Reliance of the Traveller

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Shyakh Nuh Ha Mim Keller.jpg
Kieli Arabia Englanti
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper (Arab. Umdat as-Salik wa 'Uddat an-Nasik) on islamilaisen Shafi'i -lakikoulukunnan klassinen šarian käsikirja. Sen on kirjoittanut 1300-luvulla elänyt oppinut Ahmad ibn an-Naqib al-Misri (1302–1367).[1] Nimi Al-Misri tarkoittaa egyptiläistä. Kirjan on kääntänyt englanniksi amerikkalainen, roomalaiskatolisuuden islamiin vaihtanut Nuh Ha Mim Keller vuonna 1991.[2] Hän on lisännyt kirjaan laajan liiteosan, joka sisältää myös muita islamilaisen lain avainteoksia keskiajalta.

Reliance of the Traveller on ensimmäinen eurooppalaiselle kielelle käännetty islamilaista lakia käsittelevä teos, jonka egyptiläinen Al-Azharin yliopisto on hyväksynyt.[3] Kirjan alkuun on liitetty neljä sertifikaattia, joiden allekirjoittajat ovat arvostettuja uskonoppineita. Al-Azharin sertifikaatti vakuuttaa, että kirja on oikein käännetty arabiasta ja vastaa oikeauskoisen sunniyhteisön uskoa ja käytänteitä. [4]

Šarian luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islaminuskon mukaan Jumalan laki, šaria, löytyy Koraanista ja Muhammedia koskevasta perimätiedosta, joka on koottu hadith -kokoelmiin. Jumalan laki on muuttumaton, mutta siitä tehdyt tulkinnat, fiqh, vaihtelevat.[5] Reliance of the Traveller edustaa islamilaista laintulkintaa, ei Jumalan lakia suoraan.

Shafi'i - lakikoulukunnan perusti Abū ʿAbdullāh Muhammad ibn Idrīs al-Shāfiʿī (760-820), joka vaikutti merkittävästi islamilaisen lain kehitykseen. Hänen vaatimuksestaan tuli säännöksi johtaa Muhammedin sunnaa koskevat kertojaketjut Muhammediin itseensä saakka, ja hän myös otti käyttöön analogian (qiyás) ja yksimielisyyden (ijmá) periaatteet, joiden esikuvina pidetään roomalaista oikeutta.[6]

Reliance of the Traveller - kirjan liiteosat sisältävät muidenkin sunnilaisten lakikoulukuntien (Hanafi, Maliki ja Hanbali) näkemyksiä. Noin 75 % niiden johtopäätöksistä on kaikille neljälle koulukunnalle yhteisiä.[7] Myös shiialainen lakikäsitys on hyvin lähellä sunnilaisia käsityksiä.[8]

Kirjan sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksessa käännös ja arabiankielinen alkuteksti kulkevat rinnakkain. Käännöksessä on 26 lukua, jotka on nimetty aakkosten mukaan alkaen kirjaimesta A. Yksittäiset kappaleet on sen jälkeen esitetty numerotunnuksilla. Kirjan rakenne ja sisältö on seuraava:

Kirjoittajan johdanto ja sertifikaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja alkaa tekijän kirjoittamalla johdannolla, jonka jälkeen on liitetty joukko uskonnollisten laitosten antamia sertifikaatteja.

Johdantolukuja islamilaiseen laintulkintaan (fiqh)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A "Pyhä tieto". Erilaisia klassikkotekstejä pyhän tiedon luonteesta.
  • B "Oppineen tiedon pätevyys". Klassikkotekstejä tiedon luotettavuuden arvioimisesta.
  • C "Lakimääräysten luonne". Klassikkotekstejä tekojen laillisuuden arvioinnista.

al-Misri: Umdat al-salik[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan pääosan muodostaa Ahmad ibn an-Naqib al-Misrin (1302–1367) kuuluisin teos Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Al-Misrin isä oli elämäkertatieojen mukaan Turkissa orjaksi otettu kristitty, joka kääntyi islamiin ja palveli vapauttamisensa jälkeen kapteenina. Al-Misri syntyi Kairossa ja sai oppia useilta islamilaisen lain tuntijoilta. Al-Misri vältti hämärää teologisointia ja kirjoitti mieluummin käytännöllisistä asioista. Kirjan järjestys seuraa imaami Shirazin teosta al-Muhadhdhab ja noudattaa imaami Nawawin teoksen Minhaj johtopäätöksiä. Al-Misri ei koskaan opettanut julkisesti vaan pienessä piirissä ja isänsä tavoin omistautui suufilaisuudelle. Hän teki useita pyhiinvaelluksia Kaabaan ja kuoli ruttoon vuonna 1367 Kairossa 67-vuotiaana.[9]

Yli 500 sivua sisältävä teos kattaa kirjassa luvut D–O. Teos jakautuu seuraviin osiin:

  • D. al-Misrin johdanto, E. Puhdistautuminen, F. Rukous, G. Hautajaisrukous, H. Almuvero, I. Paasto, J. Pyhiinvaellus, K. Kauppa, L. Perintö, M. Avioliitto, N. Avioero, O. Oikeus

Muut klassiset kirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • P "Rangaistavat teot". Lyhennelmä Imaami Dhababin (k. 1348) teoksesta Kitab al-kabai'ir (julkaistu myös suomeksi 2012 nimellä "Suuret synnit".[10])
  • Q "Hyvään kutsuminen ja pahan kieltäminen". Lyhennelmä Al-Ghazalin (k. 1111) teoksesta "Ihya’ ʿulum al-din"
  • R "Kielen kurissa pitäminen". Tekstejä Nawawin (k. 1277) teoksesta sekä hanafi-oppineen Khalid Nahlawin (k. 1931) kirjasta
  • S "Harhaluuloja" on hanbali-oppineen Ibn Qudama Maqdisin (1223) laatimaa kommentaaria
  • T "Puhdas sydän" sisältää kolmen kirjoittajan mietelmiä (Nawawi, Ibn Ata Illah, Muhammad Said Burhani)
  • U "Gabrielin hadith". Sisältää kuuluisan hadithin ja oppineiden sitä koskevia kommentaareja
  • V "Jumala ja hänen lähettiläänsä" sisältää Ghazalin (k. 1111) tekstin käännöksen
  • W sisältää sekalaisia klassisten kirjoitusten lyhyitä lainauksia sekä liitteitä.

Liitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • X Pienoiselämäkerrat kirjassa mainituista henkilöistä
  • Y Lähdeluettelo (136 nimikettä)
  • Z Hakemisto

Käännöksen kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännöstä on arvosteltu siitä, että jotkut al-Misrin teoksen osat on jätetty kääntämättä, vaikka teksti on kirjassa arabiaksi. Keller perustelee asiaa sillä, että hän ei ole pitänyt niitä enää ajankohtaisina.[11] Laajin tällainen osuus koskee orjien kohtelua (K.32). Se löytyy kuitenkin suomeksi käännettynä Ibn Matin blogista.[12] Kellerin käännöstä on arvosteltu myös siitä, että hän on jättänyt joitakin osia kääntämättä ilman, että olisi aina kertonut siitä lukijalle. Pois jätetyt kohdat näkyvät usein vain sulkumerkkien käyttönä arabiankielisessä tekstissä.[13]

Käännöksessä on havaittu myös virheitä. Shafi'lainen koulukunta pitää tyttöjen ympärileikkausta pakollisena, mikä tarkoittaa, että sen laiminlyömisestä seuraa rangaistus. Kyse on leikkauksesta, johon kuuluu klitoriksen poistaminen (arab. bazr). Keller kirjoittaa, että shafi'i -koulukunta vaatii vain klitoriksen hupun (arab. bizr) poistamista. [14]Anne-Sofie Roaldin mukaan kyseessä on käännösvirhe.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sared Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8.
  2. Becoming Muslim, Nuh Ha Mim Keller ebooks.i360.pk. October 25, 2015. Arkistoitu October 28, 2015.
  3. Nuh Ha Mim Keller The Muslim 500. The World's Most Influential Muslims.
  4. Reliance of the Traveller, 2017, xx
  5. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 159. Otava, 2004.
  6. Joseph Schacht: The Origins of Muhammadan Jurisprudence, s. 83, 99. Claridon Press, 1950. (englanniksi)
  7. Nuh Ha Mim Keller: ”Introduction”, Reliance of the Traveller, s. vii. amana publications, 2017.
  8. Hämeen-Anttila, 2004, 160
  9. Reliance of the Traveller, 2017, 1036 (x76)
  10. al-Dhababi: Suuret synnit (Kitâb al-Kabâ'ir). Satara Establishment Oy, 2012. Teoksen verkkoversio.
  11. Reliance of the Traveller, 2017, s. 459
  12. Sharia-käsikirjan puuttuva käännös orjien kohtelusta Ibn Matti. 3.3.2018.
  13. Anver M. Emon: Religious Pluralism and Islamic Law: Dhimmis and Others in the Empire of Law 2012. Oxford University Press.
  14. Reliance of the Traveller, s. 59, e4.3
  15. Anne-Sofie Roald:: Women in Islam: The Western Experience, s. 243. Routledge, 2001.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]