Kaprio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa ja sen keskuskylää. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla Kaprio.
Kaprio
Копорье, Koporje
Kaprion kunta Lomonosovin piirin kartalla
Kaprion kunta Lomonosovin piirin kartalla

Kaprio

Koordinaatit: 59°42′32″N, 29°2′2″E

Valtio Venäjä
Subjekti Leningradin alue
Piiri Lomonosovin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 312,07 km²
Väkiluku (2010) 2 400

Kaprio[1] (ven. Копо́рье, Koporje) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Kaprionjoen yläjuoksulla sata kilometriä Pietarista maanteitse lounaaseen. Kylässä on 1 700 ja kunnassa 2 400 asukasta (vuonna 2010)[2].

Kaprio on vanhaa vatjalaisten, inkerikkojen ja inkerinsuomalaisten asuinaluetta. Suomalaiset kuuluivat Kaprion luterilaiseen seurakuntaan. Alueella on vanhastaan ollut myös venäläisasutusta.

Kunnassa sijaitseva Kaprion linna on yksi Luoteis-Venäjän komeimmista keskiaikaisista linnoista.

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaprion kunnan pinta-ala on 312,07 neliökilometriä. Se rajoittuu Lomonosovin piirin Lepäsin ja Lopuhkinan kuntiin, Sosnovyi Borin kaupunkiin sekä Jaaman ja Volossovan piireihin.[3]

Kuntaan kuuluu osa Kaprionlahden rannasta ja Saasarinjärvi. Alueella virtaavat Kaprionlahteen laskeva Siestajoki, Vornaisienjoki ja Kaprionjoki. Luonnonmuistomerkkejä ovat Suomenlahden muinainen rantatörmä eli klintti ja entisen Petrovitsan kylän luona sijaitseva suuri siirtolohkare.[4]

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu Kaprion asemataajama ja 15 kylää: Anelia (ven. Ananjino), Iivanaisi, Irokossi (Irogoštši), Kerpukkala (Kerbukovo), Klimettina, Lommaha, Mahu, Maklakkova, Mustova (Mustovo), Novasolkka (Novosjolki), Podozvanje, Saarinskoi (Zarinskoje), Siesta-Palkkina, Sirkkova (Širokovo) ja Voronkino.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaprion linna 30-vuotisen sodan aikoina.

Kaprio on vanhaa vatjalaisten ja inkeroisten asuinaluetta. Arkeologisesti nykyasutuksen selviä jälkiä voidaan seurata rautakauden ja varhaiskeskiajan taitteeseen ja hajanaisempina ajanlaskun alkuun saakka. Kapriossa oli Novgorodin historiallisen Vatjan viidenneksen tärkein linna ja se oli samalla suurimman vatjalaisalueen pääpaikka. Vanhastaan Kapriossa puhuttiin itävatjaa, viimeksi Ikäpäivän kylässä. Itävatjan murre sammui 1960-luvulla.

1700-luvun alussa Kaprio kuului ruhtinas Aleksandr Menšikoville. 1700–1900-luvun alussa kylän lähellä sijaitsi Zinovjevin aatelissuvulle kuulunut kartano. Vuonna 1919 seudulla käytiin taisteluja puna-armeijan ja kenraali Nikolai Judenitšin puolella sotineen Inkerin pataljoonan välillä. Kylässä vietetään vuosittain Koporskaja poteha -nimistä historia- ja folklorejuhlaa.

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapriosta on maantieyhteydet Pietarin ja Tallinnan väliselle M11-valtatielle ja Pietarin A120-kehätielle. Kaprion aseman kautta kulkee Pietarin ja Veimarin välinen rautatie.

Kunnassa toimii maatalousyritys Koporje, metsänhoitoalueen konttori ja sikala. Palveluihin kuuluvat lastentarha, koulu, taidekoulu, kulttuuritalo ja pieni poliklinikka.[3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museona toimiva[3] Kaprion linna on valtakunnallinen suojelukohde. Muita nähtävyyksiä ovat Kaprion ja Kommolan kartanoalueet sekä Maklakkovan eteläpuolella sijaitseva kumpuhautaryhmä. Seudulla on myös useita toisen maailmansodan muistomerkkejä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaprio.