Alhambra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee palatsia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Alhambra
Alhambran El Partal
Alhambran El Partal
Sijainti Granada, Espanja
Rakennustyyppi kuninkaanlinna, linnoitus
Valmistumisvuosi 1300-luvulla
Rakennuttaja Nasrid-dynastia
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Maailmanperintökohde
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit II, III, IV
Valintahistoria
Valintavuosi 1984

Alhambra

Alhambra (arab. الحمراء‎, al-Ħamrā', punainen linna) on maurilaisaikainen Nasrid-dynastian kuninkaiden palatsi Granadassa, Espanjassa. Sitä pidetään yhtenä islamilaisen arkkitehtuurin suurimmista saavutuksista.[1]

Alhambrassa on pihoja, saleja, arkadeja, pylväitä, lähteitä ja altaita. Palatsi on rakennettu kukkulalle, ja sen takana näkyvät Sierra Nevadan lumihuippuiset vuoret. Ulkopuolelta Alhambra on melko karu, mutta sisältä sen seinät ja katot on koristeltu kauttaaltaan pitsimäisin arabeskikuvioin ja värikkäin lasitetuin tiilin.[1]

Alhambran tunnetuin piha on Leijonapiha, joka on nimetty suihkulähdettä kannattelevien 12:n alabasterista tehdyn leijonan mukaan. Palatsin suurin sali on Suurlähettiläiden sali, jonka katto nousee 18 metrin korkeuteen. Siellä vieraiden maiden lähettiläät tapasivat valtaistuimellaan istuvan kuninkaan. Toinen tunnettu sali on Abenserragien sali, joka on nimetty paikalla 1400-luvun lopulla surmatun ylhäisperheen mukaan.[1]

Alhambra kehittyi paikalla 800-luvulla sijainneesta Alcazába-linnoituksesta, jonka osia on yhä näkyvissä. Se oli melko mitätön linnoitus 1200-luvulle saakka, kunnes Granadaan muutti paljon väkeä Córdobasta, jonka kristityt olivat vallanneet takaisin maureilta 1236. Alhambra toimi tämän jälkeen lähes 250 vuoden ajan Nasrid-dynastian palatsina, hovina ja haaremina. Kun Nasrid-dynastian ensimmäinen kuningas Mohammed I nousi kuninkaaksi 1238, hän vahvisti linnoitusta, ja hänen poikansa rakennutti muurin kukkulan ympärille. Seuraavat kuninkaat Jusuf I (1333–1354) ja Mohammed V (1345–1391) rakennuttivat linnoitukseen sen loisteliaat sisätilat ja pihat.[1]

Kristityt valtasivat Granadan takaisin 1492. Vuonna 1526 Kaarle V alkoi rakennuttaa Alhambran muurien sisään omaa renessanssipalatsiaan, joka eroaa tyyliltään alueen muista rakennuksista. Viime vuosisatoina palatsi on kärsinyt laiminlyönnistä, tulipaloista ja maanjäristyksistä, ja sitä asuttivat kauan rikolliset ja kiertolaiset.[1]

Vuodesta 1984 alkaen Alhambra on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Harpur, James & Westwood, Jennifer: The Atlas of Legendary Places, s. 170–177. Grange Books, 1992. ISBN 1-85627-246-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alhambra.