Siirry sisältöön

Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta

Wikipediasta
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Українська Радянська Соціалістична Республіка
Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika
(ukrainaksi)
Украинская Советская Социалистическая Республика
Ukrainskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika
(venäjäksi)
19171991
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Ukrainan SNT:n sijainti Neuvostoliitossa.
Ukrainan SNT:n sijainti Neuvostoliitossa.
Valtiomuoto sosialistinen neuvostotasavalta
osa  Neuvostoliittoa
Pääkaupunki Kiova
Pinta-ala
 yhteensä 603 700 km² 
Historia
 perustettiin 25. joulukuuta 1917
 osa Neuvostoliittoa 1922–1991
 itsenäistyminen 24. elokuuta 1991
Viralliset kielet ukraina, venäjä
Kielet ukraina, venäjä, puola
Valuutta karbovanets (1917–1920)
rupla (ukr. карбо́ванець, karbovanetsʹ; ven. ру́бль, rubl) = 100 kopeekkaa (ukr. копійка, kopijka; ven. копе́йка, kopeika) (SUR)
Aikavyöhyke +3
Tunnuslause Пролетарі всіх країн, єднайтеся! (”Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!”)
Kansallislaulu Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan hymni
Edeltäjä  Ukrainan kansantasavalta
Seuraaja  Ukraina

Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT (ukr. Украї́нська Радя́нська Соціалісти́чна Респу́бліка, Украї́нська РСР, УРСР, Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika, Ukrajinska RSR, URSR, ven. Украи́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Украи́нская ССР, УССР, Ukrainskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Ukrainskaja SSR, USSR), oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista. Ukrainan neuvostovaltio perustettiin 1917, ja se kuului Neuvostoliittoon sen perustamisesta 1922 saakka[1], kunnes julistautui itsenäiseksi Ukrainaksi elokuussa 1991.

Historia vuosina 1917–1922

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän bolševikit järjestivät joulukuussa 1917 Ukrainan neuvostojen kolmannen kongressin, joka julisti Ukrainan kansan neuvostojen tasavallan (ukr. Українська Народна Республіка Рад, Ukrainska Narodna Respublika Rad) pääkaupunkinaan Harkova. Tarkoituksena oli ehkäistä kansallismielisten, useimmiten sosiaalidemokraattisten ukrainalaisten pyrkimyksiä itsenäistyä Venäjästä.

Tammikuussa 1918 perustetun Ukrainan kansantasavallan vastustamiseksi bolševikit määrittelivät maaliskuussa 1919 säädetyllä perustuslailla valtionsa nimeksi Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta (ukr. Українська Соціалістична Радянська Республіка, Ukrajinska Sotsialistytšna Radjanska Respublika)[2], joka luovutti ulkosuhteensa ja ulkomaankauppansa Venäjän hoidettavaksi ja kävi sotaa sen tuella Ukrainan ja Länsi-Ukrainan kansantasavaltoja sekä Etelä-Venäjän armeijaa ja sen liittolaisia vastaan Venäjän sisällissodassa 1919–1920.

Puolan–Venäjän sodan päättäneessä Riian rauhassa 1921 Ukrainan läntisin osa luovutettiin Puolalle.

Varhainen historia osana Neuvostoliittoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolševikkien vakiinnutettua valtansa Ukraina yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Transkaukasian kanssa muodostivat Neuvostoliiton 30. joulukuuta 1922.[3] Neuvostoliitossa pakolla toteutetun maatalouden kollektivisoinnin myötä aiheutui Ukrainan nälänhätä 1932–1933.

Pääkaupungiksi tuli Harkovan sijaan Kiova vuonna 1934 ja neuvostotasavallan nimi muuttui 1936 Ukrainan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi (ukr. Українська Радянська Соціалістична Республіка, Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika).[2][4] Pääkaupungin pitäminen Harkovassa Kiovan sijaan oli johdonmukaista siksi, että se oli perustaltaan teollisempi ja sosialistisempi kuin Kiova, jossa Venäjän sisällissodan aikana oli muita hallituksia. Näin ollen vasta Ukrainan maatalouden kollektivisoinnin ja nälänhädän lopussa pääkaupunki palautettiin Harkovasta Kiovaan.

