Nikolai Podgornyi
Nikolai Viktorovitš Podgornyi (ven. Никола́й Ви́кторович Подго́рный, ukr. Микола Вікторович Підгорний, Mykola Viktorovytš Pidhornyi, 18. helmikuuta (J: 5. helmikuuta) 1903 Karlovka – 12. tammikuuta 1983 Moskova) oli neuvostolainen poliitikko.
Podgornyi opiskeli insinööriksi elintarviketeollisuuden instituutissa Kiovassa. Hänet valittiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeriksi vuonna 1957 ja politbyroon jäseneksi 1960. Ukrainan puoluejohtajana hän toimi 1957–1963.[1]
Podgornyi liittyi vuonna 1964 pääsihteeriksi noussutta Leonid Brežneviä vastaan käytyyn valtakamppailuun. Häviäjänä hänet erotettiin keskuskomitean sihteerin asemasta ja hän sai Neuvostoliiton muodollisen valtionpäämiehen, korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajan aseman 1965 Anastas Mikojanin jälkeen. Vahvasti alkoholisoitunut Podgornyi erotettiin politbyroosta ja hän jäi eläkkeelle Brežnevin ottaessa myös valtionpäämiehen toimen 1977.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 157. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
Jevhenija Bosch 1917–18 | Georgi Pjatakov 1918–19 | Serafima Gopner 1919–19 | Emmanuil Kriving 1918–19 | Stanislav Kosior 1919–20 | Vjatšeslav Molotov 1920–21 | Dmitri Manuilski 1921–23 | Emmanuil Kriving 1923–25 | Lazar Kaganovitš 1925–28 | Nikita Hruštšov 1938–1947 | Lazar Kaganovitš 1947 | Nikita Hruštšov 1947–49 | Leonid Melnikov 1949–53 | Oleksi Kyrytšenko 1953–57 | Mykola Pidhornyi 1957–63 | Petro Šelest 1963–1972 | Volodymyr Štšerbytskyi 1972–89 | Stanislav Hurenko 1990–91
Mihail Kalinin | Nikolai Švernik | Kliment Vorošilov | Leonid Brežnev | Anastas Mikojan | Nikolai Podgornyi | Juri Andropov | Konstantin Tšernenko | Andrei Gromyko | Mihail Gorbatšov
