Moskovan ruhtinaskunta

Великое княжество Московское; (Velikoje knjažestvo Moskovskoje, 1325–1547);
1263–1547
Lippu	Vaakuna vuodelta 1539
	; Moskovan ruhtinaskunnan alueen kehitys 1390–1547
Valtiomuoto	monarkia
osa	Kultainen orda (vuoteen 1480)
Hallitsija	Moskovan ruhtinas (1263–1325); Moskovan suuriruhtinas (1263–1547)
Pääkaupunki	Moskova;
Uskonnot	ortodoksinen kristillisyys (valtionuskonto)
Kielet	venäjä, turkkilaiset kielet, suomalaisugrilaiset kielet
Edeltäjä(t)	Kiovan Venäjän seuraajavaltiot
Seuraaja(t)	Moskovan Venäjä
	Infobox OK

Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle, 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.

Moskovan ruhtinaskunnan alueen kehitys 1300–1462.

Moskovan noustua ruhtinaskuntien hallitsijaksi muodostettiin 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjä.

Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daniel (1283–1303)
Juri (1303–1325)
Iivana I (1325]–1341)
Semjon (1341–1353)
Iivana II (1353–1359)
Dimitri (1359–1389)
Vasili I (1389–1425)
Vasili II (1425–1462)
Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – ensimmäinen tsaari – nai viimeisen Bysantin keisarin veljentyttären.
Vasili III (1505–1533)