Moskovan ruhtinaskunta

Великое княжество Московское (Velikoje knjažestvo Moskovskoje, 1325–1547)
1263 – 1547
Lippu Vaakuna vuodelta 1472
Moskovan ruhtinaskunnan alueen kehitys 1300–1462
Valtiomuoto	monarkia
Osa	Kultainen orda (vuoteen 1480)
Hallitsija	Moskovan ruhtinas (1263–1325) Moskovan suuriruhtinas (1263–1547)
Pääkaupunki	Moskova
Uskonnot	ortodoksinen kristillisyys (valtionuskonto)
Yleisimmät kielet	venäjä, turkkilaiset kielet, suomalaisugrilaiset kielet
Alueen aiempi hallitsija	Vladimir–Suzdalin ruhtinaskunta
Seuraaja(t)	Moskovan Venäjä

Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.

Moskovan noustua ruhtinaskuntien hallitsijaksi muodostettiin 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjä.

Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat

• Daniel (1283–1303)
• Juri (1303–1325)
• Iivana I (1325–1341)
• Semjon (1341–1353)
• Iivana II (1353–1359)
• Dimitri (1359–1389)
• Vasili I (1389–1425)
• Vasili II (1425–1462)
• Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – ensimmäinen tsaari – nai viimeisen Bysantin keisarin veljentyttären.
• Vasili III (1505–1533)

Katso myös

• Moskovan Venäjä

Venäjän historia