Emissio (taloustiede)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Emissio on arvopaperien, osakkeiden tai obligaatioiden liikkeelle lasku. Osakkeiden liikkeellelaskusta käytetään tavallisesti nimitystä osakeanti.

Emissiokurssi kertoo, kuinka monta prosenttia alkuperäisestä merkintähinnasta sijoittaja arvopaperista todellisuudessa maksaa.

Obligaatioiden emissio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa obligaatiot laskee liikkeelle valtiokonttori.

Osakeanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiön osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton.

Maksullinen osakeanti (uusmerkintä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiö kerää maksullisella osakeannilla eli ns. uusmerkinnällä omaa pääomaa toimintansa rahoittamiseen. Raha voidaan kerätä joko vanhoilta tai uusilta osakkeenomistajilta.

Maksullisella osakeannilla kerätty rahamäärä merkitään osakeyhtiön osakepääomaan tai sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.[1]

Maksuton osakeanti (rahastoanti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahastoanti eli rahastokorotus on toimenpide, jolla osakeyhtiö siirtää varoja vapaasta omasta pääomasta osakepääomaan. Rahastoanti on osakkeenomistajille maksuton. Rahastoannin avulla osakepääomaa voidaan kasvattaa siten, ettei osakkaiden tarvitse suorittaa yhtiölle rahaa eivätkä osakkaiden valtasuhteet muutu. Rahastoanti voidaan toteuttaa myös suunnattuna osakeantina.

Rahastokorotus voi olla hyödyllinen esimerkiksi tilanteissa, joissa yritys on ajautunut tai ajautumassa selvitystilaan.

Suunnattu osakeanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeannissa vanhoilla osakkailla on lähtökohtaisesti etuoikeus uusiin osakkeisiin vanhan osakeomistuksensa suhteessa. Suunnatussa osakeannissa tästä etuoikeudesta poiketaan.[2] Suunnatussa annissa tietyllä erikseen määritellyllä ryhmällä on oikeus uusmerkinnässä tai rahastoannissa saataviin osakkeisiin. Tällöin heidän suhteellinen osuutensa yhtiön osakepääomasta kasvaa muiden osakkeenomistajien omistuksen kustannuksella.

Suunnatun osakeannin suorittamiselle tulee osakeyhtiölain 9 luvun mukaan aina olla painava taloudellinen syy. Suunnatusta annista päättää yhtiökokous OYL 5:27:n mukaisesti eli päätös edellytetään tehtävän 2/3:n määräenemmistöllä yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista sekä äänistä. 2/3:n määräenemmistöä edellytetään myös niiden osakkaiden joukolta, joiden oikeudet heikkenevät.

Henkilöstöanti on suunnattu osakeanti osakeyhtiön työntekijöille. Henkilöstöannilla voidaan tavoitella työntekijöiden sitouttamista työantajaansa. Henkilöstöannissa osakkeita saatetaan tarjota niiden käypää arvoa alhaisemmalla hinnalla.

Merkintäoikeusanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kyseessä ei ole suunnattu osakeanti, vanhat osakkeenomistajat saavat merkitä uusia osakkeita vanhojen osakkeidensa suhteessa. Tätä kutsutaan myös nimellä merkintäoikeusanti. Vanhat osakkeenomistajat saavat merkintäoikeuksia, joita vastaan saa merkitä tietyn määrän uusia osakkeita. Merkintäoikeudet voi tavallisesti myydä eteenpäin, jollei niitä halua itse käyttää. Merkintäoikeuksilla on taloudellista arvoa erityisesti silloin, jos osakkeiden merkintähinta alittaa niiden käyvän arvon. Merkintäoikeudet ovat voimassa ainoastaan osakeannin ajan ja raukeavat arvottomina osakeannin päätyttyä.

Listautumisanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listautumisanti on emissio, jossa pääomaa kerätään pörssiin listautumisen yhteydessä. Listautumisantia edeltää listautumisesitteen ja muun taloudellisen informaation jakaminen sijoittajille, jotta yrityksen taloudellinen tilanne on heidän tiedossaan mahdollisimman tarkasti.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Osakeyhtiölaki 9:6
  2. Osakeyhtiölaki 9 luku

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.