Pelikonsoli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”konsoli” ohjaa tänne. Arkkitehtuurissa konsoli tarkoittaa seinästä ulkonevaa tukirakennelmaa.

Pelikonsoli on viihde-elektroniikan laite, joka on valmistettu videopelien pelaamista varten. Käytännössä se on pelkkään viihdekäyttöön suunniteltu henkilökohtainen tietokone, jonka arkkitehtuuri (laitteisto sekä ohjelmisto) on täysin suljettu ja suojattu ulkopuolisilta. Yleensä laitteen tuottamaa kuvaa katsellaan televisiosta ja toimintoja ohjataan peliohjaimella.

Nykyisin myytäviä pelikonsoleita ovat muun muassa PlayStation 4, Xbox One ja Nintendo Switch Tällä hetkellä myytäviä käsipelikonsoleita ovat muun muassa Nintendo 3DS ja PlayStation Vita.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelikonsolit jaetaan usein ”sukupolviin” teknologiansa ja aikakautensa perusteella. Seuraavassa on esitetty eräs mahdollinen jaottelu.

Ensimmäinen sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen sukupolven laitteissa (noin 1972–1977) ei ollut vielä käytössä mikroprosessoreita, vaan pelit oli rakennettu suoraan laitteistoon tavanomaista elektroniikkaa käyttäen. Grafiikka oli yleensä karkeaa ja perustui mustavalkoisiin suorakaiteisiin, joskin muutamissa ensimmäisen sukupolven laitteissa oli myös värit.

Toinen sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen sukupolvi (noin 1976–1983) toi pelikonsoleihin mikroprosessorit, jotka mahdollistivat pelin vaihtamisen ROM-pelimoduulia vaihtamalla. Tietokonetekniikka mahdollisti myös aiempaa huomattavasti monipuolisemmat pelit ja jopa suosittujen kolikkopelien uudelleensovittamisen kotikonsoleille. Toisen sukupolven laitteissa on yleensä 8-bittinen prosessori, parisataa tavua keskusmuistia sekä värillinen grafiikka.

Kolmas sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmanteen sukupolveen (noin 1982–1990) sisältyvät kehittyneemmät 8-bittiset konsolit, jotka vastaavat tekniikaltaan suunnilleen 8-bittisiä kotitietokoneita. Näissä laitteissa on tyypillisesti useita kilotavuja keskusmuistia, moniväriset spritet ja taustat sekä useampiääniseen musiikkiin pystyvä äänipiiri.

Neljäs sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen eli "16-bittisen" sukupolven laitteet (noin 1988–1995) ovat peliteknisiltä ominaisuuksiltaan suunnilleen samalla tasolla kuin Amiga 500:n ja Atari ST:n kaltaiset 1980-luvun puolivälissä markkinoille tulleet 16/32-bittiset kotimikrot. Laitteissa on yleensä 16- tai 32-bittinen prosessori, useita satoja värejä ja satoja kilotavuja keskusmuistia, mutta ei vielä RISC-prosessoreja eikä yleensä optisia tallennusvälineitä. CD-levyä käytettiin ensimmäistä kertaa tallennusvälineenä PC Engineen saatavan lisälaitteen myötä, mutta se ei yleistynyt. Ääniominaisuudet kehittyivät selvästi ja Super Nintendossa oli jo suora tuki digitoidun äänen toistolle.

Viides sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viides eli "32/64-bittinen" sukupolvi (noin 1993–1998) vakiinnutti pelikonsoleihin aiempaa huomattavasti tilavammat tallennusvälineet (CD-levyn) sekä tehokkaat 32- ja 64-bittiset RISC-prosessorit. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat myös 3D-grafiikan huomiointi laitteistotasolla sekä digitaalinen äänentoisto.

Kuudes sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PlayStation 2 (SCPH-39000)

Kuudes sukupolvi (noin 1999–2006), "128-bittinen sukupolvi", laajensi pelikonsolien käyttömahdollisuuksia esimerkiksi elokuvien katseluun ja Internet-käyttöön. Laitteissa on yleensä mahdollisuus ethernet-verkon, näppäimistön ja hiiren käyttöön. Kuudennen sukupolven kohdalla tuli myös ensimmäinen kovalevyllinen konsoli, Xbox, joka sisältää 8 gigatavun kiintolevyn.

