Neuvostoliiton korkein neuvosto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neuvostoliiton korkein neuvosto oli Neuvostoliiton kaksikamarinen parlamentti vuosina 1938–1989. Se oli kaksikamarinen, ja molemmilla kamareista (Liittoneuvosto ja Kansallisuuksien neuvosto) oli yhtäläinen valta ja niiden toimikausi neljä vuotta. Korkein neuvosto valitsi puhemiehistön eli presidiumin, muodosti hallituksen eli ministerineuvoston sekä valitsi korkeimmin oikeuden jäsenet ja ylimmän syyttäjän.

Huomattavaa on täydellinen parlamentarismi ja vallan kolmijaon hylkäys. Koska korkeimman neuvoston katsottiin edustavan kansaa oli kansanedustuslaitoksella täydellinen valta oikeuslaitoksen ja toimeenpanovallan yli. Puhemiehistön puheenjohtaja oli myös Neuvostoliiton virallinen valtionpäämies.

Korkein neuvosto perustettiin vuoden 1936 Neuvostoliiton perustuslailla, eli ns. Stalinin perustuslailla, jossa otettiin käyttöön yleinen äänioikeus. Sen edeltäjä oli yleisvenäläinen neuvostokongressi, jossa vaali- ja äänioikeus on vain työtätekevillä luokilla, ei omistavilla[1].

Vuonna 1989 kussakin kamarissa oli 750 jäsentä. Presidium hoiti korkeimman neuvoston päivittäiset toiminnot silloin kun se ei ollut koolla. Käytännössä korkein neuvosto oli perestroikaan asti pitkälle politbyroon kumileimasin, jolla ei ollut mitään todellista valtaa, koska vain kommunistinen puolue sai asettaa ehdokkaita vaaleissa muutamien sitoutumattomien lisäksi.

Korkeimmassa neuvostossa oli 1980-luvulle tultaessa 1500 jäsentä, 750 vaalipiireistä ja 750 "alueellis-kansallisista" piireistä, jotka edustivat Neuvostoliiton eri kansallisuuksia.[2]

Mihail Gorbatšovin uudistuksissa Korkein neuvosto korvattiin vuonna 1989 demokraattisesti valitulla 2 250-jäsenisellä Kansanedustajain kongressilla. Tämä puolestaan valitsi keskuudestaan uuden pysyvän pienemmän Korkeimman neuvoston, jossa oli 542 jäsentä kahdessa kamarissa. Tämä uusi parlamentti toimi vain yhden kauden 1989–1991.[2]

Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua korkein neuvosto piti tasavaltojen suvereenisuusjulistuksia lokakuussa 1990 hyväksymässään päätöksessä laittomina. Neuvostoliiton korkein neuvosto lakkautettiin 26. joulukuuta 1991.

Puhemiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

henkilö kausi
Kalinin, MihailMihail Kalinin
1938–1946
Švernik, NikolaiNikolai Švernik
1946–1953
Vorošilov, KlimentKliment Vorošilov
1953–1960
Brežnev, LeonidLeonid Brežnev 1960–1964, 1977–1982
Mikojan, AnastasAnastas Mikojan
1964–1965
Podgornyi, NikolaiNikolai Podgornyi
1965–1977
Andropov, JuriJuri Andropov
1983–1984
Tšernenko, KonstantinKonstantin Tšernenko
1984–1985
Gromyko, AndreiAndrei Gromyko
1985–1988
Gorbatšov, MihailMihail Gorbatšov
1988–1989
1989-1990 kork. neuv. pj.


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://runeberg.org/pieni/4/0657.html
  2. a b Encyclopedia of Russian History, s. 314