Neuvostojen palatsi

Neuvostojen palatsi (ven. Дворец советов, Dvorets sovetov) oli maailman korkeimmaksi suunniteltu rakennus, joka oli tarkoitus rakentaa Moskovaan Moskvajoen rannalle lähelle Kremliä. Rakennuksen suunnittelusta julistettiin kansainvälinen kilpailu, jonka voitti Boris Iofan vuonna 1933. Neuvostojen palatsin tieltä räjäytettiin paikalla ollut Moskovan suurin kirkko Kristus Vapahtajan katedraali vuonna 1931.

Suunnitelma

Boris Iofan voitti kansainvälisen suunnittelukilpailun, johon olivat jättäneet ehdotuksensa myös kansainväliset arkkitehdit Le Corbusier ja Walter Gropius. Iofanin voitokas ehdotus merkitsi paluuta vanhoihin kertaustyyleihin sosialistisessa rakennustaiteessa edistyksellisen konstruktivistisen kauden jälkeen.

Suunnitelman mukaan rakennus olisi kohonnut 415 metrin korkeuteen ja ollut siten 34 metriä korkeampi kuin silloinen maailman korkein rakennus Empire State Building. Suunniteltu palatsi muistutti etäisesti zikkuratia ja toi mieleen maalaustaiteessa kuvatun Baabelin tornin.^[1] Rakennuksen tarkoituksena oli toimia maailmanlaajuisen neuvostojen liittokokouksen toimipaikkana hieman Yhdistyneiden kansakuntien tapaan.

Kokonaisuuden huipulle piti tulla sata metriä korkea V. I. Leninin patsas. Palatsissa oli useita museoita ja luentosaleja pääauditorion lisäksi. Alimmat maanalaiset kerrokset oli varattu liikennejärjestelyille. Ainoa toteutunut osa kompleksia oli vuonna 1935 avattu metroasema Dvorets sovetov, joka hankkeen unohduttua nimettiin uudelleen Kropotkinskajaksi.

Rakennustyöt

Neuvostojen palatsin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1931, mutta hankkeen edistymistä haittasivat tekniset vaikeudet, kuten veden tulviminen Moskvajoesta. Vuoteen 1941 mennessä rakennuksen teräsrunko oli saatu kohotettua 11. kerroksen korkeuteen.^[2]

Toisen maailmansodan alkaminen päätti rakennustyöt kesällä 1941. Josif Stalinin määräyksestä rakennustöissä käytetyistä teräspalkeista tehtiin panssariesteitä sodassa Saksaa vastaan.^[2]

Stalinin mukaan rakentamista oli määrä jatkaa sodan jälkeen.^[2] Töitä ei kuitenkaan missään vaiheessa jatkettu. Palatsin perustukset raivattiin Nikita Hruštšovin aikana pois ja pitkään seisseestä montusta tehtiin Moskovan maauimala. Maauimala purettiin vuonna 1994 uudelleen rakennettavan Kristus Vapahtajan katedraalin tieltä. Kirkko valmistui vuonna 2000.

Lähteet

↑ Vertaus Baabelin torniin mainitaan kirjassa American Engineer in Stalin's Russia: The Memoirs of Zara Witkin, 1932–1934. (Edited with an Introduction by Michael Gelb) Berkeley – Los Angeles – Oxford: University of California Press, 1991. ISBN 0-520-07134-4
1 2 3 Braithwaite, Rodric: Moskova 1941, s. 37. (Alkuteos Moscow 1941: A City and Its People at War, 2006.) Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-1-86197-759-5 (englanniksi)

Kirjallisuutta

Timo Vihavainen: ”Stalinistinen klassismi”, s. 216–252 teoksessa Kivettyneet ihanteet. Klassismin nousu maailmansotien välisessä Euroopassa (toim. Marja Härmämaa ja Timo Vihavainen). Atena Kustannus Oy. Jyväskylä 2000. ISBN 951-796-214-2

Aiheesta muualla

Kuvia suunnitelmasta (Arkistoitu – Internet Archive)
Le Corbusierin ehdotus (Arkistoitu – Internet Archive)

[1] Vertaus Baabelin torniin mainitaan kirjassa American Engineer in Stalin's Russia: The Memoirs of Zara Witkin, 1932–1934. (Edited with an Introduction by Michael Gelb) Berkeley – Los Angeles – Oxford: University of California Press, 1991. ISBN 0-520-07134-4

[Braithwaite-2] 1 2 3 Braithwaite, Rodric: Moskova 1941, s. 37. (Alkuteos Moscow 1941: A City and Its People at War, 2006.) Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-1-86197-759-5 (englanniksi)

[1]

[2]