Käkisalmen piiri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Приозерский район
Priozerski raion
(Käkisalmen piiri)
Tihaya.JPG
Location of Priozersky District (Leningrad Oblast).svg
Sijainti
Valtio Venäjä
Alue/oblasti Leningradin alue
Perustettu 1940
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Käkisalmi
Pinta-ala 3 597,5 km²
Väkiluku (2015) 63 041
 – väestötiheys 17,5 as./km²
Piirin kunnat

Käkisalmen piiri eli Priozerskin piiri[1] (ven. Приозерский район, Priozerski raion) on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjän federaatiossa Laatokan länsipuolella Karjalankannaksella. Piirin pinta-ala on 3 597,5 neliökilometriä, ja asukkaita oli vuoden 2015 alussa 63 041 (noin 58 500, 2010). Piirin hallinnollinen keskus on Käkisalmen kaupunki (20 752 as. 2006), joka sijaitsee 142 kilometriä Pietarista pohjoiseen.

Kuntajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkisalmen piiri käsittää nykyään kaksi kaupunkikuntaa ja 12 maalaiskuntaa.[2]

Kaupunkikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käkisalmi - Priozersk (Приозерск), 20752 as. vuonna 2006
  • Kaarlahti - Kuznetšnoje (Кузнечное), 4704 as.

Maalaiskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sakkola - Gromovo (Громово), 2515 as.
  • Punnus - Krasnoozjornoje (Красноозёрное), 1069 as.
  • Norsjoki - Larionovo (Ларионоо), 3273 as.
  • Räisälä - Melnikovo (Мельниково), 2196 as.
  • Valkjärvi - Mitšurinskoje (Мичуринское), 1804 as.
  • Petäjärvi - Petrovskoje (Петровское), 1756 as.

  • Kuninkaanristi - Romaški (Ромашки), 6880 as.
  • Rautu - Sosnovo (Сосново), 9020 as.
  • Metsäpirtti - Zaporožskoje ([Запорожское), 2263 as.
  • Pyhäjärvi - Plodovoje (Плодовое), 2335 as.
  • Mäkrälä - Razdolje (Раздолье), 1500 as.
  • Kaukola - Sevastjanovo (Севастьяново), 837 as.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkisalmen piirissä on puunjalostus- ja rakennusteollisuutta sekä huonekalutehtaita.

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjankasvatusta ja turkistarhausta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkisalmen piiri muodostettiin vuonna 1940, sen jälkeen kun Suomi oli luovuttanut alueen Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa. Käkisalmen piiri muodostettiin pääasiassa Käkisalmen kihlakunnan alueesta, josta siihen tuli kuulumaan Metsäpirtin, Sakkolan, Pyhäjärven, Vuokselan, Räisälän ja Kaukolan kuntien alueet sekä Käkisalmen maalaiskunta ja Käkisalmen kaupunki. Näiden lisäksi piirin tuli pääpiirteissään kuulumaan Rajajoen kihlakunnan pohjoisosassa sijainneet Raudun ja Valkjärven kunnat sekä osia Jääsken kihlakuntaan kuuluneista Vuoksenrannan ja Kirvun kunnista. Neuvostoliitossa Suomen kuntajakoa ei säilytetty, vaan alueelle perustettiin kyläneuvostoalueita, jotka olivat kooltaan jonkin verran suomalaiskuntia pienempiä. Käkisalmen piiri tuli osaksi Karjalais-Suomalaista neuvostotasavaltaa. Suomi valloitti alueen takaisin seuraavana vuonna, mutta vetäytyi alueelta vuonna 1944 Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti. Lopullisesti maiden välinen aluemuutos vahvistettiin Pariisissa vuonna 1947.

Vuonna 1948 Käkisalmen piiri siirrettiin Karjalais-Suomalaisesta neuvostotasavallasta Leningradin alueeseen kuuluvaksi ja samalla alueen suomalaisnimistö korvattiin venäläisillä uudisnimillä. Alueen suomalaisväestö oli siirtynyt supistuneen Suomen alueelle jo vuonna 1940 ja uudelleen 1944. Neuvostoliitto asutti alueen pääasiassa slaavilaisella väestöllä. Vuonna 2006 toimitettiin kunnallishallinnollinen uudistus, jolloin kyläneuvostoalueet korvattiin kunnilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
  2. Подпорожский, Приозерский и Тихвинский муниципальные районы Leningradin alueen sivusto (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]