Moskovan ruhtinaskunta
| Великое княжество Московское (Velikoje knjažestvo Moskovskoje, 1325–1547) |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | monarkia | ||
| osa | Kultainen orda (vuoteen 1480) | ||
| Hallitsija |
Moskovan ruhtinas (1263–1325) Moskovan suuriruhtinas (1263–1547) |
||
| Pääkaupunki | Moskova | ||
| Uskonnot | ortodoksinen kristillisyys (valtionuskonto) | ||
| Kielet | venäjä, turkkilaiset kielet, suomalaisugrilaiset kielet | ||
| Edeltäjä(t) | Kiovan Venäjän seuraajavaltiot | ||
| Seuraaja(t) | Moskovan Venäjä | ||
Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle, 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.
Moskovan noustua ruhtinaskuntien hallitsijaksi muodostettiin 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjä.
Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Daniel (1283–1303)
- Juri (1303–1325)
- Iivana I (1325–1341)
- Semjon (1341–1353)
- Iivana II (1353–1359)
- Dimitri (1359–1389)
- Vasili I (1389–1425)
- Vasili II (1425–1462)
- Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – nai viimeisen Bysantin keisarin veljentyttären.
- Vasili III (1505–1533)
- Iivana IV (Iivana Julma) (1533–1547)
| ||||||||||||||||||||