Neuvostoliiton ja Saksan elokuussa 1939 solmiman hyökkäämättömyyssopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan seurauksena alkoi toinen maailmansota syyskuussa 1939. Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan, jonka eteläinen itäosa tuli Ukrainan hallintaan. Galitsia, Länsi-Ukraina, oli 1918 muodostanut itsenäisen Länsi-Ukrainan kansantasavallan, joka oli sotinut myös romanialaisia vastaan Pohjois-Bukovinassa ja puolalaisia vastaan, mutta joutunut Ukrainan kansantasavallan ja sittemmin Venäjän sosialistisen federatiivisen kansantasavallan ja Puolan tasavallan välisellä rauhansopimuksella Puolan haltuun.

Toisen maailmansodan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon ja sen miehittämille alueille 1941 suurimmasta osasta Ukrainaa muodostettiin enemmistö miehityshallintoa edustaneen Ukrainan valtakunnankomissariaatin alueesta. Sen toiminta päättyi Neuvostoliiton puna-armeijan edettyä itärintamalla 1943–1944.

Sodan jälkeen 1945 Puola joutui muodollisestikin luovuttamaan Neuvostoliiton vuonna 1939 ja uudelleen 1944 valtaaman itäisen alueensa, jonka eteläosa siirtyi virallisestikin Ukrainalle.

Toisen maailmansodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krim siirrettiin Venäjästä osaksi Ukrainaa vuonna 1954.[5]

Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Ukrainan SNT:n väliluku oli 51,7 miljoonaa, joista ukrainalaisia oli 72,7 % ja venäläisiä 22,1 %.[6]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan perustuslakiin tehtiin vuonna 1945 muutoksia, joiden seurauksena se kykeni joissakin asioissa toimimaan Neuvostoliitosta erillisenä ulkopoliittisena subjektina. Tämän vuoksi Neuvostoliiton lisäksi Ukrainan SNT, ja Valko-Venäjän SNT, olivat erikseen Yhdistyneiden kansakuntien jäseniä sen perustamisesta lähtien.[7] Käytännössä erityisasemalla ei ollut minkäänlaista merkitystä, eikä Ukraina Neuvostoliitossa tosiasiallisesti harjoittanut itsenäistä ulkopolitiikkaa.

Virallisesti Ukrainan SNT ei jakautunut edelleen autonomisiin alueisiin. Krimin siirron jälkeen niemimaalla ei ollut erillistä autonomiaa kunnes sille myönnettiin se tammikuussa 1991 järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena.[6]

Ukrainan SNT jaettiin 25 oblastiin. Pääkaupunki oli vuoteen 1934 asti Harkova, minkä jälkeen se siirrettiin Kiovaan.[6]

Kommunistipuolue ja Ukrainan SNT:n puoluejohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollisesti Ukrainan kommunistinen puolue oli vain Neuvostoliiton kommunistisen puolueen paikallisosasto.[6] Ukrainan kommunistinen puolue perustettiin vuonna 1918 Moskovassa ja se oli alusta asti sitoutunut yhtenäiseen valtioon Venäjän kanssa.[3]

Ukrainan kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri oli käytännössä neuvostotasavallan korkein johtaja:[8]

  1. The Ukrainian Soviet Socialist Republic 29.8.2022. Communist Party of Australia. Viitattu 5.4.2026. (englanniksi)
  2. 1 2 Украинская Советская Социалистическая Республика СССР, союзные республики и сопредельные государства, Справочник по истории Коммунистической партии и Советского Союза 1898 - 1991 (venäjäksi)
  3. 1 2 Ukraine in the interwar period 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.4.2026. (englanniksi)
  4. Neuvostotasavallan virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu suomen kielessä.
  5. Шурхало, Дмитро: 70 років тому: як Крим перейшов до складу України Радіо Свобода. 9.2.2024. Viitattu 16.6.2025. (ukrainaksi)
  6. 1 2 3 4 Ukrainian Soviet Socialist Republic 2026. Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 5.4.2026. (englanniksi)
  7. Permanent Mission of Ukraine to the United Nations - Ukraine and the UN 17.3.2025. Ministry of Foreign Affairs of Ukraine. Viitattu 5.4.2026. (englanniksi)
  8. Ukraine 2026. worldstatesmen.org. Viitattu 5.4.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]