Nursultan Nazarbajev

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nursultan Nazarbajev
Нұрсұлтан Назарбаев
Nursultan Nazarbayev at the 2013 Astana Economic Forum (cropped).jpg
Nazarbajev Astanan talousfoorumissa 2013
Kazakstanin presidentti
24.4.1990–
Pääministeri Sergei Tereštšenko
Akežan Kažegeldin
Nurlan Balgimbajev
Qasym-Žomart Toqajev
Imangali Tasmagambetov
Danijal Ahmetov
Kärim Mäsimov
Kazahstanin SNT:n kommunistisen puolueen pääsihteeri
22.6.1989–14.12.1991
Edeltäjä Gennadi Kolbin
Seuraaja virka lakkautettu
Kazahstanin SNT:n korkeimman neuvoston puheenjohtaja
22.2.1990–24.4.1990
Edeltäjä Bajken Ašimov
Seuraaja Uzaqbaj Qaramanov
Kazahstanin SNT:n ministerineuvoston puheenjohtaja
22.3.1984–27.7.1989
Edeltäjä Bajken Ašimov
Seuraaja Uzaqbaj Qaramanov
Tiedot
Syntynyt 6. heinäkuuta 1940 (ikä 76)
Tšemolgan, Kazahtanin SNT, Neuvostoliitto
Puolue NKP (ennen 1991)
Nur Otan (1999–)
Puoliso Sara Nazarbayeva
Uskonto sunnalaisuus
Allekirjoitus Signature of Nursultan Nazarbayev.png

Nursultan Äbišuly Nazarbajev (kaz. Нұрсұлтан Әбішұлы Назарбаев; ven. Нурсултан Абишевич Назарба́ев, Nursultan Abiševitš Nazarbajev) (s. 6. heinäkuuta 1940, Tšemolgan, Kasasaiskin (ennen Kaskelenin) piiri, Alma-Atan alue ) on Kazakstanin johtaja. Hän on ollut maan presidentti sen itsenäistymisestä lähtien vuodesta 1991. Nazarbajev toimi aiemmin Kazahtanin SNT:n ministerineuvoston puheenjohtajana vuodesta 1984 ja vuodesta 1989 Kazakstanin kommunistisen puolueen pääsihteerinä, josta hän erosi Kazakstanin presidentiksi tultuaan.

Nursultan Nazarbajevin asema on ollut vahva maan itsenäistymisestä alkaen.

Kehittyvä presidentinvirka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden jakson ensimmäinen kausi kansanäänestyksillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentin virkaa on muokattu joitain kertoja. 1. joulukuuta 1991 Kazakstanin sosialistisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston valitseman ja vastaehdokkaitta kansanäänestyksellä vahvistetun Nursultan Nazarbajevin virkakautta jatkettiin 29. huhtikuuta 1995 kansanäänestyksellä, mikä mahdollisti sen, ettei ollut välttämätöntä kohdata vastaehdokkaita toiselle kaudelle pyrittäessä vaaleissa.

30. elokuuta 1995 referendumilla hyväksytyn perustuslain mukaan, yksi henkilö voi olla presidenttinä kerrallaan vain kaksi peräkkäistä kautta. Perustuslain tultua hyväksytyksi, oli Nursulta Nazarbajev ensimmäisellä kaudellaan, koska hänet valitsi Kazahstanin sosialistisen neuvostotasavallan korkein neuvosto, valtiopäivät, mikä vahvistettiin 1991 samana vuonna referendumilla ilman vastaehdokkaita. Tätä virkakautta jatkettiin 29. huhtikuuta 1995 referendumilla viiden vuoden asemesta seitsemällä vuodella.

Toinen kausi rajoituksia poistamalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. lokakuuta 1998 tehtiin altiopäivien ala- ja ylähuoneissa 10. tammikuuta 1999 pidettäviä presidentinvaaleja varten 19 lisäystä perustuslakiin, jotka koskevat presidentinvaalia. Muutokset poistivat presidentille asetetun 65 vuoden ikärajoituksen, poisti aikaisemmin Neuvostoliitolle tyypillisen vaatimuksen siitä, että äänestysprosentin tulee olla vähintään 50%, jotta vaali on pätevä. Myös presidentin virkakautta pidennettiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Sääntömuutosten katsottiin tulleen melko pian ennen vaaleja mahdollisten vastaehdokkaiden asettamisen kannalta.

