Punnus (Käkisalmen piiri)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Punnus
Красноозёрное, Krasnoozjornoje

Punnus

Koordinaatit: 60°34′58″N, 29°39′14″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Käkisalmen piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 245,87 km²
Väkiluku (2009) 1 100











Näkymä Svetlojen radioteleskoopista Vasiljevon laskettelurinteille.
Punnuksen kunta Käkisalmen piirin kartalla.

Punnus eli Krasnoozjornoje (ven. Красноозёрное) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä[1]. Ennen talvi- ja jatkosotaa Muolaan kuntaan kuulunut kylä sijaitsee Karjalankannaksen keskiosassa Punnusjärven rannalla 89 kilometriä Käkisalmesta lounaaseen. Kylässä on 900 ja kunnassa 1 100 asukasta (vuonna 2009)[2].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punnuksen kunnan pinta-ala on 245,87 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Käkisalmen piirin Kuninkaanristin (Romaški), koillisessa Petäjärven (Petrovskoje), idässä Mäkrälän (Razdolje) ja Valkjärven (Mitšurinskoje) kuntiin sekä etelässä Leningradin alueen Viipurin piirin Kivennavan (Pervomaiskoje) ja Raivolan (Roštšino), lännessä Kyyrölän (Krasnoselskoje) ja luoteessa Kähärin (Gontšarovo) kuntiin.[1][3] Pinta-alasta 74,3 % on metsää ja 15,0 % maatalousmaata[4].

Kunnan pohjoisosa kuuluu Vuoksen alankoon ja muu osa Karjalankannaksen kumpuilevaan keskiylänköön[5]. Järviä ovat Vuoksen suvantojärvi, Raakolanjärvi (ven. Žuravljovskoje) ja Punnusjärvi, jokia Äyräpäänjoki (Bulatnaja), Härkäjoki eli Vuotjoki (Volotšajevka), Punnusjoki (Krasnaja), Kannilanjoki (Ptšelinka) ja Suontaanjoki (Strannitsa). Seudulla on lukuisia soita. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora ja turve.[6] Luonnonsuojelualueita ovat Punnusjärven luonnonmuistomerkki ja Väärämäenselän rauhoitusalue[7]. Ympäristön tila on hyvä[8].

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu neljä kylää: Silino (entiset Muolaan Telkkälä ja Passila), Svetloje (ent. Valkjärven Valkiamatka eli Valkkola), Tšetverjakovo (ent. Valkjärven Lahdenpohja) ja Vasiljevo (ent. Valkjärven Suontaka)[1][9]. Toiseksi suurin asutuskeskus on yli sadan asukkaan Svetloje. Kunnan alueella sijaitsevilla puutarha- ja huvila-alueilla on yli 900 palstaa, minkä perusteella loma-asukkaiden määrä voidaan arvioida noin 1 150 hengeksi.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Punnus (Muolaa)

Kunta sijaitsee Suomen talvi- ja jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle luovuttamien Muolaan ja Valkjärven kuntien alueilla. Vuonna 1945 sinne alkoi muuttaa kolhoositalonpoikia Kirovin, Jaroslavlin ja Kalininin alueilta. Vuonna 1947 perustettiin leningradilaisen tehtaan ja sotilasakatemian aputaloudet. Seudun haja-asutus säilyi 1950-luvun alkuun saakka, jolloin aputaloudet muutettiin kolhooseiksi. Keskuskylä sai nimen Krasnoozjornaja vuonna 1949.[10]

Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkevat Raudun ja Podgornojen (entinen Kivennavan Seppälä) sekä Jagodnojen (ent. Valkjärven Vaalimo) ja Ptšolinon (ent. Muolaan Ylä-Kuusaa ja Määttälä) väliset päällystetyt maantiet, joista haarautuu päällystetty paikallistie Punnukseen. Keskuskylästä on linja-autoyhteydet Pietarin Devjatkinon metroasemalle sekä Rautuun. Svetlojen kautta kulkevat Raudun, Korobitsynon (ent. Valkjärven Ilmola, Pentsilä, Päivilä ja Sakastila) ja Viipurin välillä liikennöivät linja-autot. Parnasin ja Ozerkin metroasemilta on linja-autoyhteys Vasiljevon laskettelukeskuksiin. Lähin rautatieasema on Raudussa.[11]

Seudun pääelinkeinot ovat matkailu ja maatalous. Lihan ja maidon tuotantoa harjoittava maatalousyritys Krasnoozjornoje työllistää noin 200 henkilöä. Svetlojen kylässä sijaitsee Venäjän tiedeakatemian radioastronominen observatorio 32-metrisine radioteleskooppeineen, joka on yksi alansa parhaista havaintovälineistä koko maailmassa.[12] Arviolta viidesosa työvoimasta käy töissä kunnan ulkopuolella[13].

Kyläkuva ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punnuksen kylä koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista sekä muutamista matalista kerrostaloista[14]. Sen palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, posti ja joukko kauppoja[15].

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silinon lähellä on arkeologisia löytöpaikkoja. Kunnan alueella sijaitsee neljä talvisodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden yhteishautaa.[16]

Vasiljevon kylässä on Snežnyi ja Zolotaja dolina -nimiset laskettelukeskukset ja Svetlojessa matkailukeskus Krasnoje ozero, jotka työllistävät talvisaikaan lähes 300 henkeä. Kunnan alueella toimii myös viisi lomakylää sekä kalastus- ja metsästysmaja.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Projekt, s. 10.
  2. a b Projekt, s. 24.
  3. Projekt generalnogo plana: Shema granits funktsionalnyh zon.
  4. Projekt, s. 21.
  5. Projekt, s. 11.
  6. Projekt, s. 12.
  7. Projekt, s. 14.
  8. Projekt, s. 16.
  9. Suomenkieliset nimet: Venäjän federaation paikannimiä. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.4.2013).
  10. Projekt, s. 17–18.
  11. Projekt, s. 28–30.
  12. Projekt, s. 21–23.
  13. Projekt, s. 25.
  14. Projekt, s. 19.
  15. Projekt, s. 26–27.
  16. Projekt, s. 18–19.
  17. Projekt, s. 22.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]