Osakeyhtiö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo yhtiömuodosta yleismaailmallisesti. Artikkeli Osakeyhtiö (Suomi) käsittelee suomalaista yhtiömuotoa.

Osakeyhtiö (lyhenne Suomessa oy. tai oy[1]) on monissa maissa esiintyvä yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin) ja omistajilla (osakkailla) on yhtiön toiminnasta rajoitettu vastuu. Osakeyhtiö mahdollistaa suurtenkin yritysten omistamisen pienissä osissa.

Siirtokelpoisuus merkitsee, että jokainen osakkeenomistaja voi periaatteessa vapaasti siirtää (esimerkiksi myydä tai lahjoittaa) omistusosuutensa yhtiöstä kokonaan tai osittain jollekulle toiselle ilman, että tähän tarvittaisiin erikseen yhtiön tai muiden omistajien suostumusta. Tässä suhteessa osakeyhtiö poikkeaa esimerkiksi avoimesta yhtiöstä, jossa omistusosuudet perustuvat yhtiömiesten keskinäiseen sopimukseen. Siirtokelpoisuutta saattaa tosin osakeyhtiössäkin rajoittaa esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä oleva lunastus- tai suostumuslauseke tai osakkaiden keskinäinen osakassopimus.

Rajoitettu vastuu merkitsee, että omistajat eivät ole vastuussa yhtiön toiminnasta ja veloista henkilökohtaisesti, vaan vain sijoittamansa pääoman kautta. Yhtiö on itsenäinen oikeushenkilö ja sen varat ovat erilliset omistajien varoista. Mikäli yhtiö ei kykene varoillaan vastaamaan sitoumuksistaan, yhtiö voi joutua konkurssiin ja omistajat voivat siten menettää sijoittamansa pääoman.

Osakeyhtiön toiminta ja päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiölle on ominaista, että osakkaiden osallistuminen toimintaan on välillistä. Yhtiön käytännön toimintaa johtaa osakkaiden valitsema hallitus, jonka jäsenien ei tarvitse olla yhtiön osakkaita. Osakkaat osallistuvat yhtiön päätöksentekoon yhtiökokouksessa käyttämällä puhe- ja äänivaltaa, jotka kuuluvat osakkaan hallinnoimisoikeuksiin yhtiössä. Osakkaan äänioikeus riippuu hänen omistamiensa osakkeiden määrästä.

Osakkailla on oikeus osuuteen yhtiön tuottamasta voitosta osinkojen muodossa. Mikäli yhtiö puretaan, yhtiön varat jaetaan osakkaille. Oikeus osinkoon ja jako-osuuteen kuuluvat osakkaan varallisuuspitoisiin oikeuksiin. Myös ne riippuvat osakkaan omistamien osakkeiden määrästä.

Osakeyhtiö oikeustieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiö maksunsaantijärjestyksenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Mähösen ja Seppo Villan mukaan maksunsaantijärjestys on yksi hyödyllinen tapa ymmärtää osakeyhtiön toimintaa. Maksunsaaja tarkoittaa tässä mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on oikeus saada rahassa mitattava korvaus osakeyhtiöltä. Työntekijät, sopimusvelkojat ja julkisyhteisöt ovat maksunsaantijärjestyksessä ensimmäisellä sijalla. Maksunsaantijärjestyksessä olennaista on se, että osakkeenomistaja voi saada korvauksen sijoituksestaan vasta sen jälkeen, kun muut yhtiön velvoitteet on täytetty. Tällöin osakkeenomistajan saanto osakeyhtiöstä on residuaalinen.[2]

Suomen osakeyhtiölaissa maksunsaantijärjestystä ilmentää 13 luvun 2 §, jonka mukaan "varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden".

Osakkeiden vaihdanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtokelpoisuuden ansiosta osakkeet voivat muodostua vilkkaankin kaupankäynnin kohteeksi. Monien julkisten osakeyhtiöiden osakkeilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. Tämä mahdollistaa sen, että osakkeenomistaja voi luopua omistuksestaan verrattain helposti esimerkiksi tarvitessaan varoja muuhun käyttöön. Osakkeenomistaja voi myös hyötyä osakkeen arvonnoususta, mikäli hän myy sen ostohintaansa kalliimmalla. Osakkeet ovatkin nykyään merkittävä sijoitusmuoto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Kopparbergin kaivosyhtiön osake (1/8 yhtiöstä), päivätty 16. kesäkuuta 1288.

Osakeyhtiöillä oli monia historiallisia edeltäjiä keskiajan Euroopassa. Esimerkiksi Italian meritasavalloissa oli tapana jakaa laivojen omistus määräosiin. Määräosat olivat tavallisia myös kaivosyhtiöissä. Vanhimpana yhä toimivana osakeyhtiönä on pidetty Ruotsin Stora Kopparbergin kaivosyhtiötä, jonka omistus jakautui vuonna 1288 kahdeksaan yhtäsuureen osakkeeseen.[3][4] Stora fuusioitui vuonna 1998 suomalaisen Enson kanssa Stora Ensoksi.

Modernin osakeyhtiön voidaan katsoa kehittyneen 1600- ja 1700-luvulla Euroopan eri maissa perustetuista kauppakomppanioista. Ruotsissa säädettiin osakeyhtiölaki vuonna 1848 ja Suomessa osakeyhtiöasetus vuonna 1864.[5] [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 2015. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 8.2.2016.
  2. Jukka Mähönen & Seppo Villa: Osakeyhtiö II Pääomarakenne ja rahoitus, s. 13-57. Talentum Media Oy, 2012.
  3. Nick Szabo: Origins of the Joint-Stock Company 2005. Viitattu 11.6.2008. (englanniksi)
  4. Stora on maailman vanhin yhä toimiva osakeyhtiö. Taloussanomat, 3.6.1998. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.6.2008.
  5. Otavan Iso Tietosanakirja, s. 734. Helsinki: Otava, 1963.
  6. Suomen vuoden 1864 osakeyhtiöasetuksen teksti (PDF) Viitattu 26.10.2011. (ruotsiksi)