1941

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuotta. Steven Spielbergin elokuvaa käsittelee artikkeli 1941 – Anteeksi, missä on Hollywood?
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009


Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4. huhtikuuta – Akselivaltojen tukijoiden ja kansallismielisten vallankaappaus Irakissa Rašid Ali al-Kailanin johdolla pyrki tuomaan maan akselin puolelle sodassa. Kaappaus päättyi toukokuun lopulla brittijoukkojen lyötyä Irakin joukot.
  • 6. huhtikuutaSaksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan.
  • 7. huhtikuutaTurun hovioikeus piti voimassa Helsingin raastuvanoikeuden joulukuussa 1940 tekemän päätöksen Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkauttamisesta.
  • 17. huhtikuuta – Jugoslavia antautui.
  • 21. huhtikuuta – Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle.
  • 21. huhtikuuta − SS-joukkoihin lähtevien suomalaisten sotilaiden värväys alkoi Helsingissä.
  • 23. huhtikuuta – Neuvostoliiton uusi Helsingin-lähettiläs Pavel Orlov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto enää vastustanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
  • 27. huhtikuuta – Saksalaiset saapuivat Ateenaan.
  • 30. huhtikuuta − Eduskunta hyväksyi valtalain, joka antoi hallitukselle laajat valtuudet säännellä talouselämää poikkeusoloissa, sekä lain väestön toimeentuloa vaarantavien rikosten rankaisemisesta. Taustalla oli jatkuvasti paheneva tavara- ja raaka-ainepula.
  • 1. toukokuutaOrson Wellesin Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa.
  • 4. toukokuutaAdolf Hitler piti Saksan valtiopäivillä puheen, jossa hän selosti Saksan saavuttamia voittoja Balkanin niemimaalla. Hitler korosti, että ”mikään voima ei voi viedä Saksalta sitä, minkä se on taistellen hankkinut”.
  • 4. toukokuuta − Suomen ja Ruotsin välinen kolme viikkoa kestänyt maaottelumarssi alkoi. Marssille osallistui myös Suomen korkein poliittinen johto. Marssi päättyi Suomen voittoon 25. toukokuuta.
  • 6. toukokuuta − Ensimmäiset SS-joukkoihin osallistuneet suomalaiset sotilaat lähtivät Saksaan.
  • 9. toukokuutaKuninkaallinen laivasto kaappasi sukellusvene U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma-salauslaite, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen.
  • 10. toukokuutaRudolf Hess hyppäsi laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla. Hänet vangittiin ja pidettiin Britanniassa sodan loppuun saakka. Hessin paikalle Saksan kansallissosialistisen puolueen johdossa tuli Martin Bormann.
  • 12. toukokuutaKonrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen.
  • 20. toukokuuta – Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle.
  • 23. toukokuuta − Kansanedustaja Väinö Meltti erotettiin SDP:sta.
  • 24. toukokuuta – Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1480:sta pelastui.
  • 25. toukokuuta – Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille.
  • 26. toukokuuta – Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa.
  • 26. toukokuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi sai pyytämänsä eron Suomen Moskovan-lähettilään tehtävistä.
  • 27. toukokuuta – Bismarck upotettiin Atlantilla, 2 300 merimiestä kuoli.
  • 27. toukokuuta – Presidentti Roosevelt julisti rajoittamattoman kansallisen hätätilan.
  • 30. toukokuuta – Suomen hallitus päätti, että siirtoväen asuttamisessa ja pika-asutuslain toimeenpanossa voitiin tarvittaessa turvautua pakkokeinoihin.
  • 31. toukokuutaAleksis Kiven Seura perustettiin.
  • 1. kesäkuutaKreeta antautui.
  • 7. kesäkuuta – SS-Divisioona Nord aloitti marssin Norjasta Jäämerentietä pitkin Vuotson ja Sodankylän kautta Rovaniemelle.
  • 8. kesäkuuta – Liittoutuneet valtasivat Syyrian ja Libanonin.
  • 9. kesäkuutaSuomessa osittainen liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon. Malmin lentoasema varattiin saksalaisten käyttöön ja sen käyttö Suomen ilmavoimilta kiellettiin.
  • 14. kesäkuuta – Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 40 000 liettualaista pakkosiirretään Siperiaan.
