Valtiokonttori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtiokonttori
Valtiokonttori tunnus.svg
Perustettu 1876[1]
Tehtävä Valtion palveluntuotano ja -kehitys
Ministeriö Suomen valtiovarainministeriö
Päämaja Hakaniemi, Helsinki
Työntekijöitä n. 300
Vuosibudjetti n. 37,02 milj. € (2022)[2]
Pääjohtaja Timo Laitinen
Aiheesta muualla
Kotisivut
Suomen poliittinen järjestelmä
Coat of arms of Finland.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka


 n  k  m 

Valtiokonttori (ruots. Statskontoret) on suomalainen keskusvirasto, joka toimii Suomen valtiovarainministeriön alaisuudessa. Valtiokonttori vastaa valtion sisäisestä palveluntuotannosta ja -kehityksestä. Valtion sisäiseen palveluntuotantoon kuuluu mm: valtion rahoitustoiminta, keskuskirjanpito, laskentatoimen ja maksuliikenteen ohjaus sekä valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta ja valtionperinnöt.[3]

Valtiokonttorin tehtävänä on myös valtion organisaatioiden tukeminen työelämän murroksessa, tiedolla johtamisen edistäminen ja kuntien taloustietopalvelun kehittäminen.

Valtiokonttorin palveluksessa on noin 300 henkilöä. Valtiokonttorin toimitilat sijaitsevat Helsingin Hakaniemessä osoitteessa Sörnäisten Rantatie 13.[1]

Valtiokonttorin pääjohtajana on toiminut vuodesta 2008 Timo Laitinen.[4]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiokonttoria johtaa pääjohtaja tukenaan johtoryhmä. Valtiokonttorin organisaatio muodostuu kolmesta substanssitoimialasta (Kansalaispalvelut, Rahoitus ja Talous, tieto ja työelämä -toimialat) sekä näitä tukevista tukitoiminnoista (Hallinto ja kehittäminen ja Tietohallinto -toimialat). Lisäksi Valtiokonttorin organisaatioon kuuluu suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimiva Valtionavustuspalvelut-yksikkö sekä Sisäinen tarkastus.[4]

  • Kansalaispalvelut-toimiala hoitaa sotainvalidien ja -veteraanien ja heidän omaistensa korvaukset ja etuudet sekä sotilastapaturma-asiat. Toimiala palvelee kansalaisia erilaisissa vahingonkorvausasioissa ja tuottaa valtion virastoille ja laitoksille lakisääteiset tapaturma- ja vahinkovakuuspalvelut. Toimiala myös valvoo valtion oikeutta perillisittä kuolleiden kuolinpesiin ja hoitaa valtion maksuvapautusasioita.
  • Rahoitus-toimiala vastaa valtion lainanotosta sekä velan- ja kassanhallinnasta. Se hallinnoi valtion varoista myönnettyjä lainoja, korkotukia ja valtiontakauksia.
  • T3 – Talous, tieto ja työelämä -toimiala vastaa valtion konsernilaskennasta ja ohjaa sekä kehittää valtion taloushallintoa, maksuliikettä ja hankintatointa. Toimiala tukee valtion organisoita muutostilanteissa, edistää tiedolla johtamista ja kehittää kuntien sekä kuntayhtymien taloustietopalvelua. Toimiala tarjoaa lisäksi lakisääteisiä analysointi- ja raportointipalveluita valtioneuvostolle.
  • Valtionavustuspalvelut-yksikkö vastaa valtionavustushakujen julkaisu- ja asiointipalvelusta, valtionavustusten tietovarannosta sekä käsittely- ja hallintapalvelusta valtionavustusviranomaisille. Valtiokonttori vastaa verkkopalveluiden kehittämisestä sekä tarjoaa tukea kaikille palvelun käyttäjille.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiokonttori perustettiin keisarillisella julistuksella valtion rahavarainhoitoa varten. Ennen Valtiokonttorin perustamista vastaavat tehtävät olivat kuuluneet Suomen Pankille. Keisari Aleksanteri II hyväksyi Valtiokonttorin perustamisen 30. kesäkuuta 1875. Suomen Valtiokonttorin toiminta alkoi 1. tammikuuta 1876.[5]

Valtiokonttorin haltuun uskottiin valtion varat, joista sen tuli suorittaa valtion menot ja sijoittaa ylijäävä osa tuottavasti. Vuosina 1901–1932 sekä vuodesta 1965 alkaen se vastasi myös valtion kassaliikkeen valvonnasta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksistä, jotka muina aikoina kuuluivat revisioviranomaisille.[6]

Myöhemmin toimialaan lisättiin valtion arvopapereista huolehtiminen, valtionvelan hoitaminen sekä lainojen ottaminen ja antaminen. Vuodesta 1959 myös eläkkeiden ja hautausavun maksaminen valtion varoista siirrettiin Valtiokonttorille.[7]

Valtiokonttorin johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiokonttorin ylitirehtöörit ja pääjohtajat:[8][9]

Ylitirehtöörit

Pääjohtajat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valtiokonttori pähkinänkuoressa Valtiokonttori. Viitattu 13.7.2020.
  2. Talousarvio Valtioneuvosto. Viitattu 15.5.2022.
  3. Valtioneuvosto: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021, s. 270-286. Edita Prima Oy, 2020. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 15.5.2022).
  4. a b c Organisaatiomme Valtiokonttori. Viitattu 13.7.2020.
  5. Historian virstanpylväät: 1800-luku Valtiokonttori. Viitattu 1.2.2020.
  6. Historian virstanpylväät: 1900-1970 Valtiokonttori. Viitattu 1.2.2020.
  7. Pääjohtajakunta, s. 246–247. SKS, Helsinki 2005.
  8. Pääjohtajakunta, s. 247–248. SKS, Helsinki 2005.
  9. Ylitirehtöörit ja pääjohtajat Valtiokonttori. Viitattu 1.2.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]