10. tammikuussa 1999 pidetyissä vaaleissa Nursultan Nazarbajev sai toisen, seitsenvuotisen, virkakauden. Koska vaalit on pidettävä virkakautta päättyvän vuoden joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina, tuli epäselväksi olisiko vaalit pitänyt pitää seitsemän vuoden ja yhdentoista kuukauden päästä edellisistä ensimmäisenä sunnuntaina joulukuussa 2006. Korkein oikeus päätti, ettei vaaleja voida pitää seitsemän vuoden ja yhdentoista kuukauden päästä edellisistä, vaan ne tulee järjestää jo 4. joulukuuta 2005. Poistettiin rajoitus, jonka mukaan sama presidentti saa olla vain kaksi kertaa peräkkäin presidenttinä. Näin Nursulta Nazarbajevin kolmas peräkkäinen kausi tuli mahdolliseksi.

Kolmas kausi uudelleenvalintarajoitus poistaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 2005 mennessä oli Kazakstanissa ryhdytty vakiinnuttamaan puoluejärjestelmää. 1. syyskuuta 2002 maassa olleesta 19 puolueesta rekisteröitiin 2003 vain seitsemän, neljän puolueen rekisteröimisasiakirjojen, yleensä sääntöjen tai jäsenluettelon ollessa Kazakstanin oikeusministeriön rekisteriviranomaisten mukaan puutteellisia. Loput puolueista vastustivat periaatteessa uudelleenrekisteröimisvaatimuksia ja jäivät rekisteröimättä.

2005 vaalien Nursultan Nazarbajevin samaa 91,15% äänimäärä mahdollisti puoluerakenteen kiinteyttämisen jatkamisen. Presidentti Nursultan Nazarbajevin johtaman Otan-puolueen rinnalle tämän vanhimman tyttären Dariga Nazarbajevan puheenjohtaman joulukuussa 2004 rekisteröidyn tasavaltalaispuolue Asarin liittäminen joulukuussa 2006 Otaniin Nur Otaniksi johti myös puoluejärjestelmän kiinteytymiseen, mikä vaikutti ehkäisevästi vastaehdokkaiden nousuun muissa puolueissa tuleviin presidentinvaaleihin. Ennen 2007 parlamentin alahuoneen vaaleja saatettiin muuttaa lakeja siten, ettei alahuoneeseen enää valittukaan vain kymmentä ehdokasta valtakunnallisilta vaalilistoilta suhteellisella vaalilla ja 67:ää piiritasoisista vaalipiiristä enemmistövaalilla, vaan 98 valtakunnallisilta vaalilistoilta suhteellisella vaalilla, mikä poisti noin neljäsosan eli puolueisiin sitoutumattomat edustajat. Näin hallituspuolue Nur Otan sai parlamenttivaaleissa kaikki 98 paikkaa, jotka yleisvaltakunnallisilla suhteellisilla vaaleilla oli saatavissa. Omaksuttu seitsemän prosentin äänikynnys vaikeutti tehokkaasti pienpuolueiden nousua opposiotiossa.

Presidentin ja hallituspuolueen politiikka liittyy hallintoon, joka yrittää toteuttaa Kazakstan 2030- ja sen jatkoksi esitellyn Kazakstan 2050-ohjelmat, jossa pyritään toteuttamaan lähinnä energianvientituloilla uusinvestointeja energiasektorin ulkopuolella oleviin tuotannonaloihin sekä maan ajanmukaistamiseen sekä tätä kautta parantamaan vähitellen hyvinvointia. Myös pieneen ja keskisuuren yrittämiseen kiinnitetään elinkeino-ohjelmin jossain määrin huomiota pääomavaltaisen energia- ja kaivossektorin lisäksi. Aasialaisena politiikkana ohjelma muistuttaa talous ensin -ajattelua. Kazakstan ei ole enää 2009 jälkeen muuttanut vaalilakejaan demokratiansa hienosäätämiseksi. Maan postikortiksi ulkomaille on kehitetty Astanasta voimakkaalla rakentamisella ajanmukaista pääkaupunkia.

