Ukrainan karbovanets

Ukrainan karbovanets (ukr. карбованець) on ukrainalainen rahayksikkö, joka on ollut maassa käytössä kolmena eri aikana 1900-luvulla. Ensimmäisen kerran se oli käytössä vuosina 1917–1920, sitten 1942–1945 ja viimeksi 1991–1996.

Ensimmäinen karbovanets 1917-1920

50 karbovanetsin seteli vuodelta 1918.

Ukrainan kansantasavalta antoi itsenäisyysjulistuksen 20. marraskuuta 1917. Uusi hallinto antoi 17. joulukuuta julistuksen, että Ukrainan rahana on karbovanets.

Uudet setelit suunnitteli graafikko Heorhi Narbut. Hän otti seteleihinsä kuvastoa 1500–1700-luvulta ja 100 karbovanetsin seteleissä oli teksti ukrainaksi, venäjäksi ja hepreaksi. Uusi nimellisarvoltaan 100 karbovanetsin seteli ilmestyi 19. joulukuuta 1917. Lähes välittömästi ensimmäisten seteleiden tultua käyttöön löydettiin niistä tehtyjä väärennöksiä.

Väärennöksistä johtuen ja sisäpoliittisista syistä hallitus antoi 1. maaliskuuta 1918 uuden Ukrainan rahaa koskeneen julistuksen. Nyt Ukrainan rahaksi tuli hryvnia, joka vastasi 1,2 karbovanetsia. Uudet setelit tilattiin Saksasta.

Rahayksiköksi karbovanets tuli jälleen maaliskuussa 1918, kun Pavlo Skoropadskyi kaappasi Itävalta-Unkarin ja Saksan tuella vallan. Nyt painatettiin nimellisarvoltaan 10, 25, 100 ja 1000 karbovanetsin seteleitä. Heorhii Narbut suunnitteli uusista seteleistä ainoastaan nimellisarvoltaan 100 karbovanetsin setelin. Muiden seteleiden taiteellista arvoa ei pidetä yhtä suurena ja ne esittävät aiheita teollisuudesta.

Hetmanaatin kukistumisen jälkeen toinen Ukrainan kansantasavalta otti jälleen maan rahaksi hryvnian. Vuoden 1919 alussa Harkovassa perustettiin Ukrainan neuvostotasavalta ja maassa puhkesi sekava sisällissota. Neuvostohallitus käytti rahayksikkönään karbovanetsia. Sen julkaisemissa seteleissä on samanlaiset kuva-aiheet, mutta paperi, vesileimat, muste ja sarjanumerot ovat erilaiset.

Neuvostohallituksen karbovanetsia kutsuttiin pilkkanimellä "tysjašky" eli "halvat tuhannet". Ukrainan kansantasavallan ja hetmanaatin karbovanetsit piti vaihtaa neuvostohallinnon rahaan erittäin epäedullisella kurssilla. Viimeiset karbovanetsit olivat käytössä vuoteen 1924. Sen jälkeen ainoa maksuväline oli Neuvostoliiton rupla.

Toinen karbovanets 1942-1945

50 Karbowanetsin seteli vuodelta 1942.

Saksa hyökkäsi neuvostoliittoon vuonna 1941 ja sai haltuunsa suuria osia Ukrainasta. Aluetta perustettiin hallitsemaan Ukrainan valtakunnankomissariaatti, johtajanaan Erich Koch ja hallintokaupunkina oli Rivne.

Vuonna 1942 valtakunnankomissariaatti otti käyttöön Neuvostoliiton ruplan korvanneen rahan, karbovanetsin. Yhdellä Saksan valtakunnanmarkalla sai 10 karbovanetsia. Uudella rahalla haluttiin kosiskella ukrainalaisten kansallismielisyyttä, vaikka muuten kaikki ukrainalaisuutta tukeva toiminta tukahdutettiin.

Kesäkuussa 1942 ilmestyneen setelisarjan nimellisarvot olivat 1, 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 karbovanetsia. Seteleissä oli teksti saksaksi ja ukrainaksi ja niissä oli myös Saksan valtakunnan kotka. Muuten ne esittivät tavallista kansaa.

Kolmas karbovanets 1991-1994

• 
  1 karbovanets vuodelta 1991, etupuoli.
• 
  1 karbovanets vuodelta 1991, kääntöpuoli.
• 
  1000 000 karbovanetsia vuodelta 1995, etupuoli.
• 
  1000 000 karbovanetsia vuodelta 1995, kääntöpuoli.

Ukrainan uudelleen itsenäistyessä vuonna 1991 etsittiin maan omalle rahalle nimeä. Ehdokkaina olivat "sotyi", "rezana" sekä hryvnia. Päädyttiin kuitenkin uudelleen nimeen karbovanets. Ensimmäiset uudet karbovanetsit painettiin vuonna 1991 Kanadassa.

Itsenäistymisen jälkeen Ukrainaa vaivasi hyperinflaatio ja uusi raha menetti nopeasti arvonsa. Elokuussa 1996 annettiin laki, jolla uusi hryvnia korvasi karbovanetsin. Vaihtosuhde oli 1 hryvnia = 1000 000 karbovanetsia.