  • 15. kesäkuuta – Saksan Norjan armeijan esikunta siirtyi Rovaniemelle, jonne armeijan komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst saapui viikkoa myöhemmin. Mannerheim alisti kenraali Siilasvuon armeijakunnan Pohjois-Suomessa Saksan alaisuuteen.
  • 17. kesäkuuta – Suomessa julistettiin täydellinen liikekannallepano.
  • 17. kesäkuuta − Suomen hallitus kutsui kotiin Moskovan-lähetystön henkilökunnan.
  • 18. kesäkuutaValtiollinen poliisi pidätti yli sata suomalaista kommunistia ja sodan vastustajiksi epäiltyä, mm. lakkautetun SNS-seuran jäseniä. Ennen jatkosodan puhkeamista pidätettiin kaikkiaan noin 500 henkilöä.
  • 18. kesäkuuta − Suomen ilmavoimien lentokoneisiin maalattiin Saksan Luftwaffen mukaiset keltaiset itärintaman tunnukset.
  • 18. kesäkuuta − Rovaniemen seudulle keskitetyt yhteensä 40 600 miehen vahvuiset saksalaisjoukot aloittivat siirtymisen kohti Sallaa.
  • 21. kesäkuuta – Suomen hallitus määräsi 45 000 Neuvostoliiton rajoilla asunutta suomalaista evakuoitavaksi.
  • 22. kesäkuuta – Kaksi Saksan vuoristodivisioonaa (2. ja 3.) siirtyi Norjasta Petsamoon, valmisteluja varten maahan oli päästetty saksalaispioneereja siviiliasussa jo päivää aikaisemmin.
  • 22. kesäkuuta – Suomalaiset sukellusveneet sekä suomalaiset ja saksalaiset laivat aloittivat Suomenlahden miinoittamisen, jotta Neuvostoliiton Itämeren laivaston vapaa kulku estettäisiin.
  • 22. kesäkuutaOperaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Adolf Hitler julisti radioidussa puheessaan Suomen taistelevan liitossa (saks. im Bunde) Saksan kanssa. Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana, mutta Hitlerin puhe oli maan johdolle kiusallinen, sillä se viestitti maailmalle Suomen olevan liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa.
  • 22. kesäkuuta – Neuvostoliiton lentokoneet tekivät ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään operaatio Kilpapurjehdukseen osallistuneita suomalaisia sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan.
  • 22. kesäkuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskuksen seuraajaksi perustettiin Valtion tiedoituslaitos johtamaan sensuuria ja valvomaan Yleisradion ja muiden tiedotusvälineiden toimintaa.
  • 24. kesäkuuta – Neuvostoliitto evakuoi lähetystönsä Helsingissä.
  • 25. kesäkuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa ja jatkosota alkoi. Suomen sodanjohto siirtyi Mikkeliin.
  • 25. kesäkuuta – Ruotsi julistautui puolueettomaksi Saksan ja Neuvostoliiton välisessä sodassa.
  • 26. kesäkuuta − Presidentti Risto Ryti piti radiopuheen, jossa hän totesi Suomen joutuneen Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.
  • 26. kesäkuuta − Suomen armeija ja Suomessa olleet saksalaiset joukot aloittivat maahyökkäyksen.
  • 26. kesäkuuta – Tuntemattomat, neuvostoliittolaisiksi oletetut lentokoneet pommittivat Unkarille kuuluvaa Kassan kaupunkia Slovakiassa.
  • 27. kesäkuuta – Unkari julisti sodan Neuvostoliitolle reaktiona Kassan pommitukseen edellisenä päivänä.
  • 28. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim hyväksyi hyökkäyssuunnitelman itään.
  • 29. kesäkuuta − Suomen sodanjohto varoitti sanomalehdissä julkaistussa tiedotteessa väestöä avustamasta vihollisen lähettämiä desantteja ja kehotti ilmoittamaan "epäilyttävistä" ja "muukalaisilta näyttävistä" henkilöistä lähimmälle poliisi- tai sotilasviranomaiselle.
  • 29. kesäkuuta − Petsamon saksalaisdivisioonat aloittivat hyökkäyksen kohti Murmanskia.
  • 30. kesäkuutaVichyn hallitus Ranskassa katkaisi suhteensa Neuvostoliittoon.
  • 30. kesäkuuta − Ensimmäiset Neuvostoliiton Suomen alueelle lentokoneista pudottamat desantit havaittiin Askolassa ja Kalvolassa.

Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 554. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
  2. a b c d Estonia in World War II by Hannes Walter The Historical Text Archive. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
  3. http://english.ruvr.ru/2011/08/31/55441776.html

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1941.