Kazakstanin tasavallan ensimmäinen presidentti - kansakunnan johtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010 Kazastanin presidentistä tehtiin Kazakstanin tasavallan ensimmäinen presidentti - kansanjohtaja, mikä tarkoitti hänen rikosoikeudellisesta vastuusta vapauttamistaan presidenttinä olonsa jälkeenkin. Tätä varten valtiopäivien alahuoneen ja ylähuoneen tuli hyväksyä lakimuutos rikoslakiin, rikosprosessilakiin, lakiin presidentin turvallisuudesta sekä lakiin Kazakstanin kansankokouksesta kuin myös perustuslakeihin. [1]

Neljäs ja viides kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoluejärjestelmän kiinteytyminen vahvisti myös presidentin kannatusta 2011 presidentivaaleissa Nursultan Nazarbajev sai 95,55% äänistä. Ennenaikaisissa presidentinvaaleissa 2015 hän sai 97,75% äänistä.

Nazarbajev ja Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Nursultan Nazarbajev kävi ensimmäisen kerran heinä-elokuussa 1962 Helsingin nuorisofestivaaleilla.

Toiminta Neuvostoliitossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nazarbajev työskenteli 1960-1969 Karagandin terästehtaassa. 1969-1973 hän työskenteli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestössä, Komsomolissa, Termirtaun (kazakiksi Temirtaw'n) kaupungissa Karakandan alueella. 1973-1977 vuosina hän toimi Karagandin terästehtaan puoluesihteerinä. 1977-1979 vuosiksi hänestä tuli Karakandan alueen aluekomitean toinen sihteeri. 1979-1984 hänestä tuli Kazakstanin kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeri ja 1984-1989 hän toimi Kazakstanin sosialistisen neuvostotasavallan toimeenpanevan komitean puheenjohtajana (vastaa neuvostotasavallan pääministerin tehtävää). 1989-1991 Nazarbajev toimi Kazakstanin kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäisenä sihteerinä sekä helmikuusta huhtikuuhun Kazakstanin sosialistisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puheenjohtajana (neuvostotasavallan valtiopäivien puhemiehenä, joka on muodollisesti korkea-arvoisin tehtävä neuvostotasavallassa). Tämän jälkeen hänestä tuli Kazakstanin tasavallan presidentti. [2]

Nazarbajev arvosteli tammikuussa 1986 Kazahstanin kommunistisen puolueen 16. puoluekokouksessa tiedeakatemian päällikkö Askar Kunajevia akatemian uudistusten keskeneräisyydestä. Puolueen pääsihteeri ja Askar Kunajevin veli Dinmuhamed Kunajev vei asian Moskovaan ja vaati Nazarbajevin eroa, kun taas Nazarbajevin kannattajat vaativat Kunajevin eroa. Gorbatšov jätti molemmat ilman paikkaa ja nimitti puolueen johtoon Venäjältä kotoisin olevan Gennadi Kolbinin, joka oli etnisesti venäläinen tai tšuvassi. Nimitys johti Alma-Atassa 17.–19. joulukuuta 1986 kolmipäiväisiin väkivaltaisiin mellakoihin, jotka tunnetaan nimellä Jeltoqsan (Желтоқсан, suom. joulukuu). Levottomuudet olivat yksi ensimmäisiä merkkejä Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikan epäonnistumisesta. Nazarbajev syrjäytti Kolbinin syyskuussa 1989.

Heinäkuussa 1991 Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov, Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Nazarbajev tapasivat Moskovassa, jossa keskusteltiin uudesta liittosopimuksesta, jonka solmimisen jälkeen Gorbatšovin piti jatkaa liittovaltion presidenttinä ja Nazarbajevista oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton pääministeri.[3]

Itsenäisen Kazakstanin johtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nursultan Nazarbajev on toiminut Kazakstanin tasavallan presidenttinä Kazahstanin sosialistisesta neuvostotasavallasta alkaen. Hänen saamansa äänimäärät ovat ensimmäisten vaalien jälkeisen vastaehdokkaista johtuvan alenemisen jälkeen nousseet neuvostoajan lopun tasolle ja määrällisesti ylittivät 2015 ennenaikaisissa presidentinvaaleissa neuvostoajan lopun.

