Jaaman piiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jaaman eli Kingiseppin piirin vaakuna
Jaaman piirin sijainti Leningradin alueen kartalla
Piirin kunnat

Jaaman eli Kingiseppin piiri (ven. Кингисе́ппский райо́н, Kingiseppski raion) on paikallishallintoalue Leningradin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 2 842,1 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 77 800 (vuonna 2011)[2].

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaaman piiri sijaitsee läntisellä Inkerinmaalla Viron itäpuolella. Sen läpi virtaa Laukaanjoki, ja Narvajoki erottaa sen Virosta. Suomenlahden etelärannalla sijaitsevat Narvanlahti, Laukaanlahti ja Kaprionlahti, Kurkolanniemi ja Soikkolanniemi. Piiriin kuuluvat myös Suomenlahden ulkosaaret[1][3] lukuun ottamatta Narvia ja Someria sekä niiden läheistä muutamaa luotoa.

Piirin alueella on 11 järveä, joista suurimmat ovat Koppananjärvi, Pärspäänjärvi, Valkeajärvi, Syväjärvi, Paapinajärvi ja Haapalanjärvi[3]. Noin 12 % alueesta on suota[1].

Alueella sijaitsevat Kurkolanniemen ja Kattilan luonnonsuojelualueet. Myös Velkotan tammimetsä on suojeltu.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun alkuperäisväestöä ovat vatjalaiset ja inkerikot. Slaaveja alkoi muuttaa Narva- ja Laukaanjoen rannoille 400–500-luvuilla.[4] Toisen vuosituhannen alussa alue kuului Novgorodin Vatjan ja Selonan viidenneksiin. 1100-luvulla rakennettiin linnoitus Kattilan lähellä sijaitsevaan Kaipalan kylään, ja vuonna 1384 Laukaanjoelle perustettiin Jaaman (ven. Jam) linna ja kaupunki. Tsaari Iivana III rakennutti Narvaa vastapäätä Iivananlinnan vuonna 1492.[4] Sen lähellä sijainneessa Täyssinän kylässä solmittiin vuonna 1595 Venäjän ja Ruotsin välinen Täyssinän rauha.

Ruotsi valloitti alueen 1600-luvun alussa, ja sinne alkoi siirtyä luterilaisia inkerinsuomalaisia. Venäjä valloitti alueen takaisin 1700-luvun alussa. Vuonna 1703 Jaama sai uuden venäläisen nimen Jamburg. Vuonna 1783 perustettiin Pietarin läänin Jaaman kihlakunta. Vuonna 1922 kaupunki nimettiin Kingiseppiksi virolaisen kommunistin Viktor Kingisseppin kunniaksi[4]. Toisen maailmansodan aikana alue oli saksalaisten miehittämä, ja sen suomalaisväestö siirrettiin Suomeen.lähde?

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään piirin väestöstä valtaosa on venäläisiä. Ortodoksisia seurakuntia on Jaamassa, Kattilan, Opoljan ja Ruutsian kylissä sekä Laukaansuun ja Ivanskoin taajamissa[1]. Piirissä asuu myös jonkin verran inkerinsuomalaisia. Jaamassa toimii Inkerin liiton paikallisjärjestö. Jaamassa ja Kosemkinassa on Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat. Ennen toista maailmansotaa luterilaisia kirkkoja oli myös Kattilassa, Järvenperässä (Soikkolan seurakunta), Kallivierissä (Viron Inkeri) ja Novasolkassa.[1] Inkeroisen ja vatjan puhujia on vielä Ala-Laukaan ja Soikkolan kylissä[5][6].

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirin hallinnollinen keskus on Jaaman eli Kingiseppin kaupunki[1]. Toinen piiriin kuuluva kaupunki on Iivananlinna. Maalaiskuntia ovat Ahokylä, Kattila, Laukaansuu, Narvusi, Niisnova, Opolja, Pustoperä, Suuri-Lutska ja Viistinä.[7]

Piirin päämies on Aleksandr Nevski, joka toimii myös Jaaman kaupungin päämiehenä. Piirihallinnon päämies Jelena Antonova.[8]

Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnan maantie ja rautatie yhdistävät piirin Pietariin ja Viroon[1]. Piirikeskuksesta on Pietariin matkaa rautateitse 138 kilometriä ja maantietä pitkin 110 kilometriä. Laukaanlahdelle rakennetaan suurta Laukaansuun satamaa.

Teollisuus muodostaa 52 % (2010) piirin kokonaistuotannosta. Seudulla on mineraalilannoitteita tuottavaa kemian teollisuutta (Fosforit), lasi- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on keskittynyt maidon ja lihan tuotantoon sekä perunan ja viljan viljelyyn.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]