Bulgar

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ortodoksikirkko vuodelta 1732 (nykyään Bulgarin museo) sekä ympärillä muutamia keskiaikaisia rakennuksia ja uusi minareetti.
Volgan Bulgaria ja sen ympärysvallat vuonna 1025.

Bulgar (tat. Болгар, Bulgar, Bolgar, Bolğar, tšuvassiksi Пăлхар) oli Volgan Bulgarian pääkaupunki 700-1400-luvuilla yhdessä Bilärin ja Nur-Suvarin kanssa. Se sijaitsi Volgan rannalla noin 30 km Kamajoen suusta ja noin 130 km nykyisestä Kazanista alavirtaan. Hiukan Bulgarista pohjoiseen sijaitsee uudempi kaupunki Bolgar.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bulgarin alueella on ollut asutusta jo neoliitti-, pronssi- ja varhaisella rauta-ajalla, koska sen sijainti oli mainio Volgan korkealla rannalla. Ensimmäinen linnoitus alueella on ollut jo 300-600-luvulla.

Varhaisimmat bulgaarien asutukset alueelta on 700-800-luvuilta. Bulgar on ollut Volgan Bulgarian pääkaupunki ilmeisesti jo 700-luvulta lähtien. Bulgarin kaupungin syntymiseen vaikutti sen sijainti Kama- ja Volgajokien yhtymäkohdassa korkealla joentörmällä. Kaupunkiin syntyi Aga-basaari, joka oli Volgan Bulgarian tärkein kauppapaikka. Bulgar oli Rusin ja idän valtakuntien välisten kulkureittien risteys 700-luvun lopulta 1000-luvun alkuun asti. Sen kautta kulki lähes kaikki kauppa idän ja lännen välillä.[1].

Viikingit Bulgarissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabialainen kartantekijä Abu Zayd al-Balhi saapui vuonna 922 yhdessä kirjuri Ibn Fadlanin kanssa Bulgariin käännyttämään Volgan bulgaarit islaminuskoon. Bulgaarit omaksuivat islaminuskon, mutta heidän kanssaan olleet savasit eivät omaksuneet vaan lähtivät Volgan oikealle rannalle. Tällä matkalla Ibn Fadla kirjasi muistiin myös tapaamisensa rusien kanssa ja heidän tapojaan. Hänen mukaansa rusit ovat pitkiä kuin taatelipalmut, vaaleatukkaisia ja vereviä sekä likaisinta väkeä, mitä Allah on koskaan luonut. Rusit käyttivät ihan tolkuttomasti humalluttavia juomia.[2].

Kaupankäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tabula Rogeriana, maailmankartta vuodelta 1154.

Bulgar oli Volgan Bulgarian tärkeimpiä kaupunkeja. Sen kautta kulki valtakunnan ulkomaankauppa. Se oli 900-1000-luvuilla noin 12 hehtaarin kokoinen. 1100-1200-lukujen vaihteessa se jäi jälkeen Biläristä ja Suvarista.

900-luvulla bulgaarit myivät tekemiään hienoja koruja, nahkoja, turkiksia, hunajaa sekä metalliesineitä. Bulgaarit kävivät kauppaa Kiinan, Bagdadin, Damaskoksen, Espanjan ja Skandinavian kanssa. Bulgarissa järjestettiin joka vuosi isot markkinat, joihin tuli kauppiaita kaikkialta. Monilla ulkomaisilla kauppahuoneilla oli siellä omia taloja ja katuja.

Bulgarin tärkeyttä korostaa myös se, että Sisilian kuningas Roger II:n kartantekijä Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi piirsi karttaansa myös Bulgarin vuonna 1154.

Venäläisten jatkuvien hyökkäysten takia kuninkaat siirsivät pääkaupungin myöhemmin 1100-luvulla Biläriin.

Volgan Bulgarian valtakunnan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongolit hävittivät Bilärin 1230-luvulla, ja 1236 he hävittivät myös Bulgarin. He päättivät kuitenkin rakentaa Bulgarin uudelleen. Sen jälkeen vanha pääkaupunki otettiin uudelleen käyttöön mongolien Kultaisen Ordan provinssin tai ruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Mongolivallan aikana Bulgarista tuli menestyvä kaupunki, johon rakennettiin paljon huomattavia rakennuksia.

Tokhtamysh-Timur-sota oli Bulgarin historian käännekohta. Kultaisen Ordan kaani Bulaq-Temir tuhosi sen vuonna 1361 Timur Lenkin uhatessa häntä. Sen ryöstivät kerran venäläiset rosvojoukot sekä vielä kerran vuonna 1431 Moskovan ruhtinas Vasili II. Se oli muslimien uskonnollisena keskuksena vuoteen 1552 asti, jolloin Venäjän keisari Iivana Julma valloitti Kazanin kaanikunnan ja liitti sen Venäjän valtakuntaan.

Keisarivallan aikana vanhaan Bulgarin kaupunkiin asettui asumaan aatelittomia. Keisari Pietari Suuri laati ukaasin säilyttäkseen vanhat rauniot. Tämä oli ilmeisesti ensimmäinen venäläinen laki, jolla suojeltiin muinaismuistokohteita.

Pyhiinvaelluspaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoaikana Bulgar oli paikallisen islamilaisen liikkeen keskuspaikka, ja sen nimi oli Pikku-Hadž. Tatarstanin ja muiden Neuvostoliiton tasavaltojen muslimit eivät voineet matkustaa pyhiinvaellukselle Mekkaan, joten he menivät Bulgariin.[3].

Muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautakivi Bulgarissa.

Tataareille Bulgar oli keskiaikaisen Volgan Bulgarian pääkaupunki nimeltään Shahri Bolghar (tat. Шәһри Болгар, Şähri Bolğar), joka tarkoittaa "Bulgarin kaupunkia". Kaupunki on osa heidän kulttuuriperintöään, koska heille se on vanhan Kazanin kaanikunnan edeltäjä, minkä vuoksi on linkki nykyiseen Tatarstanin Tasavaltaan. Nykyisen Tatarstanin pääkaupunki on Kazan, mutta monille tataareille Bulgar on heidän vanha uskonnollinen pääkaupunki sekä edustaa islamilaista Bulgaria ennen kuin mongolit valloittivat Volgan Bulgarian valtakunnan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]