Córdoban moskeija

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Córdoban Mezquitan keskelle rakennettiin 1500-luvulla kirkko
Rukoilusalissa on 856 pylvästä

La Mezquita (espanjaa, arabian kielen sanasta Masijd “moskeija”) on Córdobassa, Espanjan Andalusiassa sijaiseva pyhäkkö. Arabihallitsijat rakennuttivat sen vuosina 785-987. Rakennus ehti olla moskeijana neljäsataa vuotta, kunnes se muutettiin kirkoksi vuonna 1236, kun Kastilian kuningas Ferdinand III reconquistan edetessä valloitti kaupungin.[1] Moskeijan kohdalla saattoi aikaisemmin sijaita Pyhän Vincent Zaragozalaisen kirkko.[2][3]

Mezquita on Córdoban umaijadikalifaatin suurenmoisin näihin päiviin säilynyt muistomerkki. Se ei kuitenkaan ole säilynyt aivan täydellisenä, sillä vuonna 1523 piispa Alonzo Manriquen määräyksestä rukoussalin keskelle rakennettiin varhaisrenessanssityylinen katedraali. Hanketta vastustettiin jo aikanaan vandalismina.[4]

Arabivalloittajien uskonnosta ei ole säilynyt tietoja, joten on arvoitus, tehtiinkö pyhäkkö jo 700-luvulla moskeijaksi, vai muutettiinko sellaiseksi vasta 800-luvulla, jolloin ensimmäiset tiedot islamista ilmaantuvat lähteisiin. Valloituksesta kertova ainoa aikalaislähde, "Vuoden 754 Kronikka" ei vielä puhu muslimeista eikä uskonsodasta, vaan arabeista.[5] Samoin esimerkiksi Mesquitan alkuperäinen rukoussuunta ei osoita Mekkaan.

Rakennuksen vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaisen perimätiedon mukaan paikalla ollut Pyhän Vincentin kirkko olisi arabivalloituksen jälkeen ensin jaettu muslimien ja kristittyjen kesken. Arabiemiiri Abd ar-Rahman I olisi sitten rahalla ostanut pyhän Vicenten kirkon kristittyjen puoliskon ja sitten purkanut rakennuksen.[6][7] Samaa tarinaa kerrottiin Damaskoksen moskeijasta, jonka alta purettiin Johannes Kastajan katedraali.[8] Kertomus on siten ilmeisesti lainatavaraa.

Roger Collinsin mukaan paikalla mahdollisesti oli kristillinen kirkko, jonka arabiemiiri Abd ar-Rahman I antoi purkaa ja rakennutti sen jäänteitä hyväksi käyttäen Mezquitan ensimmäisen vaiheen 780-luvulla. Rakentamisessa käytettiin roomalaisista temppeleistä saatuja kiviä ja pylväitä.[9]

Moskeijassa tehtiin jälkeenpäin paljon uudistuksia: vuonna 958 rakennus sai minareetin. Sitä ennen rukouskutsu huudettiin katolta.[10] Vuonna 961 al-Hakam II laajensi rakennusta ja paranteli mihrabia. Viimeiset uudistukset teki al-Mansur Ibn Abi Aamir vuonna 987, jolloin Córdoban moskeija laajennettiin sen lopulliseen kokoon. Arkkitehtonisia erikoisuuksia ei harrastettu; moskeijan pylväshallia yksinkertaisesti monistettiin riittävän paljon niin, että kaikki mahtuivat sisään. Vaikutelma oli silti mykistävä ja toi hartaalle uskovalle mieleen paratiisin puutarhan.

Collinsin arvion mukaan pyhäkön ensimmäisessä vaiheessa sinne mahtui noin 1000 henkeä. Siitä päätellen Cordoban väkiluku oli 700-luvun lopulla noin 4000.[11]

Tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Córdoban suuri moskeija oli kahdensadan vuoden ajan Córdoban emiraatin ja myöhemmin kalifaatin uskonnollinen keskus. Se oli pääkaupungin sydän ja polttopiste.[12] Al-Andalusin ihmisille “moskeijan kauneus oli niin häikäisevä ettei sitä voinut sanoin kuvailla.”[13] Rukoussalia käytettiin myös opetustilana, ja Abd ar Rahman I:n aikana sieltä käsin hoidettiin al-Andalusin lakia ja järjestystä.[14]

Joidenkin mielestä Mezquitan piirteet ja ulkoasu muistuttavat Damaskoksen Umaijadimoskeijaa.[15] Toisten mielestä yhtäläisyydet rajoittuvat sisäpihan olemassaoloon. Arabien varhaisissa pyhäköissä korostuivat kristillisten kirkkojen tapaan pituusakseli ja keskilaiva, kun taas Mezquita oli lähes neliönmuotoinen.[16]

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnusomaisinta rakennukselle on sen valtavat holvikaaret ja jaspisksesta, onyksistä, marmorista ja graniitista tehdyt 856 pylvästä. Niistä ensimmäiset oli saatu roomalaisten temppelien osista, sekä muista tuhoutuneista roomalaisista rakennuksista, kuten Méridan amfiteatterista. Kaksoisholvikaaret, jotka saattavat olla peräisin vasta 800-luvulta, auttoivat tukemaan katon valtavaa painoa. Niiden esikuvana oli Córdoban lähellä sijatseva Méridan roomalainen vesijohto eli akvedukti. Visigoottien tyylin mukaiset kaaret muodostuvat alemmasta hevosenkenkäkaaresta ja ylemmästä puoliympyrän muotoisesta kaaresta. Espanjassa. Kuuluisat, vuorotellen punaiset ja valkoiset, holvikivet ovat saaneet inspiraationsa Kalliomoskeijasta ja muista roomalaisen arkkitehtuurin saavutuksista.[13] Valkoisen kalkkikiven ja punatiilen vaihtelua (opus mixtum) käytettiin esimerkiksi Méridan akveduktissa.[17][18]

Holvikivet muistuttavat Aachenin tuomikirkon holvikiviä, ja rakennukset rakennettiinkin lähes samanaikaisesti. Moskeijassa on myös paljon kullattuja rukousnurkkia, jotka olivat tavallisia myös keskiaikaisissa kirkoissa.[19] Keskellä sijaitsevassa kennomaisessa kupolissa on käytetty tähdillä koristeltuja sinisiä laattoja. Mihrab on arkkitehtoninen mestariteos, ja sitä koristavat geometriset kuviot ja soljuvat kasvikuviot. Muita huomattavia piirteitä ovat luostariarkkitehtuurista tuttu pylväkäytävien ympäröimä piha, sahn, puulevyt, minareetit, värikkäät mosaiikit ja ikkunat joissa on käytetty värillistä lasia.[13] Moskeijan seinille oli kaiverrettu katkelmia Koraanista. Mosaiikkien tekemisessä 900-luvulla apuna olivat Bysantista tulleet ammattilaiset.[20]

Mezquitan suurin ihme on sen jättiläismäinen pylväshalli eli hypostyyli. Pylväshalli ei sinänsä ollut uusi keksintö, sillä sellaisia esiintyi Pohjois-afrikkalaisissa kirkoissa, kuten Karthagon Damous et Karita -pyhäkössä. Poikkeuksellista on pylväshallin ennätysmäinen koko, joka oli seurausta peräkkäisistä laajennusvaiheista. Pylväshallien esikuvia löytyy jo muinaisesta Egyptistä (esim Karnakin temppeli), jossa niitä oli myöhemmin myös muutettu kirkoiksi.[21]

Moskeijassa oleva Patio de los Naranjos, joka toimii nykyisin puistona, ja rukoussaliin pystytetty katedraali.

Pohjapiirustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskeijassa on suorakaiteen muotoinen rukoussali. Käytävät ovat kohtisuorassa qiblaan eli suuntaan johon muslimit rukoilevat.[22] Qibla-seinä ei kuitenkaan osoita Mekan suuntaan, kuten sen pitäisi, jos rakennus olisi alun perin rakennettu moskeijaksi. Ero on noin 17 astetta, ja seinä suuntautuu etelään. [23] Pyhäkkö on luultavasti rakennettu aikansa katuverkon mukaiseksi.[24]

Rukoussali on suuri ja tasainen, ja sen puukattoa tukevat hevosenkengän muotoiset kaaret.[12] Noin 150 vuotta perustamisen jälkeen moskeijaa laajennettiin etelään ja siihen lisättiin katolle johtava portaikko. Rukouskutsu huudettiin luultavasti sieltä, sillä minareetin moskeija sai vasta parikymmentä vuotta tämän jälkeen. Rukoussali liitettiin kalifin palatsiin kävelysillalla.[15] Moskeijaa laajennettiin myöhemmin vielä uudelleen etelän suuntaan. Suuria laajennusvaiheita oli kaikkiaan neljä.[25]

1000-luvulle asti piha oli päällystämätöntä maata, ja siinä kasvoi sitruspuita ja palmuja, joita ensin kasteltiin sadevesisäiliöillä ja myöhemmin akvedukteilla. Arkeologiset tutkimukset viittaavat että istutetut puut muodostivat kuvioita kastelukanavien kanssa. Nykyään näkyvät kivikanavat eivät ole alkuperäisiä.[26]

Reconquista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1236 Ferdinand III valloitti Córdoban reconquistassa, ja moskeija muutettiin takaisin kristityksi kirkoksi. Alfonso X Viisas valvoi Villaviciosan kappelin ja Kuninkaallisen kappelin rakentamista moskeijan keskelle. Myöhemmät kuninkaat lisäsivät kristillisiä piirteitä, kuten Kastilian Henrik II, joka rakensi kappelin uudestaan 1300-luvulla. Moskeijan minareetti muutettiin kellotorniksi ja varustettiin Santiago de Compostelan katedraalista muslimien varastamilla kelloilla.[27]

Moskeijan merkittävin muutos tapahtui kun suuren rakennuksen keskelle rakennettiin renessanssityylinen katedraalin keskilaiva. Lisäys tehtiin Kastilian ja Aragonian kuninkaan Kaarle V:n luvalla. Käsityöläiset ja arkkitehdit jatkoivat lisäyksien tekemistä rakennukseen aina 1700-luvun lopulle. Suuren moskeijan muuttaminen kristityksi kirkoksi saattoi auttaa rakennuksen säilymisessä vuosisatojen halki.

Tapahtumia Mezquitan vaiheilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cóordobasta 13 km päähän rakennettu palatsialue, Madinat al-Zahra oli kalifaatin ihmeistä suurin, mutta säilyi vain sata vuotta ennenkuin se hävitettiin sisällisodassa vuonna 1013.

Muslimit pitävät ilmailun perustajana Abbas ibn Firnasia, joka 800-luvulla hyppäsi Cordoban moskeijan minareetista linnunsulkiin varustautuneena. Hyppy epäonnistui, koska hän Al-Maqqarin mukaan oli unohtanut pyrstösulat.[28] Bagdadin kansainvälinen lentokenttä on nimetty hänen mukaansa.

Kalifi al-Mansur hävitti vuonna 997 Santiago di Compostelan. Vangiksi otetut kristityt orjat kuljettivat maanteitse kirkonkellot Córdoban moskeijan komistukseksi, joskaan ei soitettavaksi. [29]

Espanjan muslimien neuvosto ehdotti vuonna 2004, että muslimit saisivat rukoilla Córdoban moskeijassa.[30][31] Pyyntö ei herättänyt vastakaikua katolisen kirkon piirissä.[32]

