Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta
Қазақ Советтік
Социалистік Республикасы
Казахская Советская
Социалистическая Республика

1936–1991
Kazahstanin sosialistisen neuvostotasavallan lippu Kazahstanin sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna
Lippu Vaakuna

Soviet Union - Kazakhstan.svg

Sijainti Neuvostoliitossa

Pääkaupunki Alma-Ata

Pinta-ala
– yhteensä 2 717 300[1] km² 

Väkiluku (1989) 16 536 000[2]
– väestötiheys 6,1 / km²

Historia
– Perustettu 5. joulukuuta 1936
– NL:oon1 30. joulukuuta 1922
– Erosi 16. joulukuuta 1991

Kielet kazakki ja venäjä

Valuutta Neuvostoliiton rupla (SUR)

Aikavyöhyke +4...+6

Motto Барлық елдердің пролетарлары, бірігіңдер!
Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!

1) Ei tuolloin oma neuvostotasavalta, vaan osa Venäjän FSNT:aa

Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Kazahstanin SNT (kaz. Қазақ Кеңестік Социалистік Республикасы, Қазақ КСР, ҚКСР, ven. Каза́хская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Каза́хская ССР, КазССР, Kazahskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Kazahskaja SSR, KazSSR) oli nykyisen Kazakstanin alueen käsittävä neuvostotasavalta.[3][4] Se oli pinta-alaltaan Neuvostoliiton toiseksi suurin neuvostotasavalta. Kazahstanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta itsenäistyi Venäjän federatiivisesta sosialistisesta neuvostotasavallasta sen kanssa Neuvostoliitossa tasa-arvoiseksi itsenäiseksi neuvostotasavallaksi 5. joulukuuta 1936 Neuvostoliiton uudella, niin sanotulla Stalinin perustuslailla.

Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi viimeisenä kaikista täysivaltaisista viidestätoista neuvostotasavallasta 16. joulukuuta 1991, ja sen ero toteutui virallisesti Neuvostoliiton purkautuessa 26. joulukuuta 1991. Kazahtanin sosialistisen neuvostotasavallan viimeinen puoluejohtaja, Nursultan Nazarbajev, jatkoi itsenäistyneen Kazakstanin tasavallan ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana presidenttinä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kazakkien sosialistisen neuvostotasavallan alue muodosti vuosina 1920–1925 pääosin Kirgiisien autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan. Aivan eteläisimmät osat kuuluivat vuoteen 1924 asti Turkestanin autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, jolloin ne liitettiin Kirgiisien ASNT:aan.

Sekä Kirgiisien ASNT että Turkestanin ASNT kuuluivat Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Vuonna 1925 Kirgiisien autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan nimi muutettiin muotoon Kazakkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta.

Tähän asti venäläiset olivat käyttäneet termiä kirgiisit sekä kazakeista että kirgiiseistä, tosin viimeksi mainittuja oli kutsuttu myös kara-kirgiiseiksi erotukseksi kazakeista. Venäjän neuvostotasavaltaan kuuluneesta Kazakkien ASNT:stä muodostettiin erillinen Kazakkien sosialistinen neuvostotasavalta 5. joulukuuta 1936.

Vuonna 1960 juhlittiin kazakkien siirtymistä neuvostovaltaan.

Harvaan asuttua Kazakstania käytettiin Neuvostoliiton aikana ydinaseiden testaukseen Semipalatinskin koealueella (1949–) ja rakettien laukaisuun Baikonurin kosmodromilla (1957–). Neuvostoliitto yritti myös asuttaa Kazakstania Hruštšovin aikana vuodesta 1954: Pohjois-Kazakstaniin ja Altain alueelle raivattiin ensimmäisenä vuonna 190 000 km² peltoa, jota viljemään saapui 300 000 maanviljelijää pääasiassa Ukrainasta. Ensimmäinen sato 1956 oli ennätyksellinen, eikä sitä pystytty varastoimaan ja osa oli heitettävä pois. 1960-luvulle mennessä maa oli kuitenkin köyhtynyt ja eroosio söi ruokamullan ja Neuvostoliitto joutui turvautumaan viljan tuontiin.

Kazakkien sosialistinen neuvostotasavalta lakkautettiin 16. joulukuuta 1991, jolloin Kazakstan itsenäistyi Neuvostoliitosta Kazakstanin tasavallaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaufman, Richard F. & Hardt, John Pearce: The Former Soviet Union in Transition, s. 572. M.E. Sharpe, 1993. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017).
  2. Государственный комитет СССР по статистике: Население СССР по данным всесоюзной переписи населения 1989 г., s. 9. Финансы и статистика, 1990. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017).
  3. Apollo-tietosanakirja, osa 2: I-L, s. 624. Helsinki: Weilin+Göös, 1973. ISBN 951-35-0849-8.
  4. Maailmankartasto, s. 29. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1990. ISBN 951-20-3583-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]