De la Gardien sotaretki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
De la Gardien sotaretki
Osa Puolan–Venäjän sotaa
Päivämäärä:

1609–1610

Paikka:

Länsi-Venäjä

Casus belli:

Sekasorron aika Venäjällä; Ruotsin ja Puola-Liettuan valtapyrkimykset

Lopputulos:

Ruotsalaisten perääntyminen

Osapuolet

 Ruotsi
Moskovan Venäjän lippu Moskovan Venäjä

Puola-Liettuan lippu Puola-Liettua

Komentajat

Jakob De la Gardie
Mihail Skopin-Šuiski

Stanisław Żółkiewski

De la Gardien sotaretki oli vuosina 16091610 tapahtunut Jakob De la Gardien johtama sotaretki, jolla Ruotsi pyrki tukemaan Moskovan Venäjän valtaistuimelle noussutta Vasili Šuiskia. [1]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaretken taustana oli niin sanottu sekasorron aika, johon Venäjä oli joutunut Rurikin hallitsijasuvun sammuttua. Tämä mahdollisti Ruotsin ja Puolan sekaantumisen Venäjän sisäpolitiikkaan. Kumpikin valtio pyrki voimakeinoin tukemaan omaa ehdokastaan hallitsijaksi. Ruotsin ehdokkaana oli Vasili Šuiski, joka oli luvannut Viipurin sopimuksessa Ruotsille palkkioksi avusta Käkisalmen läänin.

Sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaretki alkoi 11. maaliskuuta 1609 Viipurista, kun Jakob De la Gardien johtama 5 000 miehen armeija aloitti marssinsa Kaprion, Iivananlinnan ja Novgorodin kautta kohti Moskovaa. Kaupunki miehitettiin 12. maaliskuuta 1610.[2] Armeija kärsi kuitenkin Klušinon taistelussa 4. heinäkuuta 1610 murskaavan tappion puolalaisia vastaan ja sen jäännökset joutuivat vetäytymään takaisin Ruotsin alueelle. Kun Venäjän valtaistuimelle noussut Puolan ehdokas Vladislav Vaasa kieltäytyi luovuttamasta Käkisalmen lääniä, Ruotsi aloitti Venäjää vastaan Inkerin sodan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. De la Gardieska fälttåget 1609–1610 Svenska krig.
  2. Venäjän sota (1609–1617) Pohjan prikaatin killan sivusto.