Sijoittaminen

Tämä artikkeli käsittelee sijoittamista talouselämän piirissä. Sijoittaminen voi tarkoittaa muutakin, esimerkiksi lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle osana lastensuojelua (huostaanoton seurauksena).

Sijoittaminen tarkoittaa rahan käyttämistä taloudellisen hyötymisen toivossa.^[1] Tavanomaisia sijoituskohteita ovat muun muassa arvopaperit, sijoitusrahastot, asunnot ja kiinteistöt, raaka-aineet, pankkitalletukset, valuutat, kryptovaluutat ja arvoesineet.

Sijoittaja hankkii ja omistaa sijoituskohteita tavoitteenaan saada niistä jatkuvaa tuottoa (kuten osinkoja tai vuokratuloja) tai arvonnousua ja lopulta myyntivoittoa. Tavoitteena voi myös olla varsinaisen voitonteon sijasta varojen reaaliarvon eli ostovoiman säilyminen.

Arvopaperisijoittaminen on tavanomainen sijoitustapa. Siinä sijoituskohteita ovat pörssistä hankittavat pörssiosakkeet ja myös esimerkiksi warrantit, johdannaiset, pörssinoteeratut rahastot ja pörssinoteeratut raaka-aineet. Muita arvopaperisijoittamisen kohteita ovat muun muassa joukkolainat, sijoitusrahastot ja listaamattomat yritykset.

Sijoittamisessa keskeistä on tavoiteltava tuotto sijoittajalle sopivalla riskitasolla. Riskillä tarkoitetaan sitä, että tavoiteltavaa tuottoa ei odotusten mukaan saavutetakaan, vaan sijoitus voi tuottaa jopa tappiota. Sijoitusriskiä voidaan pyrkiä hallitsemaan hajauttamalla. Normaalisti sijoittaja joutuu ottamaan suuremman riskin tavoitellessaan suurempaa tuottoa.

Sijoituskohteita

Talletukset

Sijoittaja voi tehdä talletuksen pankkitilille. Valikoima on laaja ja tileihin liittyy erilaisia sopimusehtoja. Talletukset mielletään alhaisen riskin sijoitustuotteiksi, jossa myös tuotto on erittäin maltillista.^[2]

Sijoittamiseen sopivat säästötilit ja talletustilit. Ne ovat yleensä nostorajoitteisia tilejä, jotka on tarkoitettu säästämiseen. Niille säästetään usein kuukausittain tehtävillä talletuksilla. Sijoitustileillä sijoitussumma sidotaan määräajaksi tilille eli ne ovat määräaikaistalletuksia.^[2]

Pankeilla on tarjolla myös yhdistelmätuotteita. Näissä määräaikaistalletus yhdistetään esimerkiksi rahastosijoitukseen tai indeksilainaan. Näissä osa talletuksen ohella asiakas sijoittaa myös korkeampituottoisiin ja -riskisiin sijoitustuotteisiin.^[2]

Korko- ja valuuttasijoitukset

Korkosijoitus. Sijoittamista korkoinstrumentteihin eli lainan antamista yleensä pankille tai muulle rahalaitokselle. Lainan ottaja käyttää rahan sijoittaakseen sen edelleen ja kantaa vastuun luottotappioistaan. Yleisesti pidetty kaikkein vähäriskisimpänä "rahaa pankissa" vaihtoehtona, koska lainan ottaja kantaa vastuun. Korkosijoitus on myös valuuttasijoitus. Jos sijoitus tehdään oman maan valuutassa, riskiä ei ole. Muutoin on huomioitava myös valuutan arvon vaihtelut eli valuuttariski.
Joukkolainat: Rahan lainaamista suoraan tarvitsijalle joukkovelkakirjalainalla, joita laskevat yleensä liikkeelle suuryritykset, liikepankit, valtiot ja muut suuret instituutiot. Riskittömämpi vaihtoehto kuin yrityksen osakkeen ostaminen: jos lainaava yritys joutuu vaikeuksiin, on velkoja aina omistajan edellä saamassa omansa konkurssissa. Myöskään osinkoja ei saa jakaa omistajille, jos yritys ei suoriudu veloistaan.
Huonoimpien yritysten lainoja kutsutaan roskalainoiksi. Niissä riskit ja tuotot ovat korkeammat.

Tuotto: Lainasta saatu korko. Todellista tuottoa laskettaessa huomioitava myös inflaatio. Reaalituotto ≈ (korko – inflaatio); tarkemmin ottaen inflaation vaikutus on geometrinen, jolloin ${\text{reaalituotto}}={\frac {1+korko}{1+inflaatio}}-1$ .

Riskit: Inflaatio, velallisen konkurssi, korkotason muutos, valuuttakurssien muutos.