1995 ei järjestetty presidentinvaalia, vaan presidentti valittiin jatkoon presidentinvaalitta kansanäänestyksellä.

Kazakstanin tasavallan ensimmäinen presidentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nursultan Nazarbajev

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Nazarbajev jäi Kazakstanin johtoon. Hän voitti presidentinvaalin 1. joulukuuta 1991 saaden 98,8 % äänistä, koska hänellä ei ollut vastaehdokkaita. (Suomentajan huomautus pyöristysprosentti korjattu lähteen 98,7%:stä 98,8%:ksi laskemalla)[4]

Kazahstanin sosialistisen neuvostotasavallan, myöhemmän Kazakstanin tasavallan, presidentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokas puolue äänet %
Nursultan Nazarbajev Kazakstanin kommunistinen puolue 8 681 276 98,8
kaikkia vastaan 107 252 1,2
hylätyt 198
yhteensä 8 788 726 100
äänestysprosentti 9 961 242 88,2
[5]

1995 kansanäänestyksellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29. huhtikuuta 1995 kansanäänestyksen perusteella hänen kauttaan pidennettiin vuoteen 2000. Kansanäänestystä oli halunnut 95 465 äänioikeutettua. [6]


Ehdokas puolue äänet %
Nursultan Nazarbajevin jatkon puolesta 7 932 834 95,5
vastaan 312 156 3,8
hylätyt 64 647
yhteensä 8 309 637 100
äänestysprosentti 91,2

1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serikbolsyn Abdildin
Ehdokas puolue äänet %
Nursultan Nazarbajev sitoutumaton 5 846 817 81
Serikbolsyn Abdildin Kazakstanin kommunistinen puolue 857 386 11,9
Gani Kasymov sitoutumaton 337 794 4,7
Engels Gabbasov Kazakstanin kansan yhtenäisyyspuolue 55 708 0,8
kaikkia vastaan 123 703 1,2
hylätyt 107 562
yhteensä 7 328 970 100
äänestysprosentti

Vuoden 1999 presidentinvaaleja vaalitarkkaili Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto tarpeidenarviointivaalitarkkailuna, Kazakstanin hallituksen 13. lokakuuta 1998 esittämän pyynnön johdosta 16.-19. marraskuuta 1998, mistä seurauksena demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto julkaisi lehdistötiedotteen 3. joulukuuta 1998, jossa se ehdotti vaalien siirtämistä, jotta koko vaaliprosessia voitaisiin tarkkailla ilman lyhytaikaisia vaalitarkkailijoita. Perustuslain muutosten johdosta vaalien vaalikampanja-aika voisi jäädä lyhyeksi ja samalla heikentää vaalien arvostusta. Koska vaaleja säännellään perustuslailla ja presidentin asetuksella, voisi vaalien arvoa parantaa se, että säädettäisiin vaalilaki ja siitä keskusteltaisiin valtiopäivillä. Vaalilautakuntien nimittäminen riippuu presidentistä ja paikallisista viranomaisista. Menetelmää ei nähty yleisön luottamusta vaalitoimitukseen lisäävänä. Presidentin vaaliasetuksen nähtiin olevan ankara, koska ehdokkaaksi ryhtymisen estää vähäinen hallinnollinen rangaistus, jos se on annettu vaaleihin ehdokkaaksi rekisteröitymisen aikana. Yhdistymis- ja kokoontumisvapus nähtiin rajoitettuna. Kampanjailmapiiriä ei nähty kannustavana, koska valtion viranomaisten ei katsottu toimivan puolueettomasti ja katsottiin hankkivan tukea pääasiassa istuville ehdokkaille. Myös joukkotiedonvälityksen katsottiin tarjoavan vain vähän julkisuutta niille, jotka eivät jo ole asemissa. Äänestystapahtumalle annettiin tunnustusta rauhallisena. Myös Kazakstanin keskusvaalilautakunnan katsottiin hoitaneen logistiikan hyvin. Keskusvaalilautakunta myös järjesti laajan äänestäjien opettamisen yleisön valistamiseksi. 7. lokakuuta 1998 tehtiin 19 lisäystä perustuslakiin, jotka koskevat presidentinvaalia. Presidentin vaalikausi pidennettiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen, presidentin yläikäraja poistettiin 65 vuodesta sekä poistettiin vaatimus 50%:n äänestysprosentista vaalin pitämiseksi pätevänä ja lisäämällä presidentin seuraajaan koskevia sääntöjä, mikäli presidentti eroaa, poistetaan virasta tai kuolee. Presidentinvaalien aikaistaminen toteutettiin valtiopäivien ala- ja ylähuoneen enemmistöjen päätöksellä perustuslain lisäyksen 94 artiklan perusteella. [7]

