AMD64

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

AMD64 (myös nimillä x86-64, x86_64 ja x64) on AMD:n kehittämä 64-bittinen suoritinarkkitehtuuri. AMD64 rinnastetaan yleisesti Intelin vastaavan 64-bittisen EM64T-arkkitehtuurin kanssa. Vanhoja IA-32-tilan ohjelmia varten piirillä on mukana niitä tukeva käskykanta säilyttäen yhteensopivuuden vanhempien ohjelmistojen kanssa.

Lisensointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intel ja AMD ovat sopineet ristiin lisensoinnista, jolloin myös Intel käyttää AMD64-tilaa prosessoreissaan.

Intel lisensoi AMD:lle oikeuden käyttää alkuperäistä x86 arkkitehtuuria.[1][2]

Vuonna 2009 AMD ja Intel sopivat useita lakikiistoja ja erimielisyyksiä jatkaen ristiinlisensointisopimuksia.[3][4]

Arkkitehtuurin eroja x86:een nähden[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samalla piirillä on legacy-mode tuki IA-32 käskykannalle. Kun prosessori toimii long-mode tilassa tietyt erot tulevat voimaan.[5]

  • Enemmän rekistereitä. Yleiskäyttöisten rekisterien määrä on nostettu x86-32:n kahdeksasta kuuteentoista.
  • Suurempi osoiteavaruus. Virtuaalisen osoiteavaruuden kokoa on kasvatettu 32 bitistä 48 bittiin. AMD64-arkkitehtuurissa suurin osoitettava muistin määrä on siis 256 teratavua, kun x86-32-arkkitehtuurissa se oli 4 gigatavua. Lisäksi osoittimien käyttämättömien bittien käyttöä on rajoitettu siten, että arkkitehtuuria on helppo myöhemmin laajentaa 64-bittiseen osoiteavaruuteen säilyttäen yhteensopivuus vanhoihin käyttäjätason ohjelmiin, vaatien muutoksia vain käyttöjärjestelmän muistinhallinnalta.
  • Muistin osoittaminen suhteessa ohjelmalaskuriin (englanniksi instruction pointer relative data access – lyhyemmin RIP relative data access). Muistiin pystyy AMD64-arkkitehtuurissa viittaamaan myös suhteessa ohjelmalaskuriin, mikä mahdollístaa osoiteriippumattoman koodin.
  • SSE-käskykanta. AMD64-arkkitehtuuri sisältää Intelin SSE- ja SSE2-käskykannat, ja uudemmat E-sarjan suorittimet tukevat myös SSE3-käskykantaa. Myös x87- ja MMX-käskyt ovat tuettuja.
  • NX-bitti. NX-bitti on suojausteknologia, joka mahdollistaa tiettyjen muistialueiden merkitsemisen suorituskieltoon. Näin pyritään ehkäisemään puskuriylivuotohaavoittuvuuksien aiheuttamia haittoja.
  • Segmentoitu muisti ei ole enää tuettu. Muistisivujen käyttö on tyypillisempää ja mahdollistaa yksinkertaisemman ohjelmoinnin sekä tehokkaamman moniprosessoinnin.[6]

Toimintatilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimintatila Vaadittu käyttöjärjestelmän tyyppi Sovellusten uudelleenkääntäminen tarvitaan Osoitteen oletuskoko Operandin oletuskoko Rekisterilaajennukset Tyypillinen yleiskäyttöisen rekisterin koko
Long mode 64-bittinen tila Uusi 64-bittinen käyttöjärjestelmä kyllä 64 32 kyllä 64
Yhteensopivuustila ei 32 ei 32
16 16 16
Legacy
Mode
Suojattu tila Vanha 32-bittinen käyttöjärjestelmä ei 32 32 ei 32
16 16
Virtuaalinen 8086-tila 16 16 16
Reaalitila Vanha 16-bittinen käyttöjärjestelmä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. AMD plays antitrust poker for Intel's X86 licence 3.2.2009. Incisive Media Limited. Viitattu 26.2.2009.
  2. Patent Cross License Agreement Between AMD and Intel 1.1.2001. Arkistoitu June 21, 2007. Viitattu 23.8.2009.
  3. AMD Intel Settlement Agreement
  4. Stephen Shankland and Jonathan E. Skillings: Intel to pay AMD $1.25 billion in antitrust settlement 12.11.2009. CNET. Viitattu 24.4.2012.
  5. Porting Linux to x86-64 SuSE Labs. Viitattu 12.1.2017.
  6. AMD64 Technology AMD64 Architecture Programmer’s Manual Volume 2: System Programming AMD. Viitattu 12.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.