Pääsiäisviikolla vuonna 2010 kaksi järjestyksenvalvojaa loukkaantui vakavasti. Ongelmat alkoivat, kun puoli tusinaa itävaltalaista muslimia polvistui rukoilemaan turistikierroksen aikana. Järjestyksenvalvojat pyysivät miehiä jatkamaan kierrosta tai poistumaan.[33][34] Kun kaksi heistä kieltäytyi, syntyi käsirysy, jonka päätteeksi molemmat pidätettiin. Poliisin mukaan toinenpidätetyistä oli varustautunut puukolla.[33][34][35]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuvia Mezquitan arkkitehtuurista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fernandez-Morera, D.: The Myth of the Andalusian Paradise. Muslims, Christians and Jews under Islamic Rule in Medieval Spain, s. 67. ISI Books., 2016.
  2. David Levering Lewis, God's Crucible: Islam and the Making of Europe, 570 to 1215, W. W. Norton & Company, (2008) s. 272 ff.
  3. Collins, R.: The Arab Conquest of Spain 710 - 797, s. 186. Blackwell, 1989/1998.
  4. Alvarez, L., Elias, S. & Fernandez, E.: La Moschea, s. 22. Intuco, s.l., ei vl..
  5. Tuntematon: Chronicle of 754. Teoksessa: K. B. Wolf (toim.) Conquerors and Chroniclers of Early Medieval Spain. 2nd ed. s. 91–128. Liverpool University Press, 2011.
  6. Josef W. Meri and Jere L. Bacharach, Medieval Islamic Civilization, Routledge, (2005), s. 176 ff.
  7. Irving, T. B. (1962). The Falcon of Spain. Ashraf Press, Lahore, s.82. 
  8. Menocal, M.R.: Ornament of the world. How muslims, jews, and christians created a culture of tolerance in medieval Spain, s. 58-59. Back Bay Books, 2002.
  9. Fernandez-Morera, 2016, 68
  10. Jonathan Bloom: Mosque Towers and Church Towers in Early Medieval Spain, s. 361. Published in Künstlerischer Austausch/Artistic Exchange: Akten des XXVIII. Internationalen Kongresses für Kunstgeschichte Berlin, 15.-20. Juli 1992.
  11. Collins, 1989/1994, 188
  12. a b Jayyusi, Salma Khadra, ed. The Legacy of Muslim Spain, 2 Vols.. Leiden: BRILL, s.599.
  13. a b c Anwar, G. Chejne, Muslim Spain: Its History and Culture, MINNE ed. Minnesota: University Of Minnesota Press, s.364.
  14. Jan, Read. The Moors in Spain and Portugal. London: Rowman & Littlefield Pub Inc, s.56.
  15. a b The Literature of Al-Andalus (The Cambridge History of Arabic Literature). New Ed ed. New York: Cambridge University Press, 161.
  16. Hellenistische Traditionen im frühen Islam. Kunst, Architektur iundliterarische Libertinage. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heiz Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion II, Von swr koranischen Bewegung xun Frühislam. 96-163, s. 144-145. Hans Schiler, 2012.
  17. Fernandez-Morera, 2016, 67-68
  18. Thomas, 2012, 147
  19. Thomas, 2012, 143
  20. Thomas, 2012, 143
  21. Thomas, 2012, 146
  22. The Literature of Al-Andalus, s.159
  23. Lapunzina, Alejandro (2005). Architecture of Spain. Greenwood Publishing Group, s.82-83. 
  24. Thomas, 2012, 144
  25. The Literature of Al-Andalus s.162
  26. Ruggles, D. Fairchild (2008). Islamic Gardens and Landscapes. University of Pennsylvania Press, 152. ISBN 0812240251. 
  27. Chris, Lowney A Vanished World: Muslims, Christians, and Jews in Medieval Spain. New York: Oxford University Press, USA, 11.
  28. Al-Makkari, Ahmed ibn Mohammed: The History of the Mohammedan Dynasties in Spain, s. 148. Psychology Press ISBN 9780415297714., 2002.
  29. Collins, Roger: Caliphs and Kings: Spain, 796-1031, s. 190. Wiley, 2014.
  30. Sills, Ben. "Cathedral may see return of Muslims", The Guardian, 2004-04-19. 
  31. Thomson, Muslims ask Pope to OK worship in ex-mosque, Reuters, (2011), [1]
  32. Fuchs, Dale. "Pope asked to let Muslims pray in cathedral", The Guardian, 2006-12-28. 
  33. a b Keeley, Graham. "Muslims arrested for trying to pray in Crdobas former Great Mosque", The Times, 2010-04-03. 
  34. a b Tremlett, Giles. "Two arrested after fight in Cordoba's former mosque", The Guardian, 2010-04-01. 
  35. "Muslims in Spain campaign to worship alongside Christians", CNN, 2010-09-07. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]