-kantaa. Näin K6-suorittimen pystyi asentamaan mihin tahansa Intel Pentium -emolevyyn. Intel -yhteensopivuuden lisäksi siihen oli lisätty RISC -suorittimissa yleisiä ominaisuuksia.

AMD K6-2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä samana vuonna julkaistiin 3dNow! -SIMD-multimedialaajennuksella varustettu AMD K6-2. Sen laajennettu käskykanta sisälsi ominaisuuksia nopeampaan liukulukulaskentaan, jota tarvittiin etenkin 3D-grafiikan kiihdyttämiseen. AMD:n markkina-asema ei ollut vielä niin vahva, että ohjelmistovalmistajat olisivat suuremmissa määrin hyödyntäneet näitä ominaisuuksia. Sitä vastoin ohjelmistovalmistajat tukivat vähän aiemmin julkaistua Intelin MMX-käskykantaa.

AMD K6-III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 1999 viimeinen K6-sarjaan kuuluva suoritinmalli näki päivänvalon. Se oli 450 MHz:n K6-III ja kilpailukykyinen Intelin kärkisuorittimien kanssa. Tämä suoritin oli K6-2:n päivitetty versio, johon oli lisätty 256 kilotavua täydellä nopeudella toimivaa L2-välimuistia integroituna ytimeen ja parempi haarautumisen ennakointi (branch prediction). Vaikka se vastasi kokonaislukulaskuissa Pentium II/III-suoritinta, liukulukuyksikkö oli vanhentunut eikä voinut kilpailla Intelin uusimpien suorittimien kanssa.

Athlon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Athlon on AMD:n seitsemännen sukupolven x86 prosessori, joka julkaistiin kesäkuussa 1999. Toisin kuin aiempi K6, tätä ei voinut lisenssisyistä asentaa Intelin emolevyhin (Slot 1), joten AMD siirtyi käyttämään Slot A:ta. AMD sai vihdoin nopeuskruunun ja Intel vastasi lähtemällä nopeuskilpailuun, joten 1 GHz raja ylitettiin ennen vuosituhannen vaihdetta. AMD piti nopeuskruunua vuosikaudet. Yhtiön toimitusjohtajana pitkään ollut, yksi perustajista, Jerry Sanders jäi eläkkeelle vuonna 2002.[12]

Opteron, Athlon 64 ja Phenom[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AMD julkaisi ensimmäisen AMD64-suorittimensa Opteronin maaliskuussa 2003. Opteron suunniteltiin työasemiin ja palvelimiin, sisältäen myös ne joissa on enemmän kuin yksi suoritin. AMD julkaisi Athlon 64 ja Athlon 64 FX-mallit syyskuussa 2003, jotka päättäväisesti ottivat nopeuskruunun itselleen. Molemmat suorittimet voittivat Pentium 4:n ja sen huippumallin, Pentium 4 Extreme Editionin) lähes kaikissa tehokkuustesteissä. Joulukuussa 2007 julkistettiin Phenom-nimellä kulkevat neliytimiset K10-suorittimet.

  • Turion

Turion 64-suorittimen oli tarkoituksena on kilpailla kannettavien suoritin markkinoilla Intelin Pentium M:n kanssa. Turion 64 tukee AMD64-käskykantaa ja sitä voi pitää käytännössä vähävirtaisena Athlon 64:nä.

  • Sempron

Sempron on Athlon 64:n pikkuveli ja tarkoitettiin budjettiluokan kokoonpanoihin.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellotaajuuden maailmanennätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bulldozerilla saavutettiin maailman korkein x86-suorittimen kellotaajuus, 8429 MHz ja se on Guinnessin maailmanennätys.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b AMD Reports Fourth Quarter and Annual 2018 Financial Results AMD. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi) 
  2. FORM 10-K (PDF) (sivu 12) AMD. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  3. Arithmetic Processors: Then and Now The Cpushack Museum. Viitattu 2.10.2017.
  4. Blass, Evan: AMD buying ATI for $5.4 billion Engadget. Viitattu 13.3.2017.
  5. a b c AMD’s next-gen CPUs, GPUs will all be built on TSMC’s 7nm process 28.8.2018. Ars Technica. Viitattu 29.8.2018.
  6. Arik Hesseldahl: Why Cool Chip Code Names Die forbes.com. 6.7.2000. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  7. AMD launches 500-series graphics cards: RX 580 and RX 570 available now Ars Technica. Viitattu 18.4.2017.
  8. a b Radeon RX Vega Unveiled: AMD Announces $499 RX Vega 64 & $399 RX Vega 56, Launching August 14th Anandtech. Viitattu 14.8.2017.
  9. Laine, Petrus: AMD esitteli Zen-arkkitehtuuriin perustuvan Naples-palvelimen suorituskykyä io-tech. Viitattu 13.3.2017.
  10. AMD Naples server processor: More cores, bandwidth, memory than Intel Ars Technica. Viitattu 13.3.2017.
  11. Pirzada, Usman: AMD’s Infinity Fabric Detailed – The Innovative, Real-World Implementation of The Company’s ‘Perfect Lego’ Philosophy wccftech. Viitattu 13.3.2017.
  12. End of era as AMD's Sanders steps aside CNET. Viitattu 9.8.2008.
  13. Youtube-video kellotustapahtumasta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AMD.