Córdoba (Espanja)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Córdoba
Córdoban roomalainen silta ja moskeija-katedraali.
Córdoban roomalainen silta ja moskeija-katedraali.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Córdoba

Koordinaatit: 37°53′0″N, 4°46′0″W

Valtio Espanja
Itsehallintoalue Andalusia
Maakunta Córdoba
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 255,24 km²
Korkeus 120 m
Väkiluku (2014) 328 041

Córdoba on kaupunki Espanjassa, Andalusian itsehallintoalueella ja on Córdoban maakunnan pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Guadalquivirjoen varrella.[1] Sen asukasluku on 328 041 (1.1.2014)[2].

Córdoban vanhassakaupungissa on useita jäänteitä kaupungin asemasta Córdoban kalifaatin pääkaupunkina. Jo Rooman vallan aikana Córdoba oli Hispania Baetican pääkaupunki.

Kaupungissa on Claudius Marcelluksen rakennuttaman temppelin rauniot, roomalainen silta (jonka alkuperäisiä osia on säilynyt lähinnä vain sillan perustuksissa[3]) ja muita roomalaisrakennuksia. Islaminuskoiset maurit valloittivat Córdoban vuonna 711. Umaijadien tultua karkotetuksi Damaskoksesta he siirtyivät Córdobaan, josta tuli yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. 1020- ja 1030-luvulla Córdoban kalifaatti hajosi yli tusinaan taifa-valtakuntaan, jotka kristityt valloittivat yksi kerrallaan.

Kaupungin tärkein muistomerkki on 700–900-luvuilla rakennettu entinen moskeija, La Mezquita. Se olisi maailman kolmanneksi suurin moskeija, ellei siitä olisi tehty vuonna 1236 kristittyjen noustua valtaan kristillistä kirkkoa. Siltä ajalta on myös sen sisäpihalle rakennettu katedraali.

Madinat al-Zahran palatsin rauniot, jotka sijaitsevat noin 8 kilometriä kaupungista länteen, ovat myös tärkeä muistomerkki. Siellä työskenteli lukemattomia taiteilijoita ja käsityöläisiä lähes 40 vuoden ajan vuodesta 936. He rakensivat 750 x 1500 metrin laajuista palatsialuetta Abd ar-Rahman III:n toimeksiannosta. Kapinalliset berberijoukot hävittivät palatsin maan tasalle jo 1000-luvun alussa.[4]

Alfonso XI rakennutti maurilaisen linnoituksen puutarhaan palatsin (Alcázar de los Reyes Cristianos) vuosina 1327-1328. Palatsia laajennettiin 1300-luvun lopulla ja 1400-luvun alussa puutarhalla ja kylpylällä. Rakennus toimi kaupungin vankilana 1800-luvun alusta vuoteen 1951. Alcázarin pohjoispuolella kasvaa palmumetsikkö. Alcázarin näyttävissä puutarhoissa on paljon vesialtaita ja suihkukaivoja. Alcázar annettiin inkvisitiotuomioistuimen käyttöön sen jälkeen, kun katoliset kuninkaat olivat asuneet siellä 1482-1490. Kolumbus kävi siellä useita kertoja antamassa raporttinsa kuningatar Isabellalle.[5]

Keskiajalla Córdoba oli merkittävä eurooppalaisen tieteen ja sivistyksen keskus. Kaupungissa toimivat muun muassa oppineet Averroës ja Maimonides. Siellä oli 70 kirjastoa, joista suurimmassa oli yli 40 000 teosta; kahdessa ei-islamilaisen maailman suurimmassa kirjastossa oli tuohon aikaan vain noin 2 000 teosta.

Córdoban vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaupungin verkkosivut
  2. El Instituto Nacional de Estadística
  3. Taide & Arkkitehtuuri Andalusiassa, s. 458. Könemann, 2001
  4. Taide & Arkkitehtuuri Andalusiassa, s. 394. Könemann, 2001
  5. Taide & Arkkitehtuuri Andalusiassa, s. 428. Könemann, 2001