Loppuraportti annettiin 5. helmikuuta 1999 vaalien oltua 10. tammikuuta 1999. [8]

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokas puolue äänet %
Nursultan Nazarbajev Nur Otan 6 147 517 91,15
Žarmahan Tujakbai Yleiskansallinen sosialidemokraattinen puolue 445 934 6,61
Alihan Baimenov Kazakstanin demokraattinen puolue Ak Žol 108 730 1,61
Jerasyl Abylkasymov Kansanpuolue Alga 23 252 0,34
Mels Jeleusizov Ekologinen liitto Tabigat 18 834 0,28
hylätyt
yhteensä
äänestysprosentti

Elokuussa 2007 maassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit perustuslainmuutoksen jälkeen. Uusi perustuslaki siirsi valtaa presidentiltä parlamentille, mutta viime hetken muutos poisti presidenttikausien rajoituksen maan ensimmäiseltä presidentiltä. Presidentti Nazarbajevin johtama Nur Otan -puolue sai vaalissa yli 88 prosenttia äänistä ja kaikki valittavat paikat.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto vaalitarkkaili presidentinvaalit brittiläisen suurlähettiläs Audrey Gloverin johdolla. Sähköisen äänestämisen arvointiin oli ydinryhmällä kolme analyytikkoa: Jeno Szep Unkarista, Herman Ruddijs Alankomaista ja Douglas Jones Yhdysvalloista. [9]

Arviointi tehtiin melko laajasti ja perusteellisesti esittäen tarpeidenarviontivaalitarkkailuraportti, joukkotiedonvälityksen arviontiraportti, jossa osoitettiin, että presidentti saa puolet joukkotiedonvälityksen huomiosta, alustava lausunto, ensimmäinen väliraportti, toinen väliraportti ja sekä lopullinen raportti. [10]

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokas puolue äänet %
Nursultan Nazarbajev Nur Otan 7 850 958 95,55
Gani Kasymov Kazakstanin isänmaallisten puolue 159 036 1,94
Žambyl Ahmetbekov Kazakstanin kommunistinen kansanpuolue 111 924 1,36
Mels Jeleusizov Ekologinen liitto Tabigat [11] 94 452 1,15
hylätyt
yhteensä
äänestysprosentti 9 200 298 100

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto arvosteli vaaleja epädemokraattisiksi, ja oppositio syytti Nazarbajevin leiriä vaalivilpistä. Vaikka perustuslaki rajasi presidentinkaudet kahteen, parlamentti kumosi rajoituksen 18. toukokuuta 2007, ja Nazarbajev voi pysyä maan johdossa vielä kautensa loppuessa 2012. [12] Muutos astui voimaa 14. heinäkuuta 2010. [13] Kazakstanin tasavallan presidentti sai nimityksen Kazakstanin tasavallan ensimmäinen presidentti - kansakunnan johtaja. 3. huhtikuuta 2011 pidettiin presidentinvaalit, joissa voittaja sai 95,15% äänistä.

