Moskova

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Venäjän pääkaupunkia. Petsamossa sijainnutta samannimistä kolttakylää käsittelee artikkeli Moskova (Petsamo).
Moskova
(Москва, Moskva)
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Moskovan sijainti Venäjällä
Moskovan sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 55°45′21″N, 37°37′03″E

Valtio Venäjän lippu Venäjän federaatio
Perustettu 4. huhtikuuta 1147
Hallinto
 – Pormestari Sergei Sobjanin (21.10.2010 alkaen)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 510 (7/2012 saakka: 1 081) km²
Korkeus <130–253 m
Väkiluku (2012) 11 856 578 (a)[1]
 – Tiheys 4 724 (7/2012-) as./km²
Aikavyöhyke UTC+4
Postinumero 101xxx–129xxx
Suuntanumero(t) +7 495, +7 499
Moskovan osuus Venäjän vuoden 2010 bkt:stä oli 8 401,9 mrd RUB eli 22,5 % koko maan bkt:stä.[2] Henkeä kohti laskettu BKT-osuus oli 730,4 kRUB eli 17 893 EUR (vuonna 2010).[3]

Moskova (ven. Москва́, Moskva Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on Venäjän federaation pääkaupunki. Moskovan asukasluku on noin 11,5 miljoonaa, ja se kuuluu Euroopan väkirikkaimpiin suurkaupunkialueisiin. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, tasangolla Oka- ja Volgajoen välissä, Moskvajoen varrella. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä. Moskova on Venäjän federaatiosubjektina Pietari tavoin liittokaupunki ja sitä ympäröi useimmista ilmansuunnista erillinen federaatiosubjekti Moskovan alue; heinäkuun 2012 aluelaajennuksen jälkeen Moskova rajoittuu lounaassa Kalugan alueeseen.[4] Suuren osan Moskovan kaupungin rajasta muodostaa vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometristä kolmannes on puistoa ja viheraluetta.

Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia. Vuoden keskilämpötila on +5 °C ja keskimääräinen sademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.

Moskovassa on talvella yleensä 12–15 astetta pakkasta, joskus jopa −20 °C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla. Kaupungissa on pysyvä lumipeite marraskuun lopusta maaliskuun puoliväliin. Moskvajoen jäät lähtevät tyypillisesti huhtikuun alkupuolella.

Moskovan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -6,3 -4,2 1,5 10,4 18,4 21,7 23,1 21,5 15,4 8,2 1,1 -3,5 Ø 8,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -12,3 -11,1 -5,6 1,7 7,6 11,5 13,5 12,0 7,1 2,1 -3,3 -8,6 Ø 1,2
Sadanta (mm) 42 36 34 44 51 75 94 77 65 59 58 56 Σ 691
Sadepäivät (d) 11 8 8 9 8 11 12 10 11 10 12 12 Σ 122
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-6,3
-12,3
-4,2
-11,1
1,5
-5,6
10,4
1,7
18,4
7,6
21,7
11,5
23,1
13,5
21,5
12,0
15,4
7,1
8,2
2,1
1,1
-3,3
-3,5
-8,6
S
a
d
a
n
t
a
42
36
34
44
51
75
94
77
65
59
58
56


Lähde: Weather Information for Moskva World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 7.7.2009.

Hallinnolliset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet

Moskovan hallinnolliset piirikunnat.
Punainen tori sijaitsee Moskovan keskustassa

Kaupunki on jaettu kahteentoista hallinnolliseen piirikuntaan (ven. административные округа, AO). Kaksi lounaista piirikuntaa liitettiin alueeseen 1. heinäkuuta 2012. Alueliitos toi Moskovalle reilusti uutta aluetta (pinta-ala kasvoi 1 081 km2:sta 2 510 km2:iin) ja lisäsi myös piirien lukumäärää aiemmasta 124 piiristä (ven. районы). Piirikunnat on esitetty oheisessa kartassa [5][6]:

1 keskinen (ven. Центральный, ЦАО)
2 pohjoinen (ven. Северный, САО)
3 koillinen (ven. Северо-Восточный, СВАО)
4 itäinen (ven. Восточный, ВАО)
5 kaakkoinen (ven. Юго-Восточный, ЮВАО)
6 eteläinen (ven. Южный, ЮАО)
7 lounainen (ven. Юго-Западный, ЮЗАО)
8 läntinen (ven. Западный, ЗАО)
9 luoteinen (ven. Северо-Западный, СЗАО)
10 Zelenograd (ven. Зеленоградский)
11 Novomoskovski (ven. Новомосковский)
12 Troitski (ven. Троицкий)


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Vasilin katedraali Moskovan Punaisella torilla rakennettiin Iivana Julman aikana 1555–1561 Kazanin kaanikunnasta saavutetun voiton kunniaksi arkkitehti Postnik Jakovlevin suunnitelman mukaan.
Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta

Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta. Nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatijevskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraaksensa Moskovaan. Moskova oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmautti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella 1156 eli perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oli 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na boru.

Dmitri Donskoi rakensi ensimmäisen Kremlin kivilinnoituksen, joka valmistui 1367.

Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan kaupungin johtajana toimii pormestari Sergei Sobjanin. Hänet valittiin Moskovan toiseksi pormestariksi 21.10.2010, Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin erotettua Juri Lužkovin pormestarin virasta luottamuspulaan vedoten syyskuussa 2010. Presidentti Boris Jeltsinin nimittämä Lužkov ehti olla Moskovan pormestarin virassa vuodesta 1992 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan väkiluvun kehitys 1350–2005.
Moskovan asukasmäärän kehitys
1400: 40 000 1840: 348 562[7] 1926: 2 101 200
1638: 200 000 1856: 368 800 1931: 2 781 340[8]
1710: 160 000 1863: 462 500[9] 1939: 4 137 018[10]
1725: 145 000 1868: 416 400 1959: 5 045 905[11]
1738: 138 400 1871: 601 969 1970: 6 941 961[12]
1775: 161 000 1888: 753 459 1979: 7 830 509[13]
1785: 188 700 1897: 1 038 591[14] 1989: 8 769 117[15]
1811: 270 200[9] 1912: 1 617 157 2002: 10 382 754[16]
1813: 215 000 1914: 1 762 700[9] 2010: 11 503 501[17]
1825: 241 500 1920: 1 027 300 2012: 11 856 578 (a)[1]


(a) 2012 väkiluku on 1.7.2012 tapahtuneen alueliitoksen jälkeistä väestöä kuvaava väkiluku Rosstatin 1.1.2012 kuntatason väestöaineistosta. Se pohjautuu 1.1.2012 väestötilastoon (Moskova: 11 612 943 as.), johon on liitetty uusien Novomoskovskin (148 980 as.) ja Troiskin piirikuntien (94 655 as.) väkiluvut samasta tilastosta uusien piirikuntien kuntajaon mukaisesti.[1] Uusien piirikuntien kuntajako ja niiden väkiluku 1.1.2012 on kuvattu artikkelissa Moskovan hallinnolliset alueet.

Moskovan kansainvälinen musiikkitalo
Puškinin kuvataiteiden museo

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan, väkiluvultaan Euroopan suurimman kaupungin, talous on yksi Euroopan kaupunkien suurimmista. Vuonna 2010 se tuotti 8 401,9 mrd RUB eli Moskova vastasi 22,5 prosentista koko Venäjän federaation bruttokansantuotteesta.[2] Henkeä kohti Moskovassa tuotettiin kansantuotetta 730,4 kRUB eli 17 893 EUR. Tämä oli 279 prosenttia maan keskiarvotasosta 261,8 tuhatta ruplaa tai 6 413 euroa.[3][17] Moskovaa korkeampaan BKT-osuuteen asukasta kohti vuonna 2010 ylsi vain viisi raaka-ainevaroiltaan vaurasta, mutta harvaan asuttua federaatiosubjektia: Nenetsia, Jamalin Nenetsia, Hanti-Mansia, Sahalinin alue ja Tšukotka.[2][17] Näille alueille on tyypillistä, että ainakin osa alueen kansantuotteesta tehdään ympäröivien alueiden työvoimalla. Esimerkiksi Moskovaan tulee päivittäin työntekijöitä ympäröivältä Moskovan alueelta.

Moskovassa on muuta Venäjää korkeampi tulotaso. Forbes-lehden mukaan vuonna 2008 kaupungissa asui enemmän miljardöörejä kuin missään muualla maailmassa.[18] Kaupungissa asuu vuonna 2011 79 dollarimiljardööriä, toiseksi eniten eli 58 miljardööriä asuu New Yorkissa. [19] Vuosina 2006 ja 2007 Moskova listattiin Mercer HR:n tekemässä kuluttajien tavarakorin perusteella maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[20] Vuoden 2009 UBS-pankin listalla se oli pudonnut sijalle 55.[21]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtionyliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtionyliopistossa opiskelee yli 40 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan teknillinen valtionyliopisto. Moskovan konservatorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kremlin kirkot ovat suosittuja nähtävyyksiä.

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Moskovan asukkaista oli oman ilmoituksensa mukaan:[22][23][24]

  • 53 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
  • 19 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei konkreettisesti tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
  • 12 % ateisteja, ei usko jumalaan,
  • 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
  • 2 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
  • 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
  • 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
  • 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
  • 1 % vanhauskoisia,
  • < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja),
  • < 1 % shiialaisen islaminuskon kannattajia ja
  • 1 % jotain muita.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Moskovan metroasemat ovat tyylikkäitä rakennustaiteen luomuksia.

Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. Metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin yhdeksän miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.

Moskovassa on viisi lentokenttää: Domodedovo, Šeremetjevo I ja II, Vnukovo ja Bykovo. Päärautatieasemia on yhdeksän: Leningradin (Pietarin, yhteys Helsinkiin), Kazanin, Kurskin, Kiovan, Riian, Paveletsin (Pavelets-kylän/aseman mukaan), Savjolovon (Savjolovo-kylän mukaan), Jaroslavlin ja Valko-Venäjän rautatieasema. Lisäksi on lukuisia pienempiä asemia tai seisakkeita.[5][25]

Moskovaan Moskovan alueen läpi saapuvista maanteistä merkittävimpiin kuuluvat M1-M10 valtatiet. Kullakin näistä on myös oman nimensä, esimerkiksi Pietarin suunnan valtatie M10 tunnetaan myös nimellä Rossija (Moskova- Tver- Novgorod- Pietari).[5] Moskovan henkilöautoliikenne on tunnettu pahoista ruuhkistaan.[26]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan horisontti Kremljovskaja naberežnajalta nähtynä: Kremlin muuri oikealla ja Kristus Vapahtajan katedraalin kupoli vasemmalla taivaanrannassa.

Moskovan Kremlissä sijaitsevat Venäjän hallintorakennukset. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa sijaitsee kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali. Kremliä vastapäätä torin toisella laidalla sijaitsee tavaratalo GUM. Lähellä Kremliä Moskvajoen rannalla sijaitsee kaupungin suurin maamerkki, Kristus Vapahtajan katedraali.

Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös maailmankuulu Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (muun muassa Andrei Rubljov). Tretjakovin galleria on Venäjän kansallistaidemuseo. Muita Moskovan museoita ovat Asevoimien keskusmuseo, Kosmonautiikan museo ja Suuren isänmaallisen sodan museo.

Kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.

Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin metron ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään. Tverskaja-kadulla sijaitseva Majakovskaja-asema voitti Moskovan maailmannäyttelyn suunnittelun ykköspalkinnon art deco -tyylillään.

Moskovan kaupunkikuvaa hallitsevat Stalinin valtakaudella aloitetut maamerkit, neuvostobarokkia edustavat pilvenpiirtäjät, joita kutsutaan nimellä "seitsemän sisarta" (myös: "Stalinin hampaat"). Näihin lukeutuvat Moskovan valtionyliopisto, hotelli Ukraina ja Leningradskaja, ulkoministeriön rakennus ja kolme kerrostaloa.

Moskova tunnetaan myös lukuisista puistoistaan ja noin kolmannes Moskovan pinta-alasta on vihreää aluetta. Yksi maailman suurimmista kaupunkipuistoista, Izmailovon puisto, sijaitsee itäisessä osassa Moskovaa, Izmailovon kaupunginosassa. Tämä puisto on suurelta osin lähes luonnontilainen ja yli 4 kertaa New Yorkin keskuspuiston kokoinen.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi suosituimmista urheilulajeista on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa 2011 neljä joukkuetta: Dynamo, Lokomotiv, Spartak ja TsSKA.

Toinen suosittu laji on jääkiekko, jonka seuratarjonta on kattava. Kaupungilla on KHL -jääkiekkoliigassa kolme joukkuetta. Moskovan Dynamo, Moskovan Spartak ja TsSKA Moskova. Lisäksi Moskovan alueella pelaa niin HK Atlant, HK MVD, HK Himik Voskresensk kuin HK Vitjaz Tšehovkin.

Koripallossa kaupunkia edustavat Moskovan Dynamo ja TsSKA Moskova. Myös himkiläinen Himki BK on tunnettu koripalloseura.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista. Venäläiset rock-yhtyeet Alisa, Aria, Master, Neprikasaemye, Gorky Park ovat kotoisin Moskovasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Rosstat, Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: 35. Tšislennost postojanogo naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2012 goda (rar (pakattu hakemisto väestötiedostoista)) (Excel tiedosto Tabl-35-12.xls: 35. ЧИСЛЕННОСТЬ ПОСТОЯННОГО НАСЕЛЕНИЯ РОССИЙСКОЙ ФЕДЕРАЦИИ ПО МУНИЦИПАЛЬНЫМ ОБРАЗОВАНИЯМ на 1 января 2012 года) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 30.11.2012. (venäjäksi)
  2. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998–2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  3. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2010. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)
  4. Map of Moscow boundary expansion Moskovan hallinnon tiedotustoimisto, mos.ru. Viitattu 27.11.2012. (englanniksi)
  5. a b c Карта Москвы автомобильная 2009/10. ООО РИА "Алло, столица!", Moskova. ISBN 978-5-87812-100-2. (venäjäksi) (englanniksi)
  6. Gorodskaja vlast - Administrativno-territorialnoje ustroistvo (Moskovan piirikunnat) Moskovan hallinnon tiedotustoimisto, mos.ru. Viitattu 2.9.2012. (venäjäksi)
  7. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Moskova julkaisun sivulla 21/41 otsikon Moskovskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  8. Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet.: Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: I RSFSR (Venäjän SFNT:tä koskevat sivut 1–191 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  9. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811–1913 gg. (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811–1913.) istmat.info. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1939. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  13. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  14. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  15. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  16. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  17. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 30.11.2012. (venäjäksi)
  18. http://www.forbes.com/home/lists/2008/03/05/richest-people-billionaires-billionaires08-cx_lk_0305billie_land.html The World's Billionaires
  19. [http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/03/forbes_moskovassa_eniten_miljardooreja_2422665.html
  20. [1]
  21. В списке самых дорогих городов мира Москва оказалась на 55 месте 24/08/2009. RIA. Viitattu 27.8.2009.
  22. Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  23. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Moskovan yhteenveto s. 192. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  24. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  25. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Omsk. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  26. Moscow traffic jams hardest to survive (Moskovan liikenneruuhkista) 16.6.2011. english.pravda.ru. Viitattu 21.4.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]