Xbox 360 Premium (2005)

Seitsemäs sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemäs sukupolvi (2006–) "512 Mt:n sukupolvi" toi mukanaan uusia levyformaatteja sekä liiketunnistinteknologiaa. Xbox 360 -pelikonsolin vahvuutena pidetään sen pelaajat yhdistävää Xbox Live -verkkopalvelua. Sony Computer Entertainmentin PlayStation 3 käyttää uutta optista tallennusformaattia, Blu-rayta. Xbox 360 ja PlayStation 3 kykenevät HDTV-tarkkuuteen. Nintendon Wiin erikoisuutena on sen uudentyyppinen liikkeentunnistava peliohjain.

Kahdeksas sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdeksas sukupolvi alkoi vuodesta 2012. Kahdeksannen sukupolven aloitti Nintendo omalla Wii U -konsolillaan joka tuli markkinoille marraskuussa 2012. Se on Nintendon ensimmäinen konsoli, joka käyttää HD-tekniikkaa ja siinä on erikoinen ohjain, joka näyttää käsikonsolin ja tabletin risteytykseltä.[1] Helmikuussa 2013 Sonyn järjestämässä tiedotustilaisuudessa paljastettiin muutamia yksityiskohtia myöhemmin samana vuonna ilmestyvän PlayStation 4 -konsolin ominaisuuksista.[2] Nintendo julkaisi uuden Nintendo Switch konsolinsa maailmanlaajuisesti maaliskuussa 2017.[3]

Sukupolven aikana julkaistiin myös päivitysmallit aiemmin julkaistuille konsoleille: PlayStation Pro (2016) sekä Xbox One X (2017).[4][5]

Tulevat konsolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sony on paljastanut huhtikuussa 2019 PlayStation 4:n seuraajan laitetietoja: konsolille ei ole vielä virallista nimeä, mutta sen ennakoivaan seuraavan aiempaa nimeämistä ja olevan PlayStation 5.[6] Konsolin julkaisu on aikaisintaan loppuvuodesta 2020.[7]

Microsoft on paljastanut Xbox Scarlett -koodinimellä kehitettävän konsolin tulevan vuonna 2020.[8]

Käsikonsolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Käsikonsoli

Käsikonsoli tarkoittaa kädessä pidettävää pelikonsolia, jossa näyttö ja ohjaimet ovat samassa laitteessa. Käsikonsolit jaetaan neljään sukupolveen. Käsikonsolien valmistus keskittyy nykyään Nintendolle ja Sonylle, joista esimerkkeinä Nintendo 3DS ja PlayStation Vita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pelaa! Nro 43, , s. 5.
  2. PlayStation 4 tech specs revealed: AMD 'Jaguar' CPU, faster Blu-ray, 720p 3D camera | The Verge
  3. Peckham, Matt: Nintendo Switch: Everything You Need to Know Time. 13.1.2017. Viitattu 13.1.2017.
  4. Andrew Webster: Sony announces PlayStation 4 Pro with 4K HDR gaming for $399 The Verge. 7.9.2016. Viitattu 17.9.2016.
  5. First impressions: Xbox One X doesn’t quite bring the “wow!” factor Ars Technica. Viitattu 16.6.2017. (englanniksi)
  6. Peter Rubin: Exclusive: What to Expect From Sony's Next-Gen PlayStation 16.4.2019. Wired. Viitattu 22.4.2019. (englanniksi)
  7. Will Georgiadis & Tom Bruce: PS5 release date rumours: Sony confirms cross-generational online play 24.5.2019. Expert Reviews. Viitattu 25.5.2019. (englanniksi)
  8. Oscar Dayus: Xbox Scarlett: Everything We Know About Its Price, Release Date, And Specs So Far 13.8.2019. GameSpot. Viitattu 18.8.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]