Vaalista tehtiin miltei edellisen vaalin veroinen perusteellinen raportointi, joka käsitti alustavan raportin, ensimmäisen väliraportin, toisen raportin ja loppuraportin. Aikaisemmasta poiketen, ei tehty erillistä kaaviota joukkotiedonvälityksen huomiosta eri ehdokkailla. Tarkkailua johti alankomaalainen Daan Everts. Ydinryhmässä oli kolme venäläistä vaalitarkkailijaa: Anna Matveejeva poliittisena analyytikkona, Aleksei Gromov vaalianalyytikkona ja Juri Ozerov logistiikkavastaavana. [14]

2015 ennenaikaiset presidentinvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turgun Syzdykov

14. helmikuuta 2015 Kazakstanin kansankokous pyysi presidentinvaalin aikaistamista vuodesta 2016 yksimielisesti. Neljä päivää myöhemmin, 18. helmikuuta, maan valtiopäivien alahuone, mažilis, pyysi samaa yksimielisesti. 19. helmikuuta 2015 maan valtiopäivien ylähuone, senaatti, äänesti asiasta siten, että vain yksi senaattori vastusti. Asiasta äänestettiin toinen kerta yksimielisesti ja ensimmäisen äänestyksen tulos todettiin tekniseksi virheeksi.

Ajatuksena presidentinvaalien aikaistamisessa oli sekä helpottaa maan taloudellista antikriisiohjelmaa että pitää presidentinvaali eri vuonna kuin mitä mažilisin vaali olisi 2016 syksyllä. Lopulta myös mažilisin vaali aikaistettiin syksystä 2016 kevääksi, 20. maaliskuuta 2016, jotta hallituksella olisi tukea taloudellisen antikriisiohjelman toteuttamiseksi.

Ehdokas puolue äänet %
Nursultan Nazarbajev Nur Otan 8 833 250 97,75
Turgun Syzdykov Kazakstanin kommunistinen kansanpuolue 145 756 1,61
Abelgazi Kusainov itsenäinen ehdokas 57 718 0,64
hylätyt 54 196 -
yhteensä 9 090 920 100,00
äänestysprosentti 9 547 864 95,21
Lähde: keskusvaalilautakunnan verkkosivusto

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto vaalitarkkaili vaaleja alankomaalaisen Cornelia Jonkerin johdolla. Ydinryhmään kuului nyt myös tilastoasiantuntija, ruotsalainen Anders Eriksson, joka on kahdenkymmenen vuoden aikana kehittänyt tilastomenetelmää lyhytaikaisen vaalitarkkailun tulosten esittämiseksi tilastollisesti, jolloin epäsäännöllisyyksiä voidaan entistä paremmin osoittaa. Tarkkailussa esitettiin tarpeidenkartoitusvaalitarkkailun tulos, alustavat havainnot, väliraportti ja loppuraportti.

Kazahstanin sosialistisen neuvostotasavallan ja Kazakstanin tasavallan presidentin ehdokkaana saamien äänten kehitys presidentinvaaleissa
Vuosi ääniä
1991
  
8 681 276
1995
  
7 932 834
1999
  
5 846 817
2005
  
6 147 517
2011
  
7 850 958
2015
  
8 833 250

Ulko- ja kauppapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nazarbajev on pyrkinyt tasapainoon, länsimielisyyden lisäksi hän on halunnut säilyttää Venäjän tuen. Hän avasi Kazakstanin öljykentät yhdysvaltalaisille öljy-yhtiöille, ja lopuksi myös kiinalaisille. Hän on pyrkinyt vapauttamaan taloutta ilman poliittisen ilmapiirin vapauttamista, mikä on johtanut toisinajattelijoiden vainoon, vaalien ehdokkaiden hylkäämisiin ja lehdistövapauden rajoituksiin. Hänen tyttärensä Dariga Nazarbajeva johti valtion uutistoimisto Khabaria, ja myöhemmin isäänsä tukevaa Asar-puoluetta, mutta on sittemmin riitautunut isänsä kanssa.[15] Kannattajiensa mukaan Nazarbajev on parantanut kansan elinoloja. Lännessä häntä on kiitelty maan kehityksestä ja kasvun ja vakauden säilyttämisestä öljyrikkaalla alueella. Nazarbajev aloitti myös pääkaupungin siirron Almatysta (ent. Alma-Ata) Astanaan.