Riskinhallintakeinot: Hajauttaminen eri kohteisiin ja eri valuuttoihin. Sijoittaminen lyhyen koron lainoihin. Talletussuojatut tilit.

Osakkeet

Osakkeisiin sijoittaminen on pitkällä tähtäimellä sijoittamisessa kannattavin muoto.
Kun sijoitetaan useisiin osakkeisiin, muodostuu niin sanottu osakesalkku.

Tuotto: Saadut osingot ja osakkeen arvon nousu. Harvoin voi tulla myös osingontapaisia tuottoja, kuten pääoman palautuksia.

Riskit: Yrityksen tulevaisuudennäkymät.

Riskien hallinta: Kaikki hajauttamisen muodot.

Kiinteistöt

Kiinteistösijoittamisen tuotot usein osakesijoittamisen luokkaa.^lähde?
Vaatii kiinteistötuntemusta, pääomaa sekä luotottajia.

Tuotto: Vuokratulot ja arvonnousu.

Riskit: Arvon muutos, vuokran saamatta jääminen, korvaus vuokralaiselle, kiinteistön kunnon heikkeneminen ja vastuut ulkopuolisille osapuolille.

Riskien hallinta: Hajauttaminen. Vuokravakuuden käyttö. Pitkät ja kiinteät vuokrasopimukset.

Raaka-aineet

Yleensä sijoittajat ovat yrityksiä, jotka jalostavat raaka-aineita ja ostavat niitä riskienhallintasyistä varastoksi.
Ostetaan johdannaisina ja arvokkaampia säilytetään varastoissa.
Mahdollista sijoittaa pörssinoteerattuihin raaka-aineisiin.

Tuotto: Maailmanmarkkinahinnan nousu, jos raaka-aine ostettu myytäväksi. Jalostuksen jälkeinen lisäarvo, jos yritys jalostaa ja myy raaka-aineen muuna tuotteena.

Riskit: Maailmanmarkkinahinnan aleneminen.

Riskien hallinta: Hajauttaminen.

Johdannaiset

Laaja joukko erilaisia sijoitusinstrumentteja.
Strukturoidut tuotteet eli yleensä pankilta saatavat sijoituspaketit ja muut sijoitustuotteet.

Verotus

Katso myös: Yksityissijoittajan verotus Suomessa

Sijoitustoiminnassa maksettavien verojen määrä vaikuttaa suoraan sijoitustoiminnan tuottavuuteen. Tästä syystä verotus tulee aina huomioida ennalta sijoituksesta aiheutuvien kustannusten osana.^[2]

Verosuunnittelulla voidaan valita verotuksen kannalta järkevin vaihtoehto. Tällainen vaihtoehto on aina se, jossa maksetaan vähiten veroja. Verosuunnittelua ei kannata kuitenkaan viedä niin pitkälle, että se olisi ainut päätöksenteon vaikutin. Verotuksellisesti halvin vaihtoehto saattaa esimerkiksi haitata omaisuuden käytettävyyttä.^[2]

Hyväksyttävyys Suomessa

Vuonna 2018 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisista 31 % hyväksyi rikastumisen lottoamalla mutta vain 11 % rikastumisen sijoittamalla alle 500 euroa kuukaudessa. Lottovoitto oli viiden kärjessä hyväksyttävissä rikastumistavoissa.^[3]

Katso myös

Lähteet

↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 7.7.2026.
1 2 3 4 5 Elina Fasoúlas,Petri Manninen, Ville Niiranen: Sijoittajan verotus. Finanssi- ja vakuutuskoulutus – FINVA. ISBN 978-952-5684-69-8
↑ Kysely: Lottovoitto on hyväksyttävämpi tapa vaurastua kuin sijoittaminen Kauppalehti. 28.12.2018.

Kirjallisuutta

Saario, Seppo: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. SanomaPro, 2012. 10. uudistettu painos. ISBN 9789526304502
Myllyoja, Ninni & Kullas, Emilia: Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta. Helsinki: Talentum, 2010. ISBN 978-952-14-1460-2
Simonen, Leila: Naiset ja raha: Matkalla arjen vaurauteen. Helsinki: Voimapaja, 2008. ISBN 978-951-97991-6-2

Aiheesta muualla

Finanssivalvonta – Sijoittaminen (Arkistoitu – Internet Archive)
Pörssisäätiö – Tietoa sijoittamisesta
10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle – Yle Oppiminen

[1] Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 7.7.2026.

[:0-2] 1 2 3 4 5 Elina Fasoúlas,Petri Manninen, Ville Niiranen: Sijoittajan verotus. Finanssi- ja vakuutuskoulutus – FINVA. ISBN 978-952-5684-69-8

[3] Kysely: Lottovoitto on hyväksyttävämpi tapa vaurastua kuin sijoittaminen Kauppalehti. 28.12.2018.

[1]

[2]

[3]