Indeksirahasto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin, vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Tällöin indeksirahasto muuttaa tarvittaessa painotuksia indeksin koostumusta vastaavaksi. Passiivisen hallinnoinnin takia indeksirahasto on kuluiltaan aktiivista rahastoa edullisempi, sitä saatetaan siksi kutsua myös passiivirahastoksi. Pitkäaikaissäästäjän kannalta pienet kulut ovat erittäin tärkeitä, sillä kulut ovat suoraan pois tuotosta. Indeksirahastojen hallinnointipalkkiot ovat noin 0,5% luokkaa ja merkintäpalkkio ilmainen tai prosentin osia. Vastaavien aktiivisten osakerahastojen merkintä- ja lunastuspalkkiot vaihtelevat paljon. Hallinnointipalkkio on niissä yleensä 1,4-2,0% välillä.

Indeksirahastot ovat hyvin samankaltaisia kuin indeksiosuusrahastot. Muutamia eroja kuitenkin löytyy:

  • Indeksirahastoa merkitään samalla tavalla kuin aktiivisesti hallinnoitua osakerahastoa suoraan rahastoyhtiöltä. Indeksiosuuksilla kauppaa käydään pörssin välityksellä.
  • Indeksirahaston hallinnointipalkkiot ovat hieman vastaavia indeksiosuuksia korkeampia.
  • Indeksirahasto sijoittaa osingot automaattisesti uudelleen. Indeksiosuusrahastot tekevät näin vain harvoin.
  • Indeksiosuuksista ei peritä lainkaan merkintä- ja lunastuspalkkiota, kun taas eräät indeksirahastot tekevät näin.
  • Indeksiosuuksilla käydään kauppaa koko pörssipäivän ajan. Indeksirahastoille lasketaan päivän arvo kerran päivässä.

Indeksisijoittamisen etuja:

  • Kustannustehokkuus
  • Salkun sisältö läpinäkyvä. (Aktiiviset rahastot kertovat yleensä vain 10 suurinta sijoitusta.)
  • Ei riskiä salkunhoitajan valinnoista
  • Tutkitusti aktiivista osakerahastoa suurempi todennäköisyys päätyä samaan tulokseen pitkällä aikavälillä.[1]selvennä
  • Hajautus onnistuu helposti halutulle toimialalle, maanosaan jne.
  • Mukaan pääsee jo pienillä summilla. (Kuukausisäästäminen indeksirahastoon järkevää pienilläkin summilla, indeksiosuuksia kannattaa ostaa kerralla vähän enemmän, esimerkiksi tuhannella eurolla riippuen kuitenkin välittäjän ottamasta palkkiosta.)
  • Kaupankäynti yhtä helppoa kuin osakkeilla tai oman pankin rahastoilla.

Indeksirahastoja on tarjolla vähemmän kuin aktiivisesti sijoittavia ja jotkut eivät sovi piensijoittajille liian suuren minimisijoituksen vuoksi. Joihinkin instituutioille suunnattuihin indeksirahastoihin minimimerkintä on jopa 1 000 000 euroa. Piensijoittajille sopivia indeksirahastoja on jo myös tarjolla usealta rahastoyhtiöltä Suomessa.

Piiloindeksirahasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahastoa, jota markkinoidaan aktiivisena rahastona mutta käytännössä hoidetaan kuin indeksirahastoa, kutsutaan piiloindeksirahastoksi. Aktiivisilla rahastoilla on tyypillisesti huomattavasti suuremmat niin kutsutut hallinnointikulut kuin indeksirahastoilla eli niiden hinta asiakkaalle on kalliimpi. Mikäli asiakkaalle myydään rahasto aktiivisena, mutta se onkin käytännössä passiivinen, voidaan katsoa kyseessä olevan huijaus. [2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ferri, Richard A. & Benke, Alex C.: A Case for Index Fund Portfolios. Rick Ferri. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 24.9.2014).
  2. Rahastohuijaus | Spotlight | TV | Areena | yle.fi areena.yle.fi. Viitattu 4.7.2017.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.