Vuonna 2010 parlamentti antoi Nazarbajeville arvonimen kansakunnan johtaja ja hän sai syytesuojan. Nazarbajevin epäiltiin pyrkivän elinikäiseksi presidentiksi.[16] Nazarbajev järjesti 3. huhtikuuta 2011 ennenaikaiset presidentinvaalit. Ennenaikaisten vaalien toteuttamiseen vaadittiin perustuslain lisäys.[17] 70-vuotiaalla Nazarbajevilla oli vaaleissa kolme vastaehdokasta, mutta he sanoivat haluavansa Nazarbajevin voittoa ja kertoivat kilpailevansa vain kakkossijasta.[18]

Heinäkuussa 2011 saksalainen Bild-lehti kertoi että Nazarbajev oli salaisesti sairaalassa Hampurissa. Kazakstanin ulkoministeriö kiisti tiedon.[19]

Presidentti Nazarbajev tiedotti helmikuussa 2014, että Kazakstanin tulisi harkita maan nimen vaihtamista Kazak Yeliksi. Nazarbajevin mukaan nimen vaihtaminen houkuttelisi uusia ulkomaisia investointeja, koska maata ei enää yhdistettäisi muihin -stan -päätteisiin valtioihin. Hän myös huomautti ei -stan päätteisen Mongolian saavan Kazakstania enemmän investointeja siitä huolimatta, että maa on kahden miljoonan asukkaan väkiluvullaan huomattavasti Kazakstania pienempi. Nazarbajev kuitenkin totesi myös, että asiasta tulee ehdottomasti ensin keskustella kansan kanssa.[20]

Arvonimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.rospres.com/government/6482/
  2. http://www.kazembassy.fi/ru/о-казахстане/президент.html
  3. Hakala, Pekka: 1991: Venäjä nousi Neuvostoliiton raunioille hs.fi. 3.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.1.2008.
  4. http://www.kazembassy.fi/ru/о-казахстане/президент.html
  5. Dieter Nohlen, Florian Grotz & Christof Hartmann (2001) Elections in Asia: A data handbook, Volume I, p416 ISBN 0-19-924958-X
  6. http://www.kazembassy.fi/ru/о-казахстане/президент.html
  7. http://www.osce.org/odihr/elections/kazakhstan/117849
  8. http://www.osce.org/odihr/elections/kazakhstan/117849
  9. http://www.osce.org/odihr/elections/kazakhstan/eoms/presidential_2005
  10. http://www.osce.org/odihr/elections/kazakhstan/eoms/presidential_2005
  11. http://tabigat.com/ru/pages/25.html
  12. Kazakstanin Nazarbajev voi pyrkiä uudelleen presidentiksi hs.fi. 18.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.5.2007.
  13. http://www.kazembassy.fi/ru/о-казахстане/президент.html
  14. http://www.osce.org/odihr/elections/75821
  15. Saidazimova, Gulnoza: Kazakhstan: Apparent Rift Opens Within Nazarbaev Family rferel.org. 19.5.2006. Radio Free Europe / Radio Liberty. Viitattu 18.5.2007. (englanniksi)
  16. Kazakstanin johtajalle syytesuoja yle.fi. 12.5.2010. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2014.
  17. Kazakhstan to hold early presidential elections on April 3 en.rian.ru. 4.2.2011. Ria Novosti. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  18. Kazakstanissa ovensuukysely lupaa selvää voittoa Nazarbajeville yle.fi. 3.4.2011. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2014.
  19. Kazakh president in German hospital 19.7.2011. Ferghana News. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  20. Lillis, Joanna: Kazakhstan’s Nazarbayev Moots Dumping the “Stan” eurasianet.org. 7.2.2014. EurasiaNet. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  21. http://www.kazembassy.fi/ru/о-казахстане/президент.html
  22. http://azat-party.info/dariga-nazarbaeva-naznachena-zamesti.html
  23. https://www.occrp.org/en/panamapapers/kazakh-presidents-grandson-offshores/
  24. http://www.aljazeera.com/indepth/opinion/2015/02/bitter-kazakhstan-sugar-czar-150227065354549.html
  25. http://azat-party.info/dariga-nazarbaeva-naznachena-zamesti.html
  26. http://azat-party.info/dariga-nazarbaeva-naznachena-zamesti.html
  27. http://azat-party.info/dariga-nazarbaeva-naznachena-zamesti.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]