Moskovan Kreml

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kreml yläviistosta.

Moskovan Kreml (ven. Московский Кремль, Moskovski Kreml) on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet. Kremlissä sijaitsee Venäjän presidentin virka-asunto. Sen pinta-ala on 27,5 hehtaaria.[1]

Kremlin kartta

Kremlin historiallisia nähtävyyksiä ovat lukuisat kirkot, kuten Uspenskin katedraali, Tsaarin kanuuna, Tsaarin kello ja Kremlin tornit, joista Spasskaja-torni on tunnetuin.[2] Kremlin rakennuskompleksi on yksi Unescon maailmanperintökohteista Venäjällä.[3]

Kremlin muuriin tai sen edessä olevaan kalmistoon on haudattu useita merkkihenkilöitä, kuten Josif Stalin, Leonid Brežnev[2] ja Otto Wille Kuusinen.[4] Muurin vieressä Punaisen torin reunalla sijaitsee Leninin mausoleumi.

Isolla alkukirjaimella kirjoitettuna nimi Kreml viittaa usein metonyyminä Venäjän valtionjohtoon, nykyään erityisesti Moskovan kremlin alueella toimivaan Venäjän presidentinhallintoon.[5] Kylmän sodan aikana länsimaissa harjoitettua Neuvostoliiton johdon toiminnan ja ajattelun tutkimusta alettiin kutsua kremlologiaksi. Termi on käytössä edelleen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan Kreml vuonna 1898
Iivana Kalitan aikainen Moskovan Kreml, Apollonari Vasnetsovin maalaus vuodelta 1921.

Ensimmäiset Moskovan Kremlin asuttajat kuuluivat Fatjanovon kulttuurin heimoihin, vasarakirveskulttuurin paikalliselle variantille, pronssikauden (3 000 - 2 000 eaa.) indoeurooppalaiselle yhteisölle.[6]

Paikka on ollut jatkuvasti suomalaissukuisen kansan, merjalaisten asuttama noin 500-300 eaa, joiden esineet edustavat rautakautista Djakovon kulttuuria.[7] Slaavit miehittivät Borovitski-kukkulan lounaisosan jo 1000-luvulla, mistä on osoituksena 1090-luvulta peräisin oleva kaupunginsinetti, jonka arkeologit ovat löytäneet alueelta. Itäslaavilaiset vjatitšit (ven. вя́тичи) rakensivat linnoituksen (grad, ven. град) kukkulalle, jossa Neglinnaja-joki virtaa Moskva-jokeen.[8]

1300-luvulle asti paikka tunnettiin "Moskovan gradina". Sana "kreml" kirjoitettiin asiakirjaan ensimmäisen kerran vuonna 1331,[9] tosin etymologi Max Vasmer mainitsee aikaisemman esiintymisen vuodelta 1320.[10] Ruhtinas Juri Dolgoruki laajensi gradia huomattavasti vuonna 1156, mongolit tuhosivat sen vuonna 1237 ja Iivana I Kalita rakennutti linnoituksen tammesta vuonna 1339.[11]

Moskovan Kremlistä on merkkejä asutuksesta jo 1000-luvulta. Alueen arkeologista tutkimusta on tehty 1850-luvulta lähtien. Suurimmat kaivaukset tehtiin Kremlin kongressipalatsin rakennusaikana vuosina 1959-1960 ja vuonna 2007. Ihmisen toiminnasta syntynyneen kulttuurikerroksen paksuus vaihtelee 4-12 metriin. Vanhin on rautakaudelta peräisin oleva kulttuurikerros. Tärkeimmät arkeologiset löydöt olivat puolustuslaitteiden jäänteet, 1100-luvulta kuoppa- ja oja-rakenteita, hautausmaa Sobornaja-aukion alueella, koriste-esinekätköjä 1100-1300 -luvuilta ja kaksi tuohikirjoitusta 1300-luvulta.[1]

Sijainti 30 metriä korkealla Borovitski-kukkulalla (ven. Боровицкий холм, Borovitski holm 'Mäntykukkula'; sanasta "бор" (bor) eli mänty) Moskva- ja Neglinka-jokien jakamassa jyrkässä mutkassa on määrittänyt Kremlin hallitsevan roolin naapuriyhteisöjen keskuudessa. Ruhtinas Juri Vladimirovitš Dolgorukin vuonna 1156 perustama paaluvarustuksella ympäröity linnoitus käsitti usean hehtaarin alueen; aktiivisimmin kehittynyt keskus oli kukkulan yläterassilla ja osa toisella terassilla tulvarajan yläpuolella niemessä. Kaivauksissa paljastui asumuksia ja maataloja, hirsimökkejä, paaluvarustuksella suojattuja pihoja, puinen jalkakäytävä, leikkuutukki sekä rikas feodaalinen hautausmaa, jonka päällä oli puukirkko, joka määräsi 1400-luvulla Kristuksen Taivaaseenastumisen kivikatedraalin sijainnin. Kultaisen ordan perustajan Batu-kaanin hyökkäyksen ja Kremlin tuhon aikoihin vuonna 1238 kukkula oli siirtokuntien ja kylien ympäröimänä.[1]

Kremlin puolustusvarustukset olivat alun perin puisia. Iivana Kalitan hallituskaudella vuosina 1325-1340 rakentamiseen käytettiin erityisen paksuja tammihirsiä, joiden halkaisija oli yli metrin. Niitä löydettiin arkeologisissa kaivauksissa vuonna 2007. Dmitri I Donskoin aikana, pari vuosikymmentä ennen Kulikovon taistelua vuonna 1380, Kreml oli jo valkoista kiveä: rakentamiseen käytettiin kivikuutioita, joiden sivut olivat noin 50 cm pitkiä. Vuonna 1382 Kultaisen ordan kaani Toktamyšin onnistui valloittaa Moskova vain oveluudella ja muitten ruhtinaskuntien petoksella, muuten valkokivestä rakennettu kaupunki ei olisi koskaan antautunut hänelle.[12]

Kremlin alueen kehitys 1500-luvulla. S. P. Bartenevin teoksesta "Moskovan Kreml ennen vanhaan ja nyt", 1910.
Moskovan Kreml. Etualalla Tšudovin luostari nähtynä Spasskaja-tornista, 1909-1911

Aikanaan Kreml toimi Moskovan ruhtinaskunnan ja myöhemmin koko Venäjän hallinnollisena keskuksena. Vuosina 1366-1368 suuriruhtinas Dmitri I Donskoi rakennutti linnoituksen uudelleen kivestä.[13][14] Kremlin nykyiset muurit ja tornit rakensivat italialaiset käsityöläiset 1400-luvun jälkipuoliskolla Iivana III:n tilaamina. Heidän kättensä jälkiä ovat muurinharjan ylösalaisin käännetyn M-kirjaimen muotoiset "pääskysenpyrstö-sakarat".[12]

Vuonna 1703 tsaari Pietari I siirsi pääkaupungin ja hallinnon Pietariin. Kremlistä tuli uudelleen hallinnollinen keskus vuonna 1917, jolloin Leninin bolševikkihallitus siirsi hallinnon ja myöhemmin pääkaupungin takaisin Moskovaan. Tämän jälkeen Moskovan Kreml toimi Neuvostoliiton hallinnollisena keskuksena. Nykyisin Kreml toimii Venäjän federaation hallinnollisena keskuksena.[3]

Alueella on suoritettu vuodesta 2016 lähtien arkeologisia kaivauksia entisen Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön eli presidiumin vuonna 1934 rakennetun rakennuksen paikalla, jolloin löydettiin vuonna 1929 räjäytetyn Kristuksen taivaaseenastumisen luostarin ja viereisen Tšudovin luostarin 1300-luvulta olevat perustukset. Paikalle on tehty puisto, jonka istutukset noudattavat luostarikirkkojen seinälinjoja.[15][16] Myös Kremlin aukiolla on tehty arkeologista tutkimusta vuodesta 2019 lähtien.[17] Tutkimukset on toteuttanut Venäjän tiedeakatemian arkeologinen instituutti.[16][15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c МОСКОВСКИЙ КРЕМЛЬ • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 18.6.2023.
  2. a b Moskovan Kreml vuonna Moskova Advisor.Travel. Viitattu 17.6.2023.
  3. a b МОСКОВСКИЙ КРЕМЛЬ • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 17.6.2023.
  4. Viimeinen leposija Kremlin muurissa - 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 17.6.2023.
  5. Kreml Entsiklopeditšeski slovar -verkkotietosanakirjan artikkelin nettiversio. dic.academic.ru. Viitattu 27.7.2014. (venäjäksi)
  6. Музеи московского кремля: АРХИТЕКТУРНЫЙ АНСАМБЛЬ КРЕМЛЯ kremlin-architectural-ensemble.kreml.ru. Viitattu 28.7.2023.
  7. Archaeologists have found shards of the pre-Slavic era in the Moscow Kremlin. 10.9.2019. Interfax.ru [ru]
  8. ВЯТИЧИ • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 28.7.2023.
  9. Agrawal, Premendra: Silent Assassins Jan 11, 1966. Agrawal Overseas. 4.2.2012. S.184. ISBN 9789350878453
  10. Фасмера, Макс. "Этимологический Словарь Фасмера" [Vasmer's Etymological Dictionary]. s. 321.
  11. Paul, Michael C.: "The Military Revolution in Russia 1550–1682". The Journal of Military History. Tammikuu 2004, 68 (1): 31. doi:10.1353/jmh.2003.0401. S2CID 159954818.
  12. a b Куранты бьют и днем, и ночью - Вечерняя Москва web.archive.org. 22.9.2019. Arkistoitu 22.9.2019. Viitattu 23.6.2023.
  13. Paul, Michael C. : "The Military Revolution in Russia 1550–1682". The Journal of Military History. 68 (1): 31, 2004 doi:10.1353/jmh.2003.0401. S2CID 159954818.
  14. [lähde venäjänkielisellä Wikipedia-sivulla] Libson, V. Ya. & Domslak, M. I. & Arenkova, Yu. I. et al. : The Kremlin. China town. Central squares. Teoksessa: Architectural monuments of Moscow. "Taide"-kustantamo, Moskova 1983. S. 263 [ru]
  15. a b Makarov, N. A. & Koval, V. Yu. & Engovatova, A. V. & Vasiljeva, E. E. & Kurmanovski, V. S. & Modin, R. N. & Pantšenko, K. I. : Arkeologinen tutkimus Moskovan Kremlin rakennuksen 14 kellarissa. Arkeologiset löydöt 2017. 27.12.2019. Crossref. doi:10.25681/iaras.2019.978-5-94375-300-8.103-106. Artikkelin verkkoversio. [ru]
  16. a b Archaeology of the Moscow Kremlin: The 2016–2017 Excavations www.archaeolog.ru. 16.7.2020. Viitattu 17.6.2023.
  17. Archaeological research in the Moscow Kremlin www.archaeolog.ru. 18.12.2020. Viitattu 17.6.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]