Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo (ven. Политбюро ЦК КПСС) oli Neuvostoliiton keskeinen hallinto- ja toimeenpaneva elin. Vuosina 19521966 sen nimi oli presidiumi. Politbyroohon kuuluivat puolueen keskuskomitean (TseKa) johtavat jäsenet. Teoriassa se oli keskuskomitean poliittinen toimisto, jonka puolueen keskuskomitea valitsi käyttämään valtaansa kokoontumistensa välillä. Käytännössä politbyroo valvoi keskuskomiteaa ja teki kaikki merkittävimmät päätökset, jotka se lähetti eteenpäin keskuskomitean läpi korkeimmalle neuvostolle ja puoluekokoukselle.

V. I. Lenin perusti politbyroon 1917 vallankumouksen tekemiseen, ja kahdeksannen puoluekokouksen 1919 jälkeen siitä tuli todellinen valtakeskus. Aluksi politbyroossa oli viisi jäsentä: Lenin, Lev Trotski, Josif Stalin, Lev Kamenev ja Nikolai Krestinski.

Politbyroossa oli täysjäseniä sekä ehdokasjäseniä, joilla ei ollut äänestysoikeutta. Sen koko vaihteli, mutta yleensä siinä oli 14 täysjäsentä ja kahdeksan ehdokasjäsentä. Politbyroossa ei ollut virallista johtajaa, mutta käytännössä puolueen pääsihteeri, joka oli usein myös keskuskomitean johdossa, oli johtavassa roolissa.

Teoriassa politbyroo oli alempien elinten valitsema, mutta käytännössä politbyroon jäsenillä oli merkittävä vaikutusvalta sen jäsenten valinnassa. Stalinin valtakaudella puolueesta tuli täysin hierarkkinen, jolloin pääsihteeri, eli Stalin, määräsi politbyroon jäsenet ja jopa keskuskomitean.

Vuonna 1990 28. puoluekokous siirsi politbyroon vallan parlamentille ja politbyroo lakkasi olemasta elokuussa 1991.

Politburoon/presidiumin jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

päivämäärä kommentit
10. [23] lokakuuta 1917 Andrei Bubnov, Grigori Zinovjev, Lev Kamenev, Vladimir Lenin, Grigori Sokolnikov, Josif Stalin ja Lev Trotski valittiin poliittisen toimiston jäseniksi keskuskomitean kokouksessa
lokakuu 1917 Poliittinen toimisto lakkasi kokoontumasta lokakuun vallankumouksen onnistumisen jälkeen
25. maaliskuuta 1919 Kamenev, Krestinski, Lenin, Stalin ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa. Nikolai Buharin, Zinovjev ja Mihail Kalinin varajäseniksi
heinäkuu–syyskuu 1919 Politbyroon ja Orgburoon sopimuksen mukaisesti, keskuskomitean sihteeri Jelena Stasova liittyi väliaikaisesti polibyroohon
5. huhtikuuta 1920 Kamenev, Krestinski, Lenin, Stalin ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa. Buharin, Zinovjev ja Kalinin varajäseniksi
16. maaliskuuta 1921 Zinovjev, Kamenev, Lenin, Stalin ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Buharin, Kalinin ja Vjatšeslav Molotov valittiin varajäseniksi
3. huhtikuuta 1922 Zinovjev, Kamenev, Lenin, Aleksei Rykov, Stalin, Mihail Tomski ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Buharin, Kalinin ja Molotov valittiin varajäseniksi
26. huhtikuuta 1923 Zinovjev, Kamenev, Lenin, Rykov, Stalin, Tomski ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Buharin, Kalinin, Molotov ja Jan Rudzutak (lat. Janis Rudzutaks) valittiin varajäseniksi
21. tammikuuta 1924 Lenin kuoli
2. kesäkuuta 1924 Buharin, Zinovjev, Kamenev, Rykov, Stalin, Tomski ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Feliks Dzeržinski (puol. Feliks Dzierżyński), Kalinin, Molotov, Rudzutak, Sokolnikov ja Mihail Frunze valittiin varajäseniksi
31. lokakuuta 1925 Frunze kuoli
1. tammikuuta 1926 Buharin, Kliment Vorošilov, Zinovjev, Kalinin, Molotov, Rykov, Stalin, Tomski ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Dzeržinski, Kamenev, Grigori Petrovski, Rudzutak ja Nikolai Uglanov valittiin varajäseniksi
20. heinäkuuta 1926 Dzeržinski kuoli
23. heinäkuuta 1926 Zinovjev vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa. Rudzutak valittiin täysjäseneksi; varajäseniksi valittiin uudelleen: Andrejev, Lazar Kaganovitš, Kamenev, Sergei Kirov, Anastas Mikojan, Grigori Ordžonikidze, Petrovski, Uglanov
23. lokakuuta 1926 Trotski ja Kamenev vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa
3. marraskuuta 1926 Ordžonikidze vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa; Vlas Tšubar varajäseneksi
19. joulukuuta 1927 Buharin, Vorošilov, Mihail Kalinin, Valerian Kuibyšev, Vjatšeslav Molotov, Rykov, Rudzutak, Josif Stalin ja Tomski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Andrejev, Kaganovitš, Kirov, Stanislav Kosior, Mikojan, Petrovski, Uglanov ja Tšubar valittiin varajäseniksi
29. huhtikuuta 1929 Uglanov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Bauman varajäseneksi
21. kesäkuuta 1929 Sergei Syrtsov varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
17. marraskuuta 1929 Buharin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
13. heinäkuuta 1930 Vorošilov, Kaganovitš, Kalinin, Kirov, Kosior, Kuibyšev, Molotov, Rudzutak, Rykov ja Stalin valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Andrejev, Mikojan, Petrovski, Syrtsov ja Tšubar valittiin varajäseniksi
1. joulukuuta 1930 Syrtsov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
21. joulukuuta 1930 Rykov ja Andrejev vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa; Ordžonikidze täysjäseneksi
4. helmikuuta 1932 Rudzutak vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Andrejev täysjäseneksi
10. helmikuuta 1934 Andrejev, Vorošilov, Kaganovitš, Kalinin, Kirov, Kosior, Kuibyšev, Molotov, Ordžonikidze ja Stalin valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Mikojan, Petrovski, Postyšev, Rudzutak ja Tšubar valittiin varajäseniksi
1. joulukuuta 1934 Sergei Kirov salamurhattiin
25. tammikuuta 1935 Kuibyšev kuoli
1. helmikuuta 1935 Mikojan ja Tšubar valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa, Andrei Ždanov ja Robert Eikhe (saks. Eiche?) valittiin varajäseniksi
18. helmikuuta 1937 Ordžonikidze teki itsemurhan
26. toukokuuta 1937 Rudzutak karkotettiin keskuskomiteasta ja puolueesta pidätyksensä 25. toukokuuta jälkeen
12. lokakuuta 1937 Nikolai Ježov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
14. tammikuuta 1938 Postyšev vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Nikita Hruštšov varajäseneksi
29. huhtikuuta 1938 Eikhe pidätettiin
3. toukokuuta 1938 Kosior pidätettiin (teloitettiin 26. helmikuuta 1939)
16. kesäkuuta 1938 Tšubar vapautettiin tehtävistään politbyroon päätöksellä
22. maaliskuuta 1939 Andrejev, Kliment Vorošilov, Andrei Ždanov, Lazar Kaganovitš, Mihail Kalinin, Anastas Mikojan, Vjatšeslav Molotov, Josif Stalin ja Nikita Hruštšov valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Lavrenti Berija ja Nikolai Švernik valittiin varajäseniksi
21. helmikuuta 1941 Voznesenski, Georgi Malenkov ja Štšerbakov valittiin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
10. toukokuuta 1945 Štšerbakov kuoli
18. maaliskuuta 1946 Berija ja Malenkov täysjäseneniksi, Nikolai Bulganin ja Aleksei Kosygin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
3. kesäkuuta 1946 Mihail Kalinin kuoli
26. helmikuuta 1947 Voznesensk täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
18. helmikuuta 1948 Nikolai Bulganin korotettiin täysjäseneksi
31. elokuuta 1948 Andrei Ždanov kuoli
4. syyskuuta 1948 Kosygin hyväksyttiin täysjäseneksi
7. maaliskuuta 1949 Voznesenski vapautettiin tehtävistään
16. lokakuuta 1952 Andrianov, Aristov, Berija, Bulganin, Vorošilov, Ignatjev, Kaganovitš, Korottšenko, Kuznetsov, Otto Wille Kuusinen, Malenkov, Malyšev, Melnikov, Mikojan, Mihailov, Molotov, Pervuhin, Ponomarenko, Saburov, Stalin, Mihail Suslov, Hruštšov, Tšesnokov, Švernik, Škirjatov; varajäsenet: Leonid Brežnev, Andrei Vyšinski, Zverev, Ignatov, Kabanov, Kosygin, Patolitšev, Pegov, Puzanov, Tevosjan, Judin
epävirallinen presidiumin byroo muodostettiin seuraavasti: Berija, Bulganin, Vorošilov, Kaganovitš, Malenkov, Pervuhin, Saburov, Stalin, Hruštšov.
5. maaliskuuta 1953 Presidiumi valittiin uudelleen keskuskomitean, ministerinneuvoston ja korkeimman neuvoston presidiumin kokouksessa: Berija, Bulganin, Vorošilov, Kaganovitš, Malenkov, Mikojan, Molotov, Pervuhin, Saburov, Stalin, Hruštšov; varajäsenet: Bagirov, Melnikov, Ponomarenko, Švernik
5. maaliskuuta 1953 Josif Stalin kuoli
6. kesäkuuta 1953 Melnikov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Kiritšenko varajäseneksi
7. heinäkuuta 1953 Lavrenti Berija vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa (pidätettiin 26. kesäkuuta 1953)
17. heinäkuuta 1953 Bagirov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
12. heinäkuuta 1955 Kiritšenko ja Suslov valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
27. helmikuuta 1956 Bulganin, Kliment Vorošilov, Kaganovitš, Kiritšenko, Malenkov, Mikojan, Molotov, Pervuhin, Saburov, Suslov, Hruštšov; varajäsenet: Leonid Brežnev, Georgi Žukov, Muhitdinov, Jekaterina Furtseva, Švernik, Šepilov
14. helmikuuta 1957 Kozlov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
29. kesäkuuta 1957 Lazar Kaganovitš, Georgi Malenkov, Vjatšeslav Molotov ja Šepilov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Presidiumiin valittiin: Aristov, Beljajev, Leonid Brežnev, Nikolai Bulganin, Kliment Vorošilov, Georgi Žukov, Ignatov, Kiritšenko, Kozlov, Otto Wille Kuusinen, Anastas Mikojan, Suslov, Furtseva, Nikita Hruštšov, Švernik; varajäsenet: Kalnberzin, Kirilenko, Korottšenko, Aleksei Kosygin, Mazurov, Vasil Mžavanadze, Muhitdinov, Pervuhin, Pospelov.
29. lokakuuta 1957 Georgi Žukov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
17. joulukuuta 1957 Muhitdinov valittiin täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
18. kesäkuuta 1958 Nikolai Podgornyi ja Poljanski valittiin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
5. syyskuuta 1958 Bulganin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
4. toukokuuta 1960 Beljajev ja Kiritšenko vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Kosygin, Podgornyi ja Poljanski täysjäseniksi
16. heinäkuuta 1960 Kliment Vorošilov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
18. tammikuuta 1961 Voronov ja Grišin valittiin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
31. lokakuuta 1961 Brežnev, Voronov, Kozlov, Kosygin, Kuusinen, Mikojan, Podgornyi, Poljanski, Suslov, Hruštšov, Švernik; varajäsenet: Grišin, Mazurov, Mžavanadze, Rašidov, Štšerbitski.
23. huhtikuuta 1962 Kirilenko valittiin täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
23. marraskuuta 1962 Jefremov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
13. joulukuuta 1963 Štšerbitski vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Šelest valittiin varajäseneksi
17. toukokuuta 1964 Otto Wille Kuusinen kuoli
14. lokakuuta 1964 Nikita Hruštšov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
16. marraskuuta 1964 Kozlov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Šelepin ja Šelest valittiin täysjäseniksi, Demitšev valittiin varajäseneksi
26. maaliskuuta 1965 Mazurov valittiin täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa, Dmitri Ustinov varajäseneksi
6. joulukuuta 1965 Štšerbitski valittiin uudelleen varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
8. huhtikuuta 1966 Brežnev, Voronov, Kirilenko, Kosygin, Mazurov, Arvīds Pelše, Podgornyi, Poljanski, Suslov, Šelepin ja Šelest valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Grišin, Demitšev, Dinmuhamed Kunajev, Mašerov, Mžavanadze, Rašidov, Ustinov ja Štšerbitski valittiin varajäseniksi
21. kesäkuuta 1967 Juri Andropov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
9. huhtikuuta 1971 Brežnev, Voronov, Grišin, Kirilenko, Kosygin, Kulakov, Kunajev, Mazurov, Pelše, Podgornyi, Poljanski, Suslov, Šelepin, Šelest ja Štšerbitski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Andropov, Demitšev, Mašerov, Mžavanadze, Rašidov ja Ustinov valittiin varajäseniksi
23. marraskuuta 1971 Solomentsev valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
19. toukokuuta 1972 Ponomarev valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
18. joulukuuta 1972 Vasil Mžavanadze vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
27. huhtikuuta 1973 Voronov ja Šelest vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Juri Andropov, Gretško ja Andrei Gromyko valittiin täysjäseniksi, Grigori Romanov varajäseneksi
16. huhtikuuta 1975 Šelepin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
5. maaliskuuta 1976 Andropov, Brežnev, Gretško, Grišin, Gromyko, Kirilenko, Kosygin, Kulakov, Kunajev, Mazurov, Pelše, Podgornyi, Romanov, Suslov, Ustinov ja Štšerbitski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Geidar Alijev, Demitšev, Mašerov, Ponomarev, Rasšdov ja Solomentsev valittiin varajäseniksi
26. huhtikuuta 1976 Gretško kuoli
24. toukokuuta 1977 Podgornyi vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
3. lokakuuta 1977 Kuznetsov ja Konstantin Tšernenko valittiin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
17. heinäkuuta 1978 Kulakov kuoli
27. marraskuuta 1978 Mazurov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Tšernenko täysjäseneksi; Tihonov ja Eduard Ševardnadze varajäseniksi
27. marraskuuta 1979 Tihonov valittiin täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Mihail Gorbatšov valittiin varajäseneksi
4. lokakuuta 1980 Mašerov kuoli auto-onnettomuudessa
21. lokakuuta 1980 Kosygin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Gorbatšov täysjäseneksi, Kiseljov varajäseneksi
3. maaliskuuta 1981 Juri Andropov, Leonid Brežnev, Mihail Gorbatšov, Grišin, Andrei Gromyko, Kirilenko, Kunajev, Pelše, Romanov, Suslov, Tihonov, Ustinov, Tšernenko ja Štšerbitski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Alijev, Demitšev, Kiseljov, Kuznetsov, Ponomarev, Rašidov, Solomentsev ja Ševardnadze valittiin varajäseniksi
25. tammikuuta 1982 Mihail Suslov kuoli
24. toukokuuta 1982 Dolgih valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
10. marraskuuta 1982 Leonid Brežnev kuoli
22. marraskuuta 1982 Kirilenko vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Alijev täysjäseneksi
11. tammikuuta 1983 Kiseljov kuoli
29. toukokuuta 1983 Pelše kuoli
15. kesäkuuta 1983 Vorotnikov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
31. lokakuuta 1983 Šaraf Rašidov teki itsemurhan
26. joulukuuta 1983 Vorotnikov ja Solomentsev valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Tšebrikov varajäseneksi
9. helmikuuta 1984 Juri Andropov kuoli
20. joulukuuta 1984 Ustinov kuoli
10. maaliskuuta 1985 Konstantin Tšernenko kuoli
23. huhtikuuta 1985 Jegor Ligatšjov, Ryžkov ja Tšebrikov valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; S. Sokolov varajäseneksi
1. heinäkuuta 1985 Romanov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Ševardnadze täysjäseneksi
15. lokakuuta 1985 Tihonov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Talyzin varajäseneksi
18. helmikuuta 1986 Grišin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Boris Jeltsin varajäseneksi
6. maaliskuuta 1986 Alijev, Vorotnikov, Gorbatšov, Gromyko, Zaykov, Kunajev, Ligatšjov, Ryžkov, Solomentsev, Tšebrikov, Ševardnadze, Štšerbitski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Demitšev, Dolgih, Jeltsin, Sljunkov, S. Sokolov, Solovjov ja Talyzin valittiin varajäseniksi
28. tammikuuta 1987 Dinmuhamed Kunajev vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Aleksandr Jakovlev varajäseneksi
26. kesäkuuta 1987 S. Sokolov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Sljunkov, Jakovlev ja Nikonov täysjäseniksi, Jazov varajäseneksi
21. lokakuuta 1987 Alijev vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
14. helmikuuta 1988 Jeltsin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Masljukov ja Razumovski valittiin varajäseniksi
30. syyskuuta 1988 Gromyko, Solomentsev, Demitšev ja Dolgih vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Medvedev täysjäseneksi, Birjukova, Vlasov ja Lukjanov valittiin varajäseniksi
20. syyskuuta 1989 Nikonov, Tšebrikov, Štšerbitski, Solovjov ja Talyzin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Krjutškov ja Masljukov täysjäseneksi, Jevgeni Primakov ja Boris Pugo varajäseniksi
9. joulukuuta 1989 Vladimir Ivaško täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
14. heinäkuuta 1990 Burokjavitšus, Gumbaridze, Gorbatšov, Gurenko, Dzasohov, Ivaško, Islam Karimov, Lutšinski, Masalijev, Kahar Mahamov, Movsisjan, Ajaz Mutalibov, Nursultan Nazarbajev, Nijazov, Polozkov, Prokofjev, Rubiks, Semjonova, Sillari, Je. Sokolov, Strojev, Frolov, Šenin ja Gennadi Janajev valittiin politburoon jäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
11. joulukuuta 1990 Je. Sokolov ja Movsisjan vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Malofejev ja Pogosjan valittiin jäseniksi
31. tammikuuta 1991 Gumbaridze ja Janajev vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa; Annus jäseneksi
25. huhtikuuta 1991 Masalijev vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa; Amanbajev, Jeremei ja Surkov jäseniksi
26. heinäkuuta 1991 Pogosjan vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
24. elokuuta 1991 Elokuun vallankaappauksen jälkeen Jeltsin kielsi kommunistisen puolueen