Minareetti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aswanissa Egyptissä sijaitseva moskeija, jossa on minareetteja.

Minareetti (arab. منارة‎ 'manarah,' "majakka") on arkkitehtuuriltaan omaleimainen torni islamilaisissa moskeijoissa.[1] Minareetit ovat yleensä korkeita, sirorakenteisia torneja, joissa on sipulinmuotoinen kruunu tai nuppi. Minareetti vastaa kristillisten kirkkojen kirkontornia ja palvelee samoja tarkoituksia. Muuta ympäristöä korkeampi torni helpottaa äänimerkin kuulumista laajalle alueelle. Korkea torni hallitsee tilaa ja julistaa uskonnon läsnäoloa.[2]

Aiemmin rukoukseen kutsuja eli muezzin kiipesi minareettiin ja lauloi kutsunsa ikkunasta tai parvelta, mutta nykyisin käytetään äänentoistojärjestelmiä.[3]

Historiaa ja nykypäivää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset minareetit rakennettiin vasta 800-luvulla abbasidien hallintokaudella, eivätkä ne olleet kovin tavallisia ennen 1000-lukua. Sitä ennen rukouskutsu huudettiin temppelin katolta tai ovensuusta.[4] Kun abbasidit alkoivat 800-luvulla rakentaa minareetteja, Egyptiä hallinneet šiialaiset fatimidit eivät seuranneet uutta tapaa. Ensimmäinen minareetti läntisessä islamissa rakennettiin kuitenkin Tunisian Kairouaniin jo vuonna 836.[5] Minareetin puuttuminen sai moskeijan näyttämään šiialaiaselta, minkä takia myös Andalusian muslimit alkoivat 900-luvulla rakentaa niitä. Espanjassa ne olivat muodoltaan nelinurkkaisia.[5] Tunnetuin niistä on Córdoban moskeijassa. Wahhabiitit eivät myöskään aluksi hyväksyneet minareetteja ja kielsivät ne, mutta nykyisin ne ovat yleisiä myös Saudi-Arabiassa.[6][7][8]

Useimmissa moskeijoissa on yksi, kaksi tai neljä minareettia. Istanbulin Sinisessä moskeijassa niitä on poikkeuksellisesti kuusi.[9] Medinan Profeetan moskeijassa ja Mekan Masjid al-Haramissa minareetteja on tätä enemmän.

Buharan Kalänin moskeijassa on noin 100 metriä korkea Suuri minareetti, jota kutsutaan joskus myös Kuoleman Minareetiksi: sitä käytettiin emiirikunnan aikana teloituspaikkana eli vakaviin rikoksiin syyllistyneet, kuten homoseksuaalit,[10] heitettiin alas minareetin huipulta. Minareetti toimi myös majakkana karavaaneille ja tähystystornina vihollisten varalta. Neuvostovallan vuosina se, kuten koko moskeijakin, oli museoituna. [11]

Maailman korkein minareetti on 210 metriä korkea torni kuningas Hassan II:n moskeijassa Casablancassa, Marokossa. Sen huipulla on vihreä valonsäde, joka osoittaa Mekkaan päin.[12][13]

Sveitsissä kiellettiin minareettien rakentaminen kansanäänestyksessä vuonna 2009.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heikki Palva: Taiteet ja arkkitehtuuri. Teoksessa: Islamilainen kultttuuri (toim.Heikki Palva ja Irmeli Perho), s. 425. Otava, 2016.
  2. https://www.khanacademy.org/humanities/art-islam/beginners-guide-islamic-art/a/introduction-to-mosque-architecture
  3. Kjeilen T: Minareetit Encylopedia of the Orientissa (englanniksi)
  4. Terrance Duggan: Review of: J. M. Bloom, The Minaret, Edinburgh Studies in İslamic Art Mediterranean Journal of Humanities. 2013, 357-365.
  5. a b Jonathan Bloom: Mosque Towers and Church Towers in Early Medieval Spain. Künstlerischer Austausch/Artistic Exchange: Akten des XXVIII. Internationalen Kongresses für Kunstgeschichte Berlin, pp. 361-71., 15.-20. Juli 1992.
  6. https://m.csmonitor.com/1999/0811/p6s2.html
  7. http://www.cbc.ca/news2/background/islam/wahhabism.html
  8. http://www.encyclopedia.com/philosophy-and-religion/islam/islam/wahhabi
  9. Blue Mosque, Istanbul Sacred Destinations
  10. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 665 (p17.3). Ahmad ibn Naqib al-Misri Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik) 2017 amana publications, 2017.
  11. Buhara, Inturistin opaskirja matkailijalle, 1980
  12. Casablanca Journal; World's Tallest Minaret, but Short on Popularity NY Times 1993
  13. Casablanca Attractions
  14. Sveitsi kieltää minareettien rakentamisen YLE Uutiset. 1.12.